Talotekniikka: ilmalämpöpumput, LVI-hommat sun muut

Tilasin aurinkopaneelit.

2 Likes

Eikös tää oo keskimäärästä parempi asia josta haltioitua kuitenki?

Kyllä mä oon paneeleiden,pumppujen ja vimpainten ystävä mutta pientalossa viisihenkinen perhe niin kyllä se sähkö on vähän kuin peruselintarvike

kelasin, että vois alkaa laittaa kartalle kaikki sähköpistokepaikat kylilt ja toreilt.

ps. mun Planar 2D (diesellämmitin) kyllä hiton tehokas ja hyvä ollu. 200ah akulla pystyy tykittää viikon, ku ei kytke päälle ja pois. On myös käynny nyt mielessä, että tuplaisin akkukapasiteetin ja kyllä olen hetkittäin kuolannut litiumakkua, ku olis huolettomampi, eikä tarvis kyttäillä voltteja, niin paljoo (vaikka kattoisin kuitenkin :D) mut joku 1500€ vs 300-400€ saa kallistuu toisen agm akun puoleen enemmän. mutta sit taas toisaalta mahtuis enemmän muuta kamaa, ku ois vaan yks akku. valintojen maailma. :smiley:

nyt ku siirrytty talvimodeen, niin aurinkopaneelilla ei saada enää sähköä, mut oon alkan selvittelee tuulivoimalam hommaamist. Joku 400w tornivehe ois aika pätevä ja ei kovin kallis. vielä ku jaksais asentaa releellä autonlaturilta käyttöakkuun latauksen, ni ois kova.

7 Likes

en kyl edelleenkään keksi miks olis erityisen tyhmää yrittää säästää sähköä jos se on mahdollista?

Tällä 5000kWh/a kulutuksella ei maksa paneelit itseään takas koskaan ainakaan minkään laskurin mukaan vaikka omavarasuus kiinnostaa.

Tässähän ei ollut ehkä niinkään kyse siitä, etteikö sitä säästettäisi, tai että sitä tuhlattaisiin vaan homma lähti noiden pörssisähköilijöiden ihmettelemisestä, kun riittää virtaa puuhastella noita kaikenmaailman ajastuksia ja lämminvesivaraajien lämmittämättömyyksiä jne sen mukaan, miten pörssisähkö vaihtelee, tuskin siinä se energian kokonaiskulutus niinkään on pienempää ellei yksinkertaisesti peseydy vähemmän ja asu kylmemmässä. Ei itseänikään kiinnostaisi tollanen säätäminen ja kikkailu ja olenkin mielelläni maksanut pikkasen ekstraa kiinteähintasesta, tosin nykytilanteessa se ennemminkin säästää, mutta tuuriahan tuo.

Kaverilla (jonka tallissa mun mp on talvet), meni sähkösoppari kun Kokkolan energia irtisanoi kaikki ja pörssisähköllä pitää nyt mennä. Tallin lämmityskulukin nousi 150€/kk vaikka pidetään sellasta 10 astetta.

Ajastamalla kaiken lämmityksen pörssin mukaan, hän on päässyt parin sadan säästöihin kuukaudessa, mikä omasta mielestä on aika hyvin. Jos on uudehko talo ja moderni lämmitysjärjestelmä niin se on aika simppeliä kuitenkin.

2 Likes

Oispa niin yksinkertaista, että asuttais jossain omakotilalossa, jota voi lämmittää omalla turvekattilalla. Meidän 60-luvun alun kerrostaloon pitäisi nyt tehdä energiaremppa - talossa on kaukolämpö ja painovoimainen ilmanvaihto. Ylivoimaisesti parhaan energiansäästön saisi poistoilman lämmön talteenotolla. Sitä varten pitäisi repiä rakenteet, rakentaa uudet hormit ja asentaa koneellinen ilmanvaihto. Tuntuu isolta riskiltä 60-luvun talossa, jossa ei ole mitään sisäilmaongelmia ja linjaremppa on jo tehty n. 10v sitten. Maalämpö pitäisi tietenkin asentaa, mutta kaivojen porausta saa odottaa pitkän tovin. Nyt aletaan jo alan lehdissäkin kirjoittelemaan mahdollisista kaivojen jäätymisistä ja ylioptimistisista tuotto-odotuksista. Riittääkö kaivojen teho vielä kun jokainen naapurikiinteistökin on saanut omansa porattua?

Tietenkin hyvä, että viimein on tullut konkreettinen herätys energiankulutuksen hillitsemiseen, mutta kyllä minä vähän mietin, onko Helenillä mitään vastuuta lämmönjakelusta - nythän firma on herännyt energiamurrokseen housut kintuissa ja keskipitkän tähtäimen suunnitelma näyttää olevan lämmityksen siirtäminen taloyhtiöiden omalle vastuulle. Varmaan joudutaan sitten laittamaan maalämpökaivometