No hiukkaspäästöjä tuollaisesta toki tulee, mutta toisaalta esim ydinvoimalalupia on pantattu, jonka seurauksena olkiluoto kolmosesta lähdettiin tekemään isotehoista prototyyppivoimalaa, jonka seurauksista me nyt kärsitään, eikä tollanenkaan laitos puske sitä suhteellisen puhdasta energiaa kansalaisille, niin silloin tollanen täysin uusiutuva energianlähde on kuitenkin mun mielestä aika järkevä tapa lämmittää. Siinähän ne puut kasvaa sitten sillä hiilidioksidilla mitä savupiipusta irtoaa.
Hep 
Tunnetusti asioiden nimeäminen on toiseksi vaikein homma koko atk:ssa, mutta jos joku osaa paremman otsakkeen keksiä, olisiko ystävällinen ja liputtaisi aloituspostauksen ja laittaisi lomakkeelle ehdotuksensa, niin voidaan jatkaa metakeskustelua yksityisviestitse!
Nyt menee kyllä varmaan jo vähän ohi joka kodin lämmitysratkaisuista mutta:
Periaattellisella tasolla oon varmaan samaa mieltä siitä, että sopivissa olosuhteissa (ja nyt saattaa hyvinkin olla juuri sellaiset olosuhteet) puun polttaminen ja ydinvoima on aivan käypiä hätävararatkaisuja. Ongelmana näkisin sen, että me (ehkä jotenkin ihmiskunnan tai kansainvälisen yhteisön tasolla) ollaan oltu tosi huonoja ratkaisemaan tätä tilannetta muilla keinoin, jolloin tarvitaan hätävararatkaisuja.
Ja puun osalta elän käsityksessä, että merkittävää ei ole, onko se täysin uusiutuva energianlähde (ja puu tietty on tosi paljon muutakin kuin energianlähde) vaan miten nopeasti se uusiutuu. Ja tällä hetkellä ongelma on ymmärtääkseni se, että me käytetään puuta (tietty moneen muuhunkin kuin energiaan) selvästi nopeammin kuin se uusiutuu.
Tän nyt halusin vielä sanoa mutta en tiiä onko meidän @josbanse tarkoituksenmukaista kovin paljon pidemmälle käydä tätä keskustelua täällä ilmalämpöpumppujen keskellä. 
Noh, tää topikki eriytettiin tuolta valtio keskustelusta nimenomaan tällasen lämmitysenergiakeskustelun takia, vaikka siinä nyt sattuikin olemaan VILP ja ILP keskustelua sähkönsäästönäkökulmasta, niin kyllä mun mielestä puulämmityshommat sopii aihepiiriin aika hyvin sinne ohelle.
Se on toki selvää, että puuta käytetään muuhunkin kuin lämmitykseen, mutta jos puuta uusiutuvana materiaalina mietitään lämmityksen näkökulmasta, niin silloin pitää miettiä, että kasvaako puuta samaa tahtia, kuin mitä sitä lämmityksessä kuluu ja muu puunkäyttö on taas sitten asia erikseen. Jos omakotiasuja käyttää sähköä kuluttavan lämmitysmuodon lisäksi puuta, niin se puun menekki ei niin älytöntä ole, että olisi vaikea nähdä, ettei puu siinä määrin kerkeisi uusiutua. Toki määristähän se lopulta riippuu, enkä ole kyllä asiaan sillä tasolla perhetynyt, että olisin ottanut selvää, kuinka nopeasti puut kasvavat suhteessa talvella poltetun klapin määrään.
Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 103,5 miljoonaa kuutiometriä (VMI 13). Tästä teollisuus käytti 80,04 miljoonaa kuutiometriä. (lähde: Metsävarat - Maa- ja metsätalousministeriö) Siittä voitte laskea montako kuutiota jokaiselle suomalaiselle jää lämmitykseen.
1 Like
Puunpoltosta sen verran, että puunpoltto esim. suomessa ei ole vähäistä, vaan runsasta.
58% kaikesta metsästä hakatusta puusta pistetään uuniin. 30 % tehdään selluksi, kartongiksi ja paperiksi sekä viedään massoina ulkomaile (näiden paluu hiilenkiertoon tapahtuu 3v sisään hakkuusta) ja loput 12 % sitoutuu pitkäikäisiin puutuotteisiin, kuten saha- ja levytavaraan. Eli suomalaisen metsän hakatusta puuhun sitoutunesta hiilestä vapautuu 3 seuraavan vuoden aikana 88 % ilmakehään.
Lisänä sitten vallitsevan metsänkäsittelytavan (jaksollinen kasvatus) mukanaan tuomat maaperän hiilivaraston päästöt. Maaperän käsittelyä voi katsoa vaikka täällä:
Tuosta kynnetystä maaperästä häviää siihen puun kasvaessaan maaperään sitomaa hiiltä tonnikaupalla. Lisänä eroosio, joka valuttaa ravinteet alapuolella näkyvään vesistöön (tässä ei onneksi niin pahoin , kun ihan reilu suojavyöhyke).
Tässä suojelumetsässä ei ole:
Eli ei se puu sen pienhiukkaspäästöjen ulkopuolellakaan niin täysin puhtoinen polttoaine ole. Edes hiilitaseen kannalta.
Metsä on vielä hiilinielu, mutta lisääntyneiden hakkuiden vuoksi entistä pienempi. Kun huomioidaan maatalousmaat ja huonosti kasvavat ojitetut suot, on suomen maankäyttösektori hiilipäästölähde.
Täysin ongelmatonta energialähdettä ei taida olla, eikä tulla, joten paras tapa parantaa maailmaa on energian käytön vähentäminen.
5 Likes
No eiköhän kaikki päästökompensoinnit hiilinieluja lisäämällä ole sinänsä kusetusta, että ei se hiili siinä puunrungossakaan ikuisuuksia sitoudu, eli erittely sinänsä on tarpeetonta. Ainoa vaihtoehto olisi saada tuotannossa käytettävä energia ja kuljetuksiin käytetty energia jo alkujaankin päästöttömäksi, jotta päästäisiin hiilineutraaliin meininkiin.
Pienhiukkaspäästöt aihettavat THL:n mukaan 1300 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Puun polton osuus päästöistä on 40%. Ongelma oli jo osin mennyt ohi, mutta puun poltto on tehnyt paluun joten näiden kanssa painitaan taas.
1 Like
Talotekniikkaa ja -terveyttä, pitkä mutta jännittävä tarina
1 Like
Kyllä muuten pikkasen rajoitti talovalintaa, kun alan koulutuksen saaneena tiedosti erinäiset riskiratkaisut, eikä ihan maallikkona lähtenyt talokaupoille.
3 Likes
Kyllä tasakatto ja valesokkeli on ihan kokeilemisen arvoinen juttu…
1 Like
Materiaalieen, varsinkin muovimattojen VOC-päästöt, tuli hyvin tutuks kun parin vuoden hometaloasumisen jälkeen etittiin evakkokämppää. Ihanin kokemus oli muuttaa kaks vuotta vanhasta kerrostalosta pois ekan yön jälkeen.
1 Like
asumisoikeusasuntona tämmönen paritalo olis pitkälti se mitä tarvitsen elämääni just nyt
1 Like
Eteisen kynnys alempana kuin 4m päässä kulkeva yleinen tie, josta kaikki vesi juoksee pihakivetystä pitkin ovelle.
1 Like
Ajatelkaa,jotkut vielä maksaa näistä 
Me kanssa mietittiin jossain vaiheessa -60 luvun talon remppa vai uuden rakentaminen. Päädyttiin korjausrakentamiseen. Kyllä sitä moni on ihmetellyt että kannattiko -60 luvun talo rempata niin että vanhaa ei jääny paljoa muuta kuin puinen runko. Mutta saipa tehdä talon niin kuin omasta mielestä paras: luonnonmateriaaleilla, hengittävä ja lähes muoviton (okei kyllä sitä finnfoamia on sokkelin ulkopuolella ja suihkuun pitää lain mukaan laittaa vesierkat vaikka itse olisin jättänyt nekin pois. Ja vesiputket tietty muovia). Korjausrakentamisessa ei tarvitse seurata ihan niin tarkkaan näitä nykymääräyksiä, jotka on tehty muutamien vuosien kokemuksella kyseisestä rakennustavasta.
Joo, ei korjausrakentamisessa mun mielestä mitään vikaa ole, jos se on hankintahetkellä selvää ja hinnoiteltu budjettiin. Kyllähän nykyään on menetelmät esimerkiksi korjata ja ehkäistä tulevaisuudessa valesokkelin aiheuttamat ongelmat, kun tehdään kunnolla salaojat yms. Meillä oli sellainen tilanne, että kun omistusasunnossa jo asuttiin, niin ei ollut oikein taloudellisesti mielekästä lähteä ylläpitämään kahta asuntoa, joten etsittiin sitten vain kerralla sopiva.
Tuulettuva alapohja korkealla sokkelilla, harjakatto ullakolla, jossa helppo seurata aluskatteen kuntoa ja mahdollisia vuotoja ja ikää parikymmentä vuotta perushuollot esim huoltomaalaukset, tiilikatteen puhdistus ja pinnoitus yms tehtynä niin ei kovin rankasti voinut mennä vikaan omassa tapauksessa. Toki kaikenlaista ylläpitoremppaa tämänkin ikäiseen piti sitten tehdä, mutta ei mitään sellaista rakenteellista vaan kaikenlaista pikkuhuoltoa, pintaremppaa jne. Ilpin toki asensin ja varaava takka löytyi, niin aika huolettomasti saanut tässä olla etenkin kun tuli tehtyä määräaikanen soppari joka umpeutuu vasta ensi kesänä.
En kyllä sähköä tuhlaile sinänsä vaikka edullinen soppari onkin, mutta en kyllä ajasta mitään tiski tai pyykinpesukoneita halpojen tuntien mukaan. Pidän maltillisen sisälämpötilan ilpillä ja tallissakin vaan 10 astetta ylläpitolämmitystä ja varaaja päällä yöaikaan niin tuossa nyt on sellanen järkevin ratkaisu. Aion suosia kyllä kiinteähintaisia määräaikaisia jatkossakin, jos nyt hintataso ensi vuodelle taas kohtuullistuu, niinkuin futuurit lupailee.
1 Like
Ällistyttävintä tuossa sähkössä on se että jengi tykkää ajastella ym puuhastella sen kanssa ihan haltioituneena