Erot herkkyydessä, rullaavuudessa jne. - huomaako ihminen?

Laitetaanpa pitkästä aikaa ihan pyöräilyaiheinen lanka tulille.

Sain päähäni ajatuksen, kun laskin 35 mm krossikumien paineita pistosuojamielessä, koska oli tullut ihan levottoman paljon flättejä 60 psi paineilla. 40 psi on hieman tahmeampi asvaltilla, mutta työmatkan varrella poluille poiketessa taas rullaa paljon paremmin.

Minkähänlaisia eroja sitä polkemisvastuksessa ylipäätään erottaa? Pienikin herkistely laakereiden, rullaavampien renkaiden ym. suhteen voi auttaa säästämään energiaa pitkällä matkalla, mutta kuinka iso osa X vs. Y -vertailuista on pääasiassa placeboa?

Tämän epätieteellisen mutu-avauksen perässä sana on vapaa omille kokemuksille ja tieteellisille sekä vähemmän tieteellisille tutkimuksille.

Eikös vierimisvastuksen testaaminen empiirisesti suhteessa paineeseen ole helppoa? Menet mäen päälle nollakohtaan, ja lasket pyörällä niin pitkälle kuin vauhtia riittää ja vedät liidulla viivan maahan.

Sitten toistetaan sama temppu (Mielellään toki pari kertaa samoilla paineilla) paineita laskien/nostaen.
Katsotaan paljonko etenemässä on eroa.

Paineita on helppo muuttaa, muuta rengastukseen/laakereihin liittyvää ei niinkään.

Ei kyllä kiinnosta niin paljon että jaksaisin testata tuotakaan.

Vaihdoin maravintterit kesärenkaisiin. Huomasin eron.

En ole vielä lukenut tätä -How to increase your speed: All about rolling resistance- artikkelia, mutta saksalaiset salee tietää. Vai onko tää saksalainen tutkimus. En oikein tiedä. Lukemalla varmaan selviää parikin juttua kuitenkin.

negaatio - 14:13, 18.12.2014 » Vaihdoin maravintterit kesärenkaisiin. Huomasin eron.
eikös tuo vaihdos ole luokkaa -2000g pyörivistä massoista? ja silloinkin selkeimmin ero taitaa tuntua pyörän käsittelyn kanssa, ei tasaisella eteenpäin polkemisen kanssa?
negaatio - 14:13, 18.12.2014 » Vaihdoin maravintterit kesärenkaisiin. Huomasin eron.
Dat feel. Kevään merkki ja olo mitä kevein.

Viimeks pakastuessa tiputtelin paineita contin cx renkuloista kuudesta barista neljään. Pito parani, mut tahmeemmaks muuttu.

Varmaa kovemmat jätkät huomaa jo pienetki erot. Nollapostaus.

pabs - 14:25, 18.12.2014 » saksalaiset salee tietää
Mahdollisesti liittyy aiheeseen, [tuolla](http://forums.mtbr.com/wheels-tires/tire-test-results-german-bike-magazine-419392-13.html#post10046549) pdf:ssä 26" -maastorenkaiden mitattuja vierintävastuksia. Ketjun ensimmäisessä viestissä kerrotaan mittausjärjestelystä.
Odie - 14:02, 18.12.2014 » Eikös vierimisvastuksen testaaminen empiirisesti suhteessa paineeseen ole helppoa? Menet mäen päälle nollakohtaan, ja lasket pyörällä niin pitkälle kuin vauhtia riittää ja vedät liidulla viivan maahan. Sitten toistetaan sama temppu (Mielellään toki pari kertaa samoilla paineilla) paineita laskien/nostaen. Katsotaan paljonko etenemässä on eroa. Paineita on helppo muuttaa, muuta rengastukseen/laakereihin liittyvää ei niinkään. Ei kyllä kiinnosta niin paljon että jaksaisin testata tuotakaan.
Tämä metodi ei toimi koska:
  1. Pitäisi pystyä ajamaan täsmälleen samaa linjaa koko matka, tienpinnan epätasaisuusen vuoksi.

  2. Pitäisi pystyä ajamaan täsmälleen samassa asennossa koko matka ilmanvastuksen vuoksi.

  3. Pitäisi olla täysin tuuleton päivä ilmanvastuksen vuoksi.

  4. Pitäisi pystyä lähtemään liikkeelle ilman alkuvauhtia ja ilman mitään horjumisia joka kerta.

  5. Mitä muuta vielä?

Tietysti, jos erot ovat suuria, ne tulevat tälläkin metodilla esiin, mutta silloin ne lienevät tasamaallakin havaittavissa.

Kiinnostava aihe, kertokaa lisää!

entä jos renkaat tyhjenee itsekseen mutta kuski ei tiedä? muuttuuko meno raskaammaksi vai ei?

Kun pakastuu ja tulee lunta/loskaa/jäätä, pudotan cx renkaiden paineet 4barista 2bariin.

Muistakaa, että kun näitä rullaavuuksia mittailee täytyy myös ottaa huomioon kuskin paino. Mä pystyn aika huoletta ajaa 2bar renkailla melkein missä vaan. Krossia yleensä 1.5baria -edessä ehkä vähän vähemmän. 90-kiloinen henkilö ei ehkä pystyisi.

Maantierenkaat pumppaan maks 6bar.

Edit. Itse painan yleensä 50jtn-60kg väliltä

Kuin paljon pabs painat?

Tuommosta epäluotettavaa tosielämän rullailutestiä randoprofeetta vähän koittanut tehdäkin, esim. tossa.

Jännä, se illuusio, kuinka kapeet renkaat kovilla paineilla tuntuu nopeammilta, vaikkeivät ole.

Laakereiden vaikutus taitaa olla aika pieni, jos eivät rikki ole.

Eipä ole pdf mukaan furi fredissä ja ust ralphissa rullaavuudessa eroa.

painossa kylläkin 290g vs. 667g

hmm…

jostain pitäis keksiä frediä nopeemmat nakit

alerandon sweetspotti on 32psi

mannine - 15:55, 18.12.2014 » Eipä ole pdf mukaan furi fredissä ja ust ralphissa rullaavuudessa eroa. painossa kylläkin 290g vs. 667g hmm... jostain pitäis keksiä frediä nopeemmat nakit
http://www.homepower.com/sites/default/files/styles/article_gallery_active/public/articles/images/Electric_Bike_Hub.jpg

Pirullinen yhtälö. Olen miettinyt ja kokeillut tätä maastokisoja varten. Perstuntumaa on, dataa ei.

Jos renkaan rakenne on joustava ja alusta epätasainen, paineita laskemalla vierintävastus vähenee. Seuraa myös paljon muuta blissiä.

Jos renkaan rakenne on kova ja alusta tasainen, paineita laskemalla vierintävastus kasvaa. Mutta kukapa nyt tasaisella viitsisi ajella?

Lopputuloksena ajan matalammilla paineilla kuin useimmat. Sekä karkealla että tasaisella.

Joku Sven Nys on hyvä esimerkki miten 1,4 bar kulkee. Tarmacilla näyttää että menee melkein palstalla.

Perus-Sultanit rullaa kivoiten päälle mutta herkkyys on noissa ohkasemmissa ihan omaa luokkaansa…

Eiku oho, tää oli jotain pyörähommia…

Paan nyt tänne, mutta mua on askarruttanut tää krossirenkaiden ja tappajasepelin yhteydessä nyt usein mainittu, että “vähensin paineita ja ongelma helpotti”.

Oma empiria on jotenkin täysin päinvastanen, varsinkin ~25mm kumeilla, mutta mun mielestä noilla 30mm nappuloillakin - pehmeät kumit imee terävät kivet paljon herkemmän tuntusesti sisäänsä. Ja sit tietty snakebitet, mutta ne onkin jo toinen juttu.

Oispa faktaa.

Retku - 14:59, 18.12.2014 »
Odie - 14:02, 18.12.2014 » Eikös vierimisvastuksen testaaminen empiirisesti suhteessa paineeseen ole helppoa? Menet mäen päälle nollakohtaan, ja lasket pyörällä niin pitkälle kuin vauhtia riittää ja vedät liidulla viivan maahan. Sitten toistetaan sama temppu (Mielellään toki pari kertaa samoilla paineilla) paineita laskien/nostaen. Katsotaan paljonko etenemässä on eroa. Paineita on helppo muuttaa, muuta rengastukseen/laakereihin liittyvää ei niinkään. Ei kyllä kiinnosta niin paljon että jaksaisin testata tuotakaan.
Tämä metodi ei toimi koska: 1. Pitäisi pystyä ajamaan täsmälleen samaa linjaa koko matka, tienpinnan epätasaisuusen vuoksi. 2. Pitäisi pystyä ajamaan täsmälleen samassa asennossa koko matka ilmanvastuksen vuoksi. 3. Pitäisi olla täysin tuuleton päivä ilmanvastuksen vuoksi. 4. Pitäisi pystyä lähtemään liikkeelle ilman alkuvauhtia ja ilman mitään horjumisia joka kerta. 5. Mitä muuta vielä? Tietysti, jos erot ovat suuria, ne tulevat tälläkin metodilla esiin, mutta silloin ne lienevät tasamaallakin havaittavissa. Kiinnostava aihe, kertokaa lisää!
Havaitseminen ja [i]mittaaminen[/i] on kaksi aivan eri asiaa. itse näkisin nuo mainitsemasi syyt siihen, miksei mittaaminen toimi ennemminkin mittausta suoritettaessa mahdollisuuksien mukaan vakioitavina asioina. En syinä siihen metodi ei toimi, mutta mittatarkkuus ei välttämättä ole riittävä merkitsevien erojen havaitsemiseen.

Tarkoitatko mittaamalla saatua havaintoa erosta, vai tuntumaa? Lause on hieman vaikeaselkoinen.

grotto - 16:57, 18.12.2014 » Paan nyt tänne, mutta mua on askarruttanut tää krossirenkaiden ja tappajasepelin yhteydessä nyt usein mainittu, että "vähensin paineita ja ongelma helpotti". Oma empiria on jotenkin täysin päinvastanen, varsinkin ~25mm kumeilla, mutta mun mielestä noilla 30mm nappuloillakin - pehmeät kumit imee terävät kivet paljon herkemmän tuntusesti sisäänsä. Ja sit tietty snakebitet, mutta ne onkin jo toinen juttu. Oispa faktaa.
Sepelinpalan painuminen kumin sisään vaatii tietyn verran [i]painetta[/i]. Jos kumi antaakin periksi, sepelinpala ei pääse yhtä helposti painumaan siihen. Ehkä maantienakin paineiden laskeminen vaikkapa 100 psi:stä 70 psi:n ei vielä auta, koska painetta on riittävästi sepelinpalan upottamiseksi, mutta 40 psi on jo riittävän alhainen paine. Tätäkin voisi kokeilla jollain tavalla, mutta en taida viitsiä.

Pointtina ei ollut niinkään paineiden vaikutus rullaavuuteen vaan se, miten paljon eri juttuja huomaa ja mikä on “huomaamista”. Arkiesimerkkinä vanhat dynamot 80-luvulta, sellaisen kytkemisen päälle olisi kyllä sokkotestissäkin huomannut.

Funtsin, mikä on se wattimäärän erotus, jonka huomaa pyörittäessä.