Jou
Kysymyksen asettelu oli sellainen, että tähän ei voi vastata väärin tai oikein
Teen silti molemmat.
Vuosikymmenien saatossa osavalmistajat on lisäilleet noita takarattaita ja jarrulevyjä sinne navan laippojen ja dropouttien väliin. Samaan aikaan on kasvaneet kuskien massat, kiekkojen halkaisijat ja varmaan pyörien nopeudetkin. En oo niin perehtynyt, että tietäisin, mihin tarpeeseen boost-standardi on kehitetty, mutta ainakin se mahdollistaa teoreettisella tasolla sivuttaissuunnassa jäykemmän kiekon kasaamisen.
1 Like
Boostissa taitaa olla kyse siitä, että iso rengas lyhyessä takakolmiossa vaatii ketjulinjan siirtoa ulospäin jotta eturatas mahtuu, ja myös takapakkaa tietenkin siirretään ulospäin. Toki laippojen asettuminen leveämmälle auttaa jäykkyyteen myös ja tämä taitaa olla keulojen leventymisen taustalla.
Koventuneet vaatimukset on saatu DH-puolella kuitattua tekemällä yksinkertaisesti vahvempia osia jotka sitten painaakin, tämä muodostuu ongelmaksi vasta endurojutuissa kun poljetaan ylämäkeenkin. Pitäisi kai sanoa, että nämä ratkaisut mahdollistavat yhtä kestävän kiekon kevyempänä?
Varmaankin siis sinkulanapaa käyttämällä voi valita pikkusen kevyempiä komponentteja ja säilyttää sen jäykkyyden mikä vaihdenavassa jo lähtöönsä oli hyvä/riittävä. Huomaako tätä ajossa, no, ehkä.
Laskurin mukaan aika kova ero kyllä ainakin esimerkin Hope pro 4 135mm takanavan pinnojen jännityksissä jos vertaa tavallista HG napaa lyhytvapariseen trials napaan (esimerkissä käytetty 32h Kinlin XR22T kehää 3x puolauksella):
| 135mm HG | Left | Right |
|---|---|---|
| Tension distribution | 58% | 100% |
| 135mm Trials | Left | Right |
|---|---|---|
| Tension distribution | 100% | 100% |
Vielä esimerkkinä HG napa epäsymmetrisellä kehällä:
| 135mm HG asym | Left | Right |
|---|---|---|
| Tension distribution | 73% | 100% |
On toki. Kasetin puolelle laitetaan vaikka 140 kgf ja vasemmalle 81 kgf. Huomaa, ettei eri puolilla ole pakko käyttää samaa puolauskuviota tai pinnojen paksuutta. Jotkut hurjat laittaa jopa eri määrän pinnoja per puoli.
Mutta niin. Mikä se probleema tossa oikeasti on ja minkä takia miljardeissa fillareissa homma toimii aivan hyvin ja rakenne on OK jopa kovassa kisakäytössä?
140 alkaa kai mennä yli jo monen valmistajan suosituksista?
Edit: ongelmiahan tulee, jos on tullakseen, sitten siinä kohtaa, kun pinnat saavat vastaansa niin ison kuorman, että niiden esijännitys nollaantuu. Sitten alkaa nippelit kiertyä auki tai vanne repsahtaa tacoksi.
Keskimäärinhän tätä tapahtuu aika harvoin, mutta todennäköisyys on kuitenkin suurempi, jos jännitykset jäävät ei-vetopuolella kovin alhaisiksi verrattuna vaikka niihin maailman yleisimpiin, eli jalkajarrullisiin takakiekkoihin, joissa jännitykset jakautuvat tasan.
Pinnojen paksuus tai puolauskuviohan ei vaikuta siihen, mikä jännitys pinnaan pitää saada jotta vanne olisi keskitetty. Navoissa, joissa on eri määrä pinnoja eri puolilla, homma on sitten varmaan toinen 
Ei toki. Ajatus on, että ohkasten pinnojen kanssa alempi jännitys on pienempi ongelma: saadaan riittävä venymä siinä missä paksu pinna ei vielä venyisi yhtään. Puolauskuvio taas muuttaa pinnan pituutta ja kuvittelen silläkin olevan ainakin homeopaattinen vaikutus jännityksen vaihtelun handlaamiseen.
2 Likes
Moi. Noob-tason kysymys; onko ongelmaa rakentaa kiekko, jos on 32-reikäinen napa ja 28 reikäinen vanne?
Mikäli ei ongelmaa, jatkokysymys; osaatteko suositella ihmistä joka rakentelisi kiekkoja? Vai kävelenkö noiden kamojen (+pinnojen ym) kanssa johonkin pyöräliikkeeseen…?
On ongelma. Varmaan tuosta jonkinlaisen taideprojektin halutessaan saisi, mutta se tuskin on n00b-tason juttu. Eli joko napa tai vanne vaihtoon.
Ok, kiitti! Onneks kehät on vielä kaupan hyllyllä, niin ei käynyt käpy.
