Erot herkkyydessä, rullaavuudessa jne. - huomaako ihminen?

Laakerien vierintävastuksesta David Gordon Wilsonin kirjassa Bicycling Science on laskelma, jonka lopputulos on tällainen:

Koska kirja on varsin empiristinen, Wilson esittää koejärjestelyä, jossa kiekko kiristetään akselistaan sorvin tyyppiseen mekanismiin, siihen ripustetaan ajo-olosuhteita simuloiva 500 N lasti, pyöritetään akselia ja mitataan millä voimalla kiekko vastustaa kiertoliikettä. Toisaalta laakerien vastus on suhteessa niin mitätön, että Wilsonin mielestä peruspyörissä voitaisiin yhtä hyvin siirtyä käyttämään liukulaakereita.

Vähän raskaslukuinen kirja, ollut mulla yöpöydällä nyt tasan vuoden ja olen melkein lopussa. Kohta saa lainaan.

Joko joku on laskenut optimaaliset hitausmomentit eri käyttötarkoituksiin ja etsinyt sopivat kiekkosetit näiden saavuttamiseen?

väärä

ikkuna

Olin laskea alleni innostuksesta, kun useiden kilojen pyörivä massa (läskirenkaat) kohtasivat ekoja kertoja esteitä ja pyörä ei hidastunutkaan töksähtäen. Kiihdyttämiseen vaadittu lisäenergia ei siis mennytkään aivan hukkaan.

qlt - 14:53, 18.12.2014 »
negaatio - 14:13, 18.12.2014 » Vaihdoin maravintterit kesärenkaisiin. Huomasin eron.
Dat feel. Kevään merkki ja olo mitä kevein. Viimeks pakastuessa tiputtelin paineita contin cx renkuloista kuudesta barista neljään. Pito parani, mut tahmeemmaks muuttu. Varmaa kovemmat jätkät huomaa jo pienetki erot. Nollapostaus.
Itse olen huomannut pakkasten saapuessa hyvin monien renkaiden menevän tönköksi, tässä varmasti yksi syy tuohon tönkköön fiilikseen?

Edit : single malt olikin jo tästä kirjoittanut eli en voi ihan väärässä olla :slight_smile:

Laajennetaanpa aihetta polkemisvastuksesta muuhun ajotuntumaan. Etkot oli täällä.

kid_scientifik - 16:07, 16.1.2015 » eli esimerkiksi minun ajokokemuksellani en pysty sanomaan _mitään objektiivista_ esim. kohtuullisen lähellä toisiaan olevien surly steamrollerin ja gorilla zengangin runkomateriaalien erosta/vaikutuksesta ajossa? enemmän tuo mainitsemasi bias minusta luonnehtii esim. rolleriuskovaisten vakuuttelua erojen mitättömyydestä, semminkin kun yleisesti paremmiksi tiedettyistä putkiseteistä kasatuista raameista ei ole kokemusta lainkaan.
En sanoisi niin jyrkästi, että yhtään mitään objektiivista et voisi sanoa.

On kuitenkin fakta, että pyörästään rahaa maksanut ihminen saattaa pyrkiä oikeuttamaan ostoksensa.
On myös fakta, että ihminen saattaa haluta vaikuttaa älykkäältä ja hienostuneelta.
On myös fakta, että niiden pyörien välillä on muitakin eroja, kuin putkisetti.

Jos niitä putkisettejä haluaisi vertailla edes alkeelliset kompastuskivet välttäen, testin pitäisi tapahtua sokkona, kuskeilla ei saisi olla mitään ennakko-odotuksia tai tunteita koekalustoa kohtaan ja oikeastaan koeajajille ei edes saisi kertoa, mitä kokeessa yritetään oikeasti saada selville.

kid_scientifik - 17:20, 16.1.2015 » on aivan varma, että putkisettien erot eivät tyhjene geometriaan liittyviin tekijöihin. erityisesti lähellä toisiaan olevissa geoissa väite siitä, ettei muita eroja ole, on täysin absurdi.
Onneksi tällaista ei kukaan ole väittänytkään, joten voidaan olla yhtä mieltä. Se mun vastaväitteenihän oli, että geometrian [i]ja[/i] muun setupin muutokset vaikuttavat yhdessä [i]kokonaisuuteen[/i] niin paljon, että kuskin voi olla [i]vaikea[/i] erotella sieltä juuri putkisettien väliset erot luotettavasti. Näiden ihan mekaanisten erojen lisäksi on tosiaan se psykologinen vinouma, jonka olemassaolon havaitset vahvasti "rolleriuskovaisten" kohdalla. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö vinouman vahvuus olisi sama myös niiden kohdalla, jotka uskovat siihen paremmista putkista koottuun pyöräänsä.

Vinouma on olemassa, vaikka putkisettien välillä on oikeitakin eroja. Nämä eivät ole toisensa poissulkevia asioita.

kid_scientifik - 17:20, 16.1.2015 » tässä on keskusteltu ainoastaan tästä empiirisestä havainnointiin liittyvästä näkemyksestä. jos asioista halutaan keskustella laajemmin ja asetetaan alun kysymys siitä onko eri runkomateriaaleissa ja putkiseteissä faktuaalisia eroja, voidaan mukaan tuoda konstitutiivis-teoreettisia perusteluita: materiaalien koostumuksiin ja kokoonpanoihin liittyviä. en usko, että joku tosissaan puolustaa kantaa, jossa eroja ei faktuaalisesti ole olemassakaan.
Faktuaalisia eroja on varmasti olemassa. Samalla tavalla fillarin polkemisvastuksessa muutaman watin ero on sellainen, ettei sitä polkija huomaa, vaikka ero on olemassa. Jos mennään kuntosalin puolelle, missä oot ilmeisesti mm. kyykännyt pitkään ja paljon, uskoisitko luotettavasti erottavasi eri päivinä 98-kiloisen tangon ja 102-kiloisen tangon toisistaan? Oma kokemukseni kun on se, että jonakin päivinä täsmälleen sama tanko samoilla painoilla tuntuu kevyemmältä, ja joskus raskaammalta.

Mun mielestäni tässä keskustelussa yksi näkökulma on se, miten eri runkomatskuja ja -rakenteita hyödyntämällä saadaan tehtyä parempi pyörä, ja toinen näkökulma on se, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että pyöräilijä tykkää päivästä toiseen nousta satulaan ja ajaa.
Ensinmainitussa asiassa “omat kokemukset” - vaikka se käsittäisi kuusinumeroisen luvun kilsoja - ovat yhtä arvokkaita kuin kertomukset homeopatian puolesta. Luonnontieteellisestä näkökulmasta niillä ei tee yhtään mitään.
Jälkimmäinen näkökulma on itelleni paljon tärkeämpi, ja siinä omat kokemukset taas on kaikki kaikessa. Jos fillarilla on kiva ajaa, mulle on aivan yhdentekevää johtuuko se putkisetistä vai siitä, että muista syistä tykkään kyseisestä fillarista hyvin paljon. Ainoa syy muuttaa tätä kantaa voisi olla rahasta kisaaminen, mutta eipä tällaista keskitason väärinpyöräilijää mikään kaupallinen taho ihan äkkiä lähtisi sponsoroimaan.

Lumikko - 18:13, 16.1.2015 »
kid_scientifik - 16:07, 16.1.2015 » eli esimerkiksi minun ajokokemuksellani en pysty sanomaan _mitään objektiivista_ esim. kohtuullisen lähellä toisiaan olevien surly steamrollerin ja gorilla zengangin runkomateriaalien erosta/vaikutuksesta ajossa? enemmän tuo mainitsemasi bias minusta luonnehtii esim. rolleriuskovaisten vakuuttelua erojen mitättömyydestä, semminkin kun yleisesti paremmiksi tiedettyistä putkiseteistä kasatuista raameista ei ole kokemusta lainkaan.
En sanoisi niin jyrkästi, että yhtään mitään objektiivista et voisi sanoa.
Minä sanoisin, että äärimmäisen vähän mitään objektiivista voi sanoa pelkän henkilökohtaisen ajokokemuksen perusteella mistään. Yhden ihmisen tuntemuksiin perustuva tieto on määritelmällisesti subjektiivista. Mitä useammalla havainnoitsijalla on toisiaan tukevia kokemuksia, sitä voimakkaammin lähestytään objektiivisuutta. Toki asiantuntenvan havainnoitsijan suureen henkilökohtaiseen kokemukseen pohjaava subjektiivinen mielipide voi olla hyvinkin arvokas, muttei se objektiivinen ole. Tai sitten olen ymmärtänyt käsitteen käytön tässä jotenkin väärin.

Sorry, ehkä lillukanvarsia tämäkin.

Ja aiheeseen lähemmin liittyen: kiinnostaisi kyllä tietää erottelevammin, minkälaisia eroja ajokokemuksessa kid Rollerin ja Gorillan välillä havaitsit? Pelkkä “parempi” kun ei kerro kovin paljoa.

…joustaa, mutta on painava. jämäkät runkoni joustavat vähemmän. kevyet runkoni joustavat yhtä lailla.

tässä yksivaihteisessa käytössä olleet teräsrunkoni, konversiot eivät mukana (putket suluissa):

kona paddy wagon (4130), ns bikes analog (viemäri), joe waugh (531), bmw gangsta track (viemäri), eight inch scrambler* (viemäri), surly steamroller* (4130), mongoose maurice* (4130), 14bikeco esb (viemäri), leader 722ts (4130), charge plug* (viemäri), gorilla zengang (spirit/chromor), tonic supernaut light (ox platinum) - leaderissa ja zengangissa käytännössä identtiset palikat kiinni (pl. kuitukeppi leaderissa)

*näillä ajettu vähänlaisesti

#norocketscience

Ei oo rakettitiedettä. Ennemmin ihmistiedettä. Ihmiset kun kokee asiat eri lailla. Ja arvottaa ne eri tavalla. Ilmeisesti joustaminen ei ollut sulle positiivinen attribuutti? Vai oliko? Ilmenikö jousto voimansiirrossa? Vai ohjauksen epämääräisyytenä vauhdissa? Vai epätasaisuuksien miellyttävänä tasoittumisena? Vai jotenkin muuten? Voisit vähän avata näitä juttuja, niin saisi paremmin kiinni.

…erit. keskiön liikkumisena sivusuunnassa, varsinkin kun runttaa; vois heittää joskus gopron kiinni, että saadaan objektiivista dataa - painon suhteen pidän puolestaan vaakaa kohtuullisen objektiivisena

“The graph above shows some variation in power output (lower is better), but there is no trend.”

Onko noiden johtopäätös kuitenkaan oikea? Kaikkien testattujen renkaiden käyrä on muodoltaan samankaltainen vaakaan käännetty loivahko “s”: keskipaineiden alueella on eräänlainen “sweet spot”, jota vastaava suorituskyky saavutetaan uudelleen vasta erittäin korkeilla paineilla.

Ei muuta kuin lisää renkaita testiin ja etsimään säännönmukaisuutta.

Todennäköisesti otos oli niin pieni ja epätarkka, ettei mittaustarkkuuden rajoissa ole relevanssia.

Schwalbella ollaan päädytty vähän erilaiseen tulokseen.

Eikö noissa puhuta eri asiasta? Schwalben käppyrä kuvaa käsittääkseni renkaan vierintävastusta paineen funktiona erikseen mitattuna. Heine ja kumppanit taasen ovat yrittäneet selvittää paineen vaikutusta kokonaistehovaatimuksiin järjestelmässä, johon kuuluvat myös pyörä ja kuski. Oletuksena heillä on, että isommilla paineilla kuskin kudosten värinän aiheuttama hävikki negatoi renkaan vierintävatuksen kasvua pienenemistä.

Mikään uusi ideahan tuo ei ole. Bicycling Science käsittelee sitä parin sivun verran (3. painos alkaen sivulta 132) ja sanoo, että vaikutus on ilmeinen mutta vaikeasti mitattavissa.

Itse asiasta en osaa sanoa mitään.

E: suunnat pielessä

Ensimmäisessä artikkelissa kyllä mainittiin mahdollisimman sileä asfaltti alustana.

Toi sileä asvaltti oli just se, mitä ihmettelin. Luulisi, ettei vähän kovemmaksi pumpattu kumi aiheuttaisi kummoista haittaa kuskin voimantuotolle, mutta mahdollistahan se on.

Pehmeällä ja epätasaisella alustallahan matalampien paineiden hyöty on niin merkittävä, ettei semmosia tarvitse edes mitata.

Ajatuksena tuossa lienee ollut juurikin ottaa selvää siitä, onko ulkomaailman “sileä” tässä suhteessa oikeasti sileä.

sileä suomalainen kestotie

30mm min