Kiekon kasaus

Kirjoittelin eilen illalla venyttelysession lomassa kiekonrakennustutorialin. Hommaa havainnollistavia kuvia tulossa lähipäivinä kunhan saan operaatioon liittyvää tarpeistoa eli pinnat haettua ja kasattua kiekot.

Heippa lapset, tänään askarrellaan himmeli.

rakenteluun tarvitaan:
kehä
napa
pinnat
nippelit
(öljyä)
talttapääruuvari
pinna-avain
rihtauspenkki …tai vanha teräshaarukka… runkokin käy paremman puutteessa

Pinnojen pituuksien arpominen on kiekkojen kasaamisen mystisin vaihe. Kaikki pinnalaskurit kuitenkin perustuvat samoihin matemaattisiin kaavoihin ja geometrian sääntöihin, laskureiden antamat erot johtuvat yleensä tietokannoissa ja taulukoissa olevista heitoista komponenttien mittojen suhteen. Varminta on siis ottaa mitta karvaiseen kouraan ja mitata itse seuraavat ulottuvuudet: kehän ERD (effective rim diameter, halkaisija sille ympyrälle jolle pinnojen päät/nippelin hartiat asettuvat), navan laippojen etäisyys toisistaan, laipan halkaisija (pinnanreikien keskeltä) sekä vasemman ja oikean laipan etäisyys keskilinjasta. Navan mitat eivät ole ihan niin tarkkoja, millin mittavirhe vaikuttaa laskurin lopputulokseen alle kymmenesosamillin tjsp joten mikrometriä tai edes tönäriä et tarvitse vaan viivain riittää mainiosti. Vanteen ERD-mitta on tärkeämpi, mutta niiden osalta valmistajien antamat tiedot ovat yleensä melko luotettavia. Noita em. mitta-asioita en jaksa tässä havainnollistaa sen enempää, interweb on pullollaan tarkempia ohjeita niitä kaipaaville.

Pinnojen pituudet kannattaa pyöristää laskurin antamista hieman alakanttiin. Millin liian pitkillä et tee mitään, pari milliä liian lyhyiden kanssa sen sijaan voi käyttää pidempiä nippeleitä ja puolisen senttiä liian lyhyilläkin homman voi pelastaa puolaamalla kolme ristiin sijaan kaksi ristiin-kuvion. Muuten pitkäpinnaisuus on kyllä tässä touhussa eduksi.

Itse kasaaminen aloitetaan ns. key spokella (kiekon peruskivi), joka tulee venttiilistä seuraavaan tai sitä seuraavaan reikään. Mikäli vanteen reiät on porattu ei-keskilinjaan, reiän suunta määrää aloituskohdan. Muussa tapauksessa tapaan itse aloittaa tokasta reiästä venttiilistä myötäpäivään katsottuna.

Aloituspinnan hartia tulee laipan ulkopuolelle ja pinna kulkee siis sisäpuolella. Aloitusreikä navassa määräytyy logon mukaan, ts. valmiissa kiekossa navassa olevan logon tulisi näkyä venttiilinreiästä katsottaessa. (Tämä on puhtaasti kosmeettinen ja ammattiylpeyteen liittyvä elitistinen detalji, toimivuuteen, kestävyyteen tai muihin toisarvoisiin seikkoihin sillä ei ole vaikutusta.) Kolme ristiin-puolauksessa aloituskohta on n. kello kolmen kohdalla oleva reikä (logon ollessa siis kahdessatoista).

Ensimmäinen kierros jatketaan navassa joka toiseen (ja kehässä joka neljänteen) reikään. Ihan sama missä järjestyksessä sen tekee, itse kuitenkin laitan seuraavaksi vastakkaisen puolen, sitten täydennän ristikoksi ja lopuksi viimeistelen puuttuvilla pinnoilla. Järjestyksessä laitettaessa saattaa nimittäin huomaamattaan kiristää pinnoja liikaa jolloin viimeisten asetteleminen on jo melko vaikeaa.

Mikäli kehä ei ole tuplaholkitettua mallia, nippelin paikalleen asettaminen onnistuu kätevästi toisen pinnan avulla. Alumiininipojen kanssa voi olla hyvä käyttää öljyä (pyyhkäise pinnan kierteet esim öljytyllä rätillä), messinkiset taas eivät ole niin herkkiä jumittumaan.

