ct:n hyvistä ja perinpohjaisista ohjeista ovat kuvat kadonneet.
noilla ohjeilla on tullut tehtyä lukuisia kiekkoja vuosien varrella. sittemmin olen lähtenyt liikkeelle asettamalla ensiksi saman puolen “ykkös-” ja “kasipinnan”, kuten marcel waldmann tässä opastaa:
videon lopuksi löytyy myös ammattilaisten näkemystä ns. loppuleipomisesta, jonka tarpeesta ja tyylistä on palstalla virinnyt aiemmin keskustelua. kotikonstein vastaavanlaisen prosessin voi suorittaa, kuten tässä:
tuollaisen kupin kanssa paine ei kohdistu akselille/laakereille vaan suoraan navan koteloon.
Noi on meinaan todella hyvät ohjeet, joilla itse pääsin alkuun ja veikkaan, että moni muukin. Vaikka nyt jo aika hyvin osaa ulkomuistista kiekon puolata, niin kyllä mä silti käyn joka kerta noista varmistamassa toisen puolen aloituskohdan suhteessa key spokeen…
Omat kokemukset alumiini nippeleistä, yhksikään ei ole hajonnut ajaessa, edes talvikäytössä, eikä ole sen enempää löystyneet, (meillä päin ei juuri suolata) mutta kun täytyy uudelleen rihdata, murenee käsiin, suosiolla vaihdettava.
Mulla yhessä 36h kiekossa alunippelit, kiekko ollut satunnaisessa kommuuttiajossa ympärivuoden. Joka vuosi muutama nippeli paukahtaa ajossa ja vaihdan messinkisiä tilalle. Keventelyprojuun voisin ite jatkossa laittaa, huolettomaan käyttöpyörään en.
alumiinisten plussana on paino - ovat n. kolmekertaa messinkisiä kevyempiä.
miinuksia onkin sitten useampia: kasatessa pinnat kiertyvät helpommin; eivät kestä samalla lailla säätä ja suolaa; ovat pehmeämpää materiaalia, joten eivät kestä vastaavasti rihtailua/kiristelyä nippeliavaimella vaan pyöristyvät; jämähtävät helpommin, mutta voimaa ei sovi käyttää avaamisessa, varsinkaan kehän sisäpuolelta, koska pyöristyvät ja murtuvat helposti.
nykyisin löytyy kuitenkin myös alunippeleitä, jotka on tehty vahvemmasta materiaalista. esim. sapimin polyax on 7075-alsaa. lisäksi jotkut paremman pään alunippat on käsitelty korroosion kestäviksi eivätkä poikkea tältä osin messinkisistä. näitä on kehitelty erit. kuitukehiä silmällä pitäen, sillä kuidun kanssa ns. galvaaninen korroosio on käsittelemättömän alumiinin kanssa ongelma.
yksi pointti messinki vs. alsa -keskusteluun on myös kasaustapa. pro:t kasaavat ja rihtaavat kehän ulkopuolelta, ja käyttävät usein nippoja, joissa on perinteistä talttalovea parempi otepinta, kuten dt:n squorxeissa. tällöin pyöristyminen ei ole ongelma kuin ehkä jälkirihtailuissa, jos ei jaksa irrottaa renkaita. ainakin itse värkkäilen kuitenkin paljon ihan perinteisen pinna-avaimen kanssa, jolloin ei tee mieli käyttää alumiinisia, vaikka niitä kuinka öljyilisi ja olisi muutoinkin huolellinen.
No hupsista
Oli EDD-pinnalaskurissa ilmoitettu Novatecin navan pinnanreiäksi 32mm!
Arvatkaa kuinka se vaikutti pinnojen mittaan ja missä vaiheessa projektia älysin asian.
Eikös DT Swissin laskurissa ollut tällainen jäynä, että se ymmärsi vain joko pilkun tai pisteen desimaalierottimena ja jos syötti väärän, se teki juuri noin, että 3,2 mm:stä tuli 32 mm ja aika monelle tulikin ylläripuolat. Pahempi tietysti vielä jos arvo on tietokantaan valmiiksi jonkun toisen väärin syöttämä. Moneen vuoteen en ole käyttänyt muuta laskuria kuin omaa - jos tulee mokia niin onpa ainakin omia.
Tämä on nyt tätä että jossain vaiheessa tekaisee laskurilla laskut, tilaa tavaran sen kummemmin miettimättä ja paljon paljon myöhemmin varsinaiseen kasaamiseen ryhtyessä luulee valikoineensa huolella juuri oikeanmittaiset pinnat.
Olisi pitänyt tietenkin hoksata tehdä päätelmiä jo ihan ulkomuistista, kun vastaan tulleissa 622-kokoisissa kiekoissa pinnat ovat yleisimmin olleet päälle 290mm ja nyt ne olivat puolitoista senttiä lyhyemmät. Taikka sitten viimeistään siitä ajankohtaisesta tiedosta, että nyt samanaikaisesti toiseen nurkassa nököttävään kiekkoprojuun oli varattuna edellistä pidemmät pinnat. Tässä toisessa sekä navan laipat, että kehä ovat profiililtaan näkyvästi korkeammat. Kuvio ja pinnojen määrä on toki sama. Meleko pölijää.
Onneksi oli nyt varastoissa lopulta kuitenkin oikean mittaisia pinnoja. Näköjään aina kannattaa olla kaikkea vähän ylimääräisenä tämmöisissä jutuissa.
huomaako ajossa et takana on napa joka on 100% perfect onksenytsit 42mm ketjulinjalle vs. sinkulakitti jossain modernissa navassa? tarkotan kai kysyä tekeekö joku sinkulanapoja tositarkotuksella <3 ja vielä logitech-tason laadunvalvonnalla? pakko ois kasata itte kiekot jossaki kohtaa, se on iha selvä kuhan tajuis vähän et mitä tehdä.
toinen approach: jos kasaisit nyt 100% perfect kiekot raha-ei-merkitse 42mm ketjulinjalle niin mitä laittasit jos pitäs olla kehät hiilarii 23mm tuubirenkaille, vannejarrut ja pulttiratashomma?
ja jos huomaa niin miten? kelasin siis ajaa täysii eau rouge- tyyppisiin mutkiin jossa tulee kompressioo niinku vertikaaliakselilla ja forcen muljumista molempiin suuntiin. mut sprinttihomma kuiteski nää kiekot.
Ihan rehellisesti kysyn tiedonjanossa. Mä en oikeasti tiedä näitä asioita ja siks mä kysyn. Ihan vaan känninen mut rehti kysymys. Mua kiehtoo kiekot ja kasaamisen opettelu, ei muuta! En trollaa mut tod näk olen joooo hiukan poikkeava normista. Soita poliisit.
Näkisin, että vois kuulua myös kiekonkasaukseen. Modernissa navassahan on oletettavasti joku 11-12 -rattaiselle pakalle tarkoitettu vapari, jonka ansiosta vetopuolen pinnat tulee likemmäs navan keskilinjaa, ellei kyseessä oo boost-hommat. Tän vois ajatella vaikuttavan kiekon sivuttais- ja kiertojäykkyyteen?
Kyllä HG-vapari on niin paljon toimintavarmempi ja huollettavampi kuin BMX-vaparit, että koettaisin sinkulakäyttöön jopa 120-millisessä perässä etsiä sellaisen josta vapari löytyy, ja toiselta puolelta tietenki IS 6-pulttikiinnitys.
Vapari + sinkulakitti on toimintavarmuuden ja huollettavuuden lisäksi helppo säätää ketjulinjan osalta ja eri välitysten kokeilu tulee halvemmaksi. Jos nyt ei jotain ihan halvimpia Dictan rallattimia siis verrata Surly-hintaisiin sinkularattaisiin. Kevyempikin se kombo on.
——
Jos olinki käsittäny väärin ja tässä verrattiin 135-millisten napojen sinkulaversioita (15 milliä lyhyempi vapari) ja tavallisia joihin menee kymppikasetti, niin näiden välillä ero on lähinnä ulkonäöllinen. Teoriassa se sinkulanapaan koottu kiekko kestää sivuttaiskuormaa paremmin mutta käytännössä vaihdenavoillakin on ajettu vuosikymmeniä kovaa ajoa ja ne on siinä käytössä 1) toimivia ja 2) kestäviä.
Ulkonäön merkitystä ei pidä väheksyä, mulla on vuosien aikana ollu useita 135-millisiä sinkulakiekkoja ja kaikki sinkulavaparilla. Paitsi Moonlander, koska siinä pinnojen kuormat on lähes täydellisessä tasapainossa nimenomaan kasettivaparin kanssa, koska napa ei ole pyörän keskilinjalla.
Olisi pitänyt tietenkin hoksata tehdä päätelmiä jo ihan ulkomuistista, kun vastaan tulleissa 622-kokoisissa kiekoissa pinnat ovat yleisimmin olleet päälle 290mm ja nyt ne olivat puolitoista senttiä lyhyemmät. Taikka sitten viimeistään siitä ajankohtaisesta tiedosta, että nyt samanaikaisesti toiseen nurkassa nököttävään kiekkoprojuun oli varattuna edellistä pidemmät pinnat. Tässä toisessa sekä navan laipat, että kehä ovat profiililtaan näkyvästi korkeammat. Kuvio ja pinnojen määrä on toki sama. Meleko pölijää. 
