Sani: joo RR:lle tarkoitin esittää skarppiannosta siinä Ukrainan miehityksen vertailussa Suomen tilanteeseen ja uhkakuviin.
Vaikka ”ei toimi Suomessa” on hyvä meemi, tässä kohtaa tää meidän tilanne oikeasti onkin toinen.
Oikeastihan Suomen tyyppiselle maalle ainoa Järkevä Ratkaisu ™ olis ostaa halvat hävittäjät Ruotsista naapurista, sitä varten et voidaan käydä tunnistelemassa ketä tuolla rajoilla lentelee.
Sit säästyneillä rahoilla ostetaan niin paljon parhaita mahdollisia ilmatorjuntaohjuksia kun vaan saadaan, ja niitä sijotetaan koko maan rajaseudut täyteen.
Mut harmi kyllä näistä asioista ei Tolkun Ihmiset päätä 
Ihan tälleen sivari-fillari-kommunistin asiaosaamisella.
Hävittäjävalintaa on parempi kritisoida kuin sitä, tarvitaanko niitä ylipäätään. Meikästäkin ruotsalaisten lenskareissa olis ollu itua.
Kun nää velvollisuuksien suorittamiset lienee disclaimerinomainen lisäys; hakeuduin aikoinani vapaaehtoisena erikoisempiin hommiin valintakokeiden kautta ja oon käyny kertaamassa ulkomailla sekä palveluksessa rauhanturvaajana. Näennäisestä militanttiudestani huolimatta oon aina pitäny sivaria ja totaalia hyväksyttävinä valintoina. Jonkin aikaa oon ollu sillä kannalla, että sivarilaitoksen voisi lakkauttaa, totaalikieltäytymisen laillistaa ja pv:n palvelukseen voisi houkutella pelkästään vapaaehtoista porukkaa paremmilla päivärahoilla + palveluksensa suorittaneen veroedulla.
Super Hornet. Tuplamoottorinen, osataan jo huoltaa, saa vielä päivitettyä, ja muutama Growler mukaan.
voi hyvä luoja (saatana) mikä meininki taas täällä…
mietin samaa kun valtiolankaan postaillaan kessuni twiittejä
k23435 - 1:22, 21.10.2020 » [Lähde](https://twitter.com/mapaavon/status/1318523937261817856) https://pbs.twimg.com/media/EkxVGXqWAAUAbVk?format=png&name=mediumKopioinpa [samasta ketjusta](https://twitter.com/mapaavon/status/1318523937261817856?s=20) pari muutakin informatiivista tilastograafia.
mohnomishe - 13:21, 17.10.2020 » Yks lentotunti hävittäjällä maksaa joku 10000€ tho Amerikas viel kovempi meno https://fighterjetsworld.com/wp-content/uploads/2019/03/US-Air-Forces-most-expensive-planes.pngOnko yhtään naapurimaamme hävittäjiä?Hinta,laatu ja testaus?
NKOTB - 11:11, 21.10.2020 »Tuossa vielä alkuperäisestä informatiivisemmin jaoteltu: https://pbs.twimg.com/media/EkxvZbtWkAEXJuw?format=jpg&name=largek23435 - 1:22, 21.10.2020 » [Lähde](https://twitter.com/mapaavon/status/1318523937261817856) https://pbs.twimg.com/media/EkxVGXqWAAUAbVk?format=png&name=mediumKopioinpa [samasta ketjusta](https://twitter.com/mapaavon/status/1318523937261817856?s=20) pari muutakin informatiivista tilastograafia. https://pbs.twimg.com/media/EkyYs_0XEAUsUat?format=png&name=900x900 https://pbs.twimg.com/media/Ek1MhT6XYAA-GXM?format=jpg&name=large
Lähdetäänkö lisäämään työllisyyttä lapsissa vai eläkeläisissä?
Ei työllisyyttä tarvii lisätä. Rahaa on kuin roskaa. Ruokaa heitetään roskiin ja ostellaan hävittäjiä.
uljaa - 13:10, 21.10.2020 » Tuossa vielä alkuperäisestä informatiivisemmin jaoteltu: https://pbs.twimg.com/media/EkxvZbtWkAEXJuw?format=jpg&name=large Lähdetäänkö lisäämään työllisyyttä lapsissa vai eläkeläisissä?Nii. Tartteeko sitä ny sitte lisätä? Tuosta ekasta graafista saattaa saada semmoisen käsityksen, että huoltosuhde olisi kovastikin vinksallaan, ja sen takia postasin ton graafin vuodelta ´89 (joka sivumennen sanoen on mielestäni paremmin hahmotettavissa).