Ensimmäinen kerros on nyt siis valmiina. Seuraavaksi pujotetaan loput tämän puolen pinnat. Tällä kertaa olkapää jää laipan sisäpuolelle, ja kolme ristiin-nimen mukaisesti jokainen pinna risteää kolmen muun kanssa. Kahden yli, ja viimeisen alta. Jatketaan näin kunnes toinenkin kerros on valmis. Käytännössä sillä aloittaako laipan sisä- vai ulkopulisilla pinnoilla ei ole merkitystä, viimeisten pinnojen pujottelu vain on hivenen helpompaa kun aloittaa laipan sisäpuolisilla vedoilla.

Toisen puolen pinnaus tapahtuu täsmälleen samalla tavalla, ainoastaan aloituspinnan kohdan miettimiseen joutuu uhraamaan muutaman sekunnin. Valmiissa kiekossa venttiilin paikka on (niiden esteettisten ja mekaanikkoelitististen syiden lisäksi) ihan käytännön rajoitteiden kannalta avoimessa välissä, pidempiäkin venttiilejä mahtuu operoimaan helpommin kun on riittävästi tilaa ympärillä…

Toisen puolen viimeisen kerroksen pinnoja joutuu jo hieman taivuttelemaan jotta ne saa pujotettua paikoilleen. Homman helpottamiseksi pinnat kannattaa pujottaa läpi mahdollisimman suoraan.

Kaikki pinnat paikallaan ja himmeli näyttää jo siltä miltä pitääkin. Tässä vaiheessa kannattaa kaikki nippelit vielä kiertää samaan kireyteen, esim. niin että kierteistä on näkyvissä juuri ja juuri yksi kierros. Mikäli napa on epäsymmetrinen, voi keskitystä ennakoida kiristämällä vetopuolen pinnoja pari kierrosta kireämmälle, järjestyksessä ja kaikkia saman verran.
Tätä sitten jatketaan näppituntumalla/korvakuulolla kunnes kireys alkaa olemaan sinnepäin ja on aika siirtyä rihtauspukin ääreen.

Ensimmäiseksi suoritetaan karkea keskitys, eli rihdataan kehä suurin piirtein samaan linjaan navan keskilinjan kanssa. Paikallisilla heitoilla ei tässä vaiheessa ole merkitystä.

Seuraavaksi poistetaan pystyheitot. Rihtauspenkin välys säädetään mahdollisimman pieneksi (Rungossa/haarukassa rihdatessa voit tehdä AgnusMcGyver-virityksen vaikka nippusiteistä), ja niissä kohdissa joissa vanne raapaisee kiinni kiristetään pinnaa jotta saadaan heitto oikaistua. Myös molempia vierekkäisiä pinnoja on syytä kiristää hieman, esimerkiksi jos kiristät heiton kohdalla olevaa nippeliä kaksi kierrosta, kiristä molempia viereisiä kierros ja mahdollisesti niitä seuraavia vielä neljännes. Kehässä on usein saumakohdassa pieni liitoksesta johtuva pykälä jota ei rihtaamalla saa suoraksi, ei siis stressiä sen suhteen.

Pystyheitot eliminoitu? hyvä. Enää sivusuuntainen suoristus jäljellä. Taas säädetään toleranssi mahdollisimman pieneksi ja käsin kiekkoa pyörittämällä etsitään kohdat joissa heittoa esiintyy. Heiton kohdalla kiristetään vastakkaisen puolen pinnoja ja löysätään vierekkäisiä eli heiton puoleisia.Taas toimitaan samalla logiikalla kuin pystyheitoissakin, eli jos kiristät vasemman puolen pinnaa kaksi kierrosta, löysää viereisiä oikean puolen pinnoja kierros.

Hyvätkään rihtauspenkit eivät ole aivan millintarkkoja, joten varmasti keskitetyn lopputuloksen aikaansaamiseksi kannattaa vielä kääntää kiekko ja suorittaa sivuttaisheiton tarkistus toisin päin. Ennen sitä kannattaa pinnoja puristella käsin ja “leipoa” kiekkoa, eli ottaa vanteesta kiinni ja nojata lattialle asetetun kiekon päälle koko painolla punnerrusasennossa jotta saat pinnat asettumaan lopulliseen asentoonsa ja poistettua niiden kiertymät ja jännitykset. Operaatio saattaa tuntua väkivaltaiselta ja aiheuttaa julmaa pauketta ja metallisia kirskahduksia, mutta se kuuluu asiaan ja poistaa jälkirihtauksen tarpeen.

Valmiissa kiekossa pitäisi saman puolen pinnojen olla suurin piirtein samalla kireydellä. Tämän voi tarkistaa joko pinnankireysmittarilla tai näppärämmin ihan korvakuulolla; mikäli pinnat soivat suurin piirtein samalla korkeudella niin hyvä on. Jos olet epävarma niin suurin piirtein oikean kireyden voit luntata jostain valmiista kiekosta. Täysin epävireinenkin kiekko voi olla millinsuora ja toimiva (=monet robotin kasaamat valmiskiekot), mutta suuret jännite-erot varsinkin vierekkäisissä pinnoissa huonontavat kiekon kestävyyttä ja tekevät myöhemmin sen suoraksi rihtaamisesta astetta haastavampaa.

Loistava ajoitus! Parkerin pikatilaus saattaa saapua näinä viikkoina ja pääsee itsekin rakentelemaan!

Unohdit, että vanteen valmistajan tunnukset pitää olla luettavissa vetopuolelta :wink: (tai sitten jaksoin vain vähän alusta)

Tosta pystyheitosta, neljän kiekon vankalla kokemuksella, Chainbreaker Bike Book neuvoi kiristämään koholla olevan osan pinnoja ja löysäämään kaikkia loppuja puolet siitä. Tuossa viimeksi kiekkoa kasatessa huomasin tämän olevan ihan kätevä tapa saada alkuvaiheessa laajalla alueella olevat pystyheitot tasaantumaan. Lahkeenkiristysjouset vain mutkan alku- ja loppupäähän ja käy koko kiekon läpi.

Hyvä pointti, lisään final editiin :wink:

Relevantti vinkki jälkirihtaukseen ja kierojen kiekkojen oikaisuun, uutta kasatessa pinnat on kuitenkin tuossa vaiheessa (yleensä) sen verran löysällä että riittää kun kiristää heiton kohdalta.

ChainThug - 10:42, 15.4.2009 » "leipoa" kiekkoa, eli ottaa vanteesta kiinni ja nojata lattialle asetetun kiekon päälle koko painolla punnerrusasennossa jotta saat pinnat asettumaan lopulliseen asentoonsa ja poistettua niiden kiertymät ja jännitykset
Tää on aika radikaali tapa. Sousittelen ite napakkaa, mutta kuitenkin reilusti sydänhierontaa kevyempää painallusta säilyttäen paino polvien päällä. Tasan sen verran, että nippeleiden suunnalta kuuluu napsahduksia. Jos vanteen päällä alkaa aikuinen mies punnertamaan, niin sehän taipuu kieroon (varsinkin korkeaprofiilinen).

Hieno tutoriaali ja ihan kotimaan kielellä! Tuohon vois vielä laittaa Sheldonin tutoriaalin henkiset kuvat havainnollistamaan tosiaan tuota aloitusta, sekä esim ensimmäisen ristiinvedetyn pinnan laittamista. Muuten helevatan hyvä juttu…

En ehtinyt lukea kokonaan, mutta aion tavata erityisen tarkkaan ennen seuraavan kiekon kasausta. Ensimmäisellä ja toistaiseksi ainoalla kerralla leivoin kiekkoa melko voimakkain ottein. En ihan punnertanut sen päällä, mutta sinnepäin. Yllätyin sen jäykkyydestä ja kestävyydestä. Muutamia napsahduksia tuli sieltä ja täältä pinnojen asettuessa. Sheldon taisi opastaa toisenlaiseen menetelmään, jossa (kammella tai vastaavalla) taivutetaan pinnoja.

Joo totta… itse olen alle 70-kiloinen ja henkisesti jälkeenjäänyt, ohjeetkin ovat siis sen mukaiset. “Aikuiset miehet” leipokoot parhaaksi katsomallaan tyylillä ettei käy huonosti.

Käytin tätä youtube pätkää oppaana http://www.youtube.com/watch?v=qTb3x5VO69Y
Silti meni 5 kertaa ennenku sain onnistumaan pinnojen asettelun oikein.
Hyvä että joku viitsii kirjottaa suomenkielisen oppaan, ei nimittäin ollut kovin helppoa touhua tuo :slight_smile:

Ongelmakohtina oli nimenomaan vaiheista toiseen siirtyminen, neljässä osassa kun ne pinnat latoo, niin mistä lähtee uusi osa, mistä suunnasta ja mihin kiinnittyy? Näistä jos sais tarkkoja idioottivarmoja kuvia, Luulen että jäisi monta ärräpäätä sanomatta ekalla kasauskerralla :slight_smile:

youtube pätkän varassa on tehty kolme vannetta, vanteiden ei-keskilinjasia reikiä ei siinäkään mainittu. Muuten aivan hyvät ohjeet. Yksi radiaali on tehty, kohta menee pyörään testiin, tekis mieli kokeilla eksoottisempia kuvioita. Tuolta olen kattelut.

M

Noi chainthugin ohjeet oli parhaat suomenkieliset ohjeet mitä tiedän, ja kaikenkaikkiaankin kärkiviisikossa. Ite kyllä laitan ensin molempien puolien sisäpuoliset pinnat ja vasta sitten ulkopuoliset, vastakkaiseen suuntaan kiertävät. Siinä järjestyksessä on vähiten taivuttelua ja pinnat pysyy mahdollisimman löysinä pisimpään, nippelit on helpompi laittaa kiinni.

Olipas kattavat ohjeet, hienoa!

asb - 21:48, 16.4.2009 »
ChainThug - 10:42, 15.4.2009 » "leipoa" kiekkoa, eli ottaa vanteesta kiinni ja nojata lattialle asetetun kiekon päälle koko painolla punnerrusasennossa jotta saat pinnat asettumaan lopulliseen asentoonsa ja poistettua niiden kiertymät ja jännitykset
Tää on aika radikaali tapa. Sousittelen ite napakkaa, mutta kuitenkin reilusti sydänhierontaa kevyempää painallusta säilyttäen paino polvien päällä. Tasan sen verran, että nippeleiden suunnalta kuuluu napsahduksia. Jos vanteen päällä alkaa aikuinen mies punnertamaan, niin sehän taipuu kieroon (varsinkin korkeaprofiilinen).
Hyvin toimii myös pinnojen puristelu, jota hra Brownkin taisi myös suositella; otetaan siis esim. neljästä pinnasta kerralla kiinni ja puristetaan. Ei vaadi suurta voimaa, että halutut naksahdukset saadaan aikaan, kiekkoa ei tarvitse irrottaa pukista, olkkarin parkettiin ei tule mutterin muotoisia koloja ja hyvin on kehät pysynyt suoranakin.
joope - 22:16, 16.4.2009 » Ite kyllä laitan ensin molempien puolien sisäpuoliset pinnat ja vasta sitten ulkopuoliset, vastakkaiseen suuntaan kiertävät. Siinä järjestyksessä on vähiten taivuttelua ja pinnat pysyy mahdollisimman löysinä pisimpään, nippelit on helpompi laittaa kiinni.
jes, tyylejä on monia ja kaikki joilla saa aikaiseksi suoran ja kestävän kiekon, ovat oikeita.

Itse pyrin ottamaan löysät pois mahdollisimman aikaisin. Varsinkin jos olen vähänkään epävarma pinnojen pituudesta niin laitan jo neljän ensimmäisen kerroksen pinnan jälkeen pari ristiin ja pari vielä toiselle laipalle jolloin näkee jo suht varmasti mikäli pituudet ovat ihan päin helvettiä -> vähemmän purettavaa.

tässä vielä kuvien ja parien korjausten kera. Rihtaamisesta ei varmaan tartte kuvia… sitäpaitsi jotkut millin-parin heitot ei varmaan edes näkyisi kuvissa riittävän havainnollisesti joten toivottavasti ne työvaiheet ilmenevät tuosta tekstistä.

Heippa lapset, tänään askarrellaan himmeli.

rakenteluun tarvitaan:
kehä
napa
pinnat
nippelit
(öljyä)
talttapääruuvari
pinna-avain
rihtauspenkki …tai vanha teräshaarukka… runkokin käy paremman puutteessa

Pinnojen pituuksien arpominen on kiekkojen kasaamisen mystisin vaihe. Kaikki pinnalaskurit kuitenkin perustuvat samoihin matemaattisiin kaavoihin ja geometrian sääntöihin, laskureiden antamat erot johtuvat yleensä tietokannoissa ja taulukoissa olevista heitoista komponenttien mittojen suhteen. Varminta on siis ottaa mitta karvaiseen kouraan ja mitata itse seuraavat ulottuvuudet: kehän ERD (effective rim diameter, halkaisija sille ympyrälle jolle pinnojen päät/nippelin hartiat asettuvat), navan laippojen etäisyys toisistaan, laipan halkaisija (pinnanreikien keskeltä) sekä vasemman ja oikean laipan etäisyys keskilinjasta. Navan mitat eivät ole ihan niin tarkkoja, millin mittavirhe vaikuttaa laskurin lopputulokseen alle kymmenesosamillin tjsp joten mikrometriä tai edes tönäriä et tarvitse vaan viivain riittää mainiosti. Vanteen ERD-mitta on tärkeämpi, mutta niiden osalta valmistajien antamat tiedot ovat yleensä melko luotettavia. Noita em. mitta-asioita en jaksa tässä havainnollistaa sen enempää, interweb on pullollaan tarkempia ohjeita niitä kaipaaville.

Pinnojen pituudet kannattaa pyöristää laskurin antamista hieman alakanttiin. Millin liian pitkillä et tee mitään, pari milliä liian lyhyiden kanssa sen sijaan voi käyttää pidempiä nippeleitä ja puolisen senttiä liian lyhyilläkin homman voi pelastaa puolaamalla kolme ristiin sijaan kaksi ristiin-kuvion. Muuten pitkäpinnaisuus on kyllä tässä touhussa eduksi.

Itse kasaaminen aloitetaan ns. key spokella (kiekon peruskivi), joka tulee venttiilistä seuraavaan tai sitä seuraavaan reikään. Mikäli vanteen reiät on porattu ei-keskilinjaan, reiän suunta määrää aloituskohdan. Muussa tapauksessa tapaan itse aloittaa tokasta reiästä venttiilistä myötäpäivään katsottuna.

Aloituspinnan hartia tulee laipan ulkopuolelle ja pinna kulkee siis sisäpuolella. Aloitusreikä navassa määräytyy logon mukaan, ts. valmiissa kiekossa navassa olevan logon tulisi näkyä venttiilinreiästä katsottaessa. (Tämä on puhtaasti kosmeettinen ja ammattiylpeyteen liittyvä elitistinen detalji, toimivuuteen, kestävyyteen tai muihin toisarvoisiin seikkoihin sillä ei ole vaikutusta. Samoin vanteessa olevien tunnusten tulisi olla luettavissa vetopuolelta.) Kolme ristiin-puolauksessa aloituskohta on n. kello kolmen kohdalla oleva reikä (logon ollessa siis kahdessatoista).
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild1.jpg
(musta teippi on kuvissa vain havainnollistamassa venttiilinreiän ja navassa olevan logon paikkaa)

Ensimmäinen kierros jatketaan navassa joka toiseen (ja kehässä joka neljänteen) reikään. Ihan sama missä järjestyksessä sen tekee, itse kuitenkin laitan seuraavaksi vastakkaisen puolen, sitten täydennän ristikoksi ja lopuksi viimeistelen puuttuvilla pinnoilla. Järjestyksessä laitettaessa saattaa nimittäin huomaamattaan kiristää pinnoja liikaa jolloin viimeisten asetteleminen on jo melko vaikeaa.
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild2.jpg
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild3.jpg

Mikäli kehä ei ole tuplaholkitettua mallia, nippelin paikalleen asettaminen onnistuu kätevästi toisen pinnan avulla. Alumiininipojen kanssa voi olla hyvä käyttää öljyä (pyyhkäise pinnan kierteet esim öljytyllä rätillä), messinkiset taas eivät ole niin herkkiä jumittumaan.
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild6.jpg

Ensimmäinen kerros on nyt siis valmiina. Seuraavaksi pujotetaan loput tämän puolen pinnat. Tällä kertaa olkapää jää laipan sisäpuolelle, ja kolme ristiin-nimen mukaisesti jokainen pinna risteää kolmen muun kanssa. Kahden yli, ja viimeisen alta. Jatketaan näin kunnes toinenkin kerros on valmis. Käytännössä sillä aloittaako laipan sisä- vai ulkopulisilla pinnoilla ei ole merkitystä, viimeisten pinnojen pujottelu vain on hivenen helpompaa kun aloittaa laipan sisäpuolisilla vedoilla.
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild4.jpg
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild5.jpg

Vetopuolen kaikki pinnat paikoillaan.
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild7.jpg

Toisen puolen pinnaus tapahtuu täsmälleen samalla tavalla, ainoastaan aloituspinnan kohdan miettimiseen joutuu uhraamaan muutaman sekunnin. Valmiissa kiekossa venttiilin paikka on (niiden esteettisten ja mekaanikkoelitististen syiden lisäksi) ihan käytännön rajoitteiden kannalta avoimessa välissä, pidempiäkin venttiilejä mahtuu operoimaan helpommin kun on riittävästi tilaa ympärillä.
Ei siis näin (venttiili punaisella photoshopatuissa kohdissa:
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild15.jpg

vaan näin:
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild16.jpg

Oikea aloituskohta tässä tapauksessa on siis key spokesta (teipattu siniseksi) yksi reikä venttiiliin päin, sekä navassa että kehällä.
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild8.jpg
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild9.jpg

Vasemman puolen ensimmäinen kerros valmiina.
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild10.jpg

Toisen puolen viimeisen kerroksen pinnoja joutuu jo hieman taivuttelemaan jotta ne saa pujoteltua paikoilleen. Homman helpottamiseksi pinnat kannattaa pujottaa läpi mahdollisimman suoraan eli pienen kolmion läpi.
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild11.jpg

Kaikki pinnat paikallaan ja himmeli näyttää jo siltä miltä pitääkin.
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild12.jpg

Tässä vaiheessa kannattaa kaikki nippelit vielä kiertää samaan kireyteen, esim. niin että kierteistä on näkyvissä juuri ja juuri yksi kierros.
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild13.jpg

Mikäli napa on epäsymmetrinen, voi keskitystä ennakoida kiristämällä vetopuolen pinnoja pari kierrosta kireämmälle, järjestyksessä ja kaikkia saman verran.

Navassa oleva logo näkyy venttiilinreiästä.
http://goodthingsinternational.com/wheelbuild/wheelbuild14.jpg

Tätä sitten jatketaan näppituntumalla/korvakuulolla kunnes kireys alkaa olemaan sinnepäin ja on aika siirtyä rihtauspukin ääreen.

Ensimmäiseksi suoritetaan karkea keskitys, eli rihdataan kehä suurin piirtein samaan linjaan navan keskilinjan kanssa. Paikallisilla heitoilla ei tässä vaiheessa ole merkitystä.

Seuraavaksi poistetaan pystyheitot. Rihtauspenkin välys säädetään mahdollisimman pieneksi (Rungossa/haarukassa rihdatessa voit tehdä AgnusMcGyver-virityksen vaikka nippusiteistä), ja niissä kohdissa joissa vanne raapaisee kiinni kiristetään pinnaa jotta saadaan heitto oikaistua. Myös molempia vierekkäisiä pinnoja on syytä kiristää hieman, esimerkiksi jos kiristät heiton kohdalla olevaa nippeliä kaksi kierrosta, kiristä molempia viereisiä kierros ja mahdollisesti niitä seuraavia vielä neljännes. Kehässä on usein saumakohdassa pieni liitoksesta johtuva pykälä jota ei rihtaamalla saa suoraksi, ei siis stressiä sen suhteen.

Pystyheitot eliminoitu? hyvä. Enää sivusuuntainen suoristus jäljellä. Taas säädetään toleranssi mahdollisimman pieneksi ja käsin kiekkoa pyörittämällä etsitään kohdat joissa heittoa esiintyy. Heiton kohdalla kiristetään vastakkaisen puolen pinnoja ja löysätään vierekkäisiä eli heiton puoleisia.Taas toimitaan samalla logiikalla kuin pystyheitoissakin, eli jos kiristät vasemman puolen pinnaa kaksi kierrosta, löysää viereisiä oikean puolen pinnoja kierros.

Hyvätkään rihtauspenkit eivät ole aivan millintarkkoja, joten varmasti keskitetyn lopputuloksen aikaansaamiseksi kannattaa vielä kääntää kiekko ja suorittaa sivuttaisheiton tarkistus toisin päin. Ennen sitä kannattaa pinnoja puristella käsin ja “leipoa” kiekkoa, eli ottaa vanteesta kiinni ja nojata lattialle asetetun kiekon päälle jotta saat pinnat asettumaan lopulliseen asentoonsa ja poistettua niiden kiertymät ja jännitykset (käytä tässä maalaisjärkeä; mäkikuskit voivat nojata koko painollaan, raavaampien miesten on syytä ottaa varovammin). Operaatio saattaa tuntua väkivaltaiselta ja aiheuttaa julmaa pauketta ja metallisia kirskahduksia, mutta se kuuluu asiaan ja poistaa jälkirihtauksen tarpeen.

Valmiissa kiekossa pitäisi saman puolen pinnojen olla suurin piirtein samalla kireydellä. Tämän voi tarkistaa joko pinnankireysmittarilla tai näppärämmin ihan korvakuulolla; mikäli pinnat soivat suurin piirtein samalla korkeudella niin hyvä on. Jos olet epävarma niin suurin piirtein oikean kireyden voit luntata jostain valmiista kiekosta. Täysin epävireinenkin kiekko voi olla millinsuora ja toimiva (=monet robotin kasaamat valmiskiekot), mutta suuret jännite-erot varsinkin vierekkäisissä pinnoissa huonontavat kiekon kestävyyttä ja tekevät myöhemmin sen suoraksi rihtaamisesta astetta haastavampaa.

Eipä sitten muuta kuin vannenauhat sekä kumit kiinni (muista renkaan logojen oikea asento venttiiliin nähden) ja ajamaan.

Tervehdys! Muutama kk takaperin sain päähäni että tahtoo tehdä fixin, yksinkertainen pyörä yksinkertaisesta pitävälle ihmiselle:-) Renkaita myöten siis, ja nyt kun tuo etukiekko on kiristelyä vaille valmis, niin halusin sitten vain varmistaa että kun mulla on dia compe gran compe fix/fix takanapa, niin sehän tehdään periaatteessa samalla tavalla kuin tuo etukiekko, tehdäänhän??? siis niinku symmetrisesti vai pitääkö siinä jotenkin huomioida tuota ratasta ja ketjulinjaa??

Ei oikeastaan. Napa pitää rihdata keskelle kiekkoa, jos haluaa molemmille puolille napaa saman ketjulinjan.

Puhut mahdollisimman simppelistä, niin varalta huomautan, että ainakaan vetopuolelle ei suositella radiaalipuolausta.
Symmetrinen kolme ristiin molemmille puolille, niin hyvä tulee.

Mites pinnojen pituudessa huomioidaan jos pitää epäsymmetrisesti puolata, vai tarvitseeko jos Velosolo-tyyliin lyö 135mm levarinapaan rattaan jarrupuolelle?

Pinnalaskurit laskee pituudet molemille puolille erikseen, kun syöttää vaan navan mitat ja kehän erd:n.

edit.
Velosolotyylillä käytetään takakiekkoon etunapaa, jotka ovat (lähes) järjestäen symmetrisiä, eli molemmille puolille tulee samanpituiset puolat.

edit2
Valehtelin… Riippuu siis siitä milaisen ketjulinjan haluat siihen levariviritysnapaan.
Eli kannattaa mitata se napa ja ajaa tulokset pinnalaskurin läpi.

Nämä mitat siis pitää tietää
http://www.wheelpro.co.uk/spokecalc/hubs.jpg

Ja riippuu siitä miten sen levarinavan “spaceaa”, mitkä mitat saa:

135-napaan ei enää paljon speissereitä laitella. Ketjulinja on sen 53, kuulemma.