Jos nyt päätetään, että sitä työllisyyttä täytyy lisätä jommastakummasta ryhmästä, niin kyllä mä eläkeläisiin lähtisin. Ne on kai aika paljon paremmassa kunnossa kuin eläkeläiset silloin, kun eläkeikiä on alunperin sorvattu. Aika moni eläkeläinen taitaa silti töitä tehdäkin, samoin kuin opiskelijat – ne ei vaan näy tossa tilastossa työllisinä.
Paavi - 13:15, 21.10.2020 » Ei työllisyyttä tarvii lisätä. Rahaa on kuin roskaa. Ruokaa heitetään roskiin ja ostellaan hävittäjiä.Tässä on vissi pointti, vaikka en puhuisi tässä rahasta, koska raha on viime kädessä kirjanpitoväline (on toki myös tapa mitata ja säilöä arvoa sekä vaihdon väline) ja virtuaalinen asia. Sen sijaan pitäisi katsoa reaalisia resursseja (esim. kapasiteettia tuottaa ruokaa, asuntoja, sairaaloita, pyöränosia, hoivaa jne.) ja tällä hetkellä kyllä vaikuttaa siltä, että kykyä tuottaa on yli tarpeen, mutta monen tarpeet jäävät täyttämättä. En tiedä miten nykyinen tuotantokapasiteetti ja sen mahdollistama hyvinvointi saataisiin jaettua globaalisti tasaisesti ja oikeudenmukaisesti.
Mutta sen uskallan väittää, ettei loputonta kasvua tavoitteleva talousjärjestelmä ole kestävällä pohjalla, vaan sotii jo ihan fysiikkaa vastaan ja se on taistelu, jota ei nähdäkseni voi voittaa. Työstä ihminen ei varmasti vapaudu, eikä sekään kuulosta kauhean houkuttelevalta, mutta tulevaisuudessa pitää määritellä uudelleen mitä arvolla tarkoitetaan ja mikä kaikki on arvoa tuottavaa toimintaa (ja myös mikä ei ole sitä).
Ilmasto- ja sukupuuttokriisin keskellä lähtisin funtsimaan sitä, että mikä kaikki on tarpeellista, mistä sopii vähentää ja kenellä on varaa kohtuullista missäkin. (Enkä siis nyt puhu yksilötasolla niinkään, vaan siitä, että talousjärjestelmän perusteet pitää panna uusiksi.)
No kyseessähän oli tuollainen heitto, kun tuolla twitterissä, mistä nuo kaikki käyrät on peräisin, oli homman nimi kauhistella huoltosuhdetta.
Homma lähti liikkeelle siitä, että tiesikö porukka, että vain reilu 43% suomalaista on töissä.
Siihen sitten vielä nämä perinetiset ek-peesaajajantterit, jotka siinä hämästeli vielä sitä, kuinka tuostakin 43% sta on suuri osa julkisen puolen työpaikoissa, joissa palkat maksetaan verorahoista ja sitä OIKEAA työtä, joka kaiken kustantaa, tekee vain hyvin kapeaharteinen orjaporukka.
Pöyristyjiltä jäi huomaamatta, että julkisen sektorin palveluiden varassa pyörii myös yksityinen hyvin pitkään. Meillä kun infra ja koulutus esimerkiksi on pitkälti täysin julkisen rahoituksen varassa ja ilman niitä olis yksityisen sankareillakin hankalaa tuottaa kovin tehokkaasti.
Kestävyyspuolesta Tutamin kanssa tismalleen samoilla linjoilla. Ei kestä elinympäristö nykyistä tehokkuutta. Monia resursseja on yllinkyllin ja tasaisempi jako takaisi kaikille mukavat oltavat.
Toivottavasti paineet talousärjestelmän uusinatamiseen kasvavat riittävästi. Pahalta vaan näyttää esimerkiksi maataloussektorilla, missä omatkin etujärjestömme lobbaavat vahvasti nousevaa kasviproteiinituotantoa ja tuotteistamista vastaan tyhjänpäiväisellä nimijankkauksella EU:ssa. Samat tahot ajavat lihantuotannot tukemista, tehometsätaloutta ja sama puolue holtitonta kaivosteollisuutta.
Kotimainen teollisuus on kansainvälisesti mitattuna suhteellisen puhdasta, mutta ei ainakaan metsäteollisuus kestä kriittistä tarkastelua. Metsäteollisuuden teollisuulaitosten päästöpuoli on kansainvälisessä vertailussa ihan hyvällä tasolla, mutta raaka-aineen tuotanto on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen mittavia haittoja metsäluonnolle ja vesistöille. Uusi metsälaki oli askel väärään suuntaan latvapurojen suojelun osalta, kun suoja-alueet pienenivät ja ojituksiinkin saa edelleen valtion tukea jopa 60 % kustannuksista.
Päätehakkuu oli ainoa laillinen metsänmyyntitapa vuoteen 2014 asti, eikä siinä kauheasti ole edistystä sen jälkeen tullut, joskin onneksi aivan viimeaikoina on kuulunut parempia signaaleja. Kansalaisaloite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla oli hyvä, mutta hylättiin. Turpeen käyttöä ei kyetä rajaamaan riittävästi ja vähätkin rajaukset sössitään sillä, että rahkasammalen nosto on lisääntynyt, eikä siihen tarvita edes ympäristölupaa, mikä on aivan hullua.
Aikaisemminkin olen avautunut metsäsektorin viherpesusta, eikä se ainakaan ole vähentynyt. Puuta pitäisi olla eniten ikinä ja kasvatusmenetelmät maailman parhaat, mutta silti edelleen hakataan valtion maillakin vanhoja metsiä, joita olisi tärkeämpää suojella lajikadon ehkäisemiseksi. Hakataan myös niillä alueilla, jossa on paljon virkistys- ja matkailukäyttöä, joka luonnollisesti kärsii hakkuusta. Valtio saa kertaluontoisen rahatukon hakkuusta ja sen jälkeen uudistuskuluja vuosikymmeniä. Samalla se menettää matkailualan verotuottoja.
Kaivoslakiuudistus on aivan hirveä sotku.
Niin hienoja kun sähköautot ovatkin, ei sekään ongelmatonta ole. Eikä sähköpyöräily, usein vaihtuvat älylaitteet, korjauskelvottomat kodinkoneet…
Aika isoja muutoksia tosiaan tarvitaan systeemitasolla, että päästään kestävään tuotannon ja kulutuksen tasoon.
tutam - 14:25, 21.10.2020 » Mutta sen uskallan väittää, ettei loputonta kasvua tavoitteleva talousjärjestelmä ole kestävällä pohjalla, vaan sotii jo ihan fysiikkaa vastaan ja se on taistelu, jota ei nähdäkseni voi voittaa.on olemassa kahdenlaista kasvua. kasvua siitä, että saadaan joku homma tehtyä pienemmällä vaivalla/energialla ja sitten sitä että tuutataan vaan säätimestä tuotantolinja kovemmalle ja tuotetaan enemmän. luonnollisesti kasvuvauhti tippuu mateluksi jos tai siis kun tuosta jälkimmäisestä pitää luopua jos ajatellaan pitkällä tähtäimellä. mutta kasvusta ideana ei kannata luopua. koska se ajaa asioita pohjimmiltaan aina eteenpäin jos vaan ympäröivä systeemi osaa ohjata touhua fiksuun suuntaan.
esimerkiksi kasviproteiinin tekeminen ihmiselle ruoaksi on kasvua. tarvitaan vähemmän kaikkea sen tuottamiseen eli resursseja säästyy tuotannosta ja kokonaisuudessaan energiankulutus romahtaa murto-osaan samaan aikaan kun ei kosketa lainkaan siihen hommaan mitä tavoitellaan eli ihmisen energiansaantiin. kyllähän tuo on kriisi lihantuottajille, mutta ei kai sitä sellaista kestävää tulevaisuutta ole olemassa missä kriisiä ei olisi horisontissa tulossa sillä alalla muutenkin. ja kriisissä on aina mahdollisuus siirtää resursseja tekemään jotain ihan muuta joka on enemmän hyödyllistä.
e: EU onneksi ajaa noita direktiivejä joissa asetetaan vaatimuksia laitteiden korjattavuudelle. nyt mennään tuotantohinta edellä eli laitteet suunnitellaan siihen asti että ne on hiton halpoja valmistaa ja huollettavuus on sit mitä sattuu lopputulokseksi tulemaan.
peltsip - 15:32, 21.10.2020 » e: EU onneksi ajaa noita direktiivejä joissa asetetaan vaatimuksia laitteiden korjattavuudelle. nyt mennään tuotantohinta edellä eli laitteet suunnitellaan siihen asti että ne on hiton halpoja valmistaa ja huollettavuus on sit mitä sattuu lopputulokseksi tulemaan.Ja sit on tietty vielä tämä: Jos menee vaikka vedenkeitin rikki niin äkkiseltään löytää Tampereen kokoisesta kaupungista vain muutaman paikan, joka sellaisen saattaisi korjata. Ne on tietysti kaikki jossain kauempana. Sen sijaan parin kilometrin säteellä on useampia kauppoja, joissa on kaupan kolmisenkymmentä erilaista uutta vedenkeitintä (jotka muuten kaikki on tehty Kiinassa). Ihminen helposti tekee valintoja sen mukaan, mikä on helpompaa.
Hmm.
Äläs nyt vähättele tätä.
vasaraasialainen - 13:58, 27.10.2020 » Äläs nyt vähättele tätä.Päinvastoin. Minähän korostan sitä, miten Väyrysmäiseltä muuvilta tämä näyttää/on saatu näyttämään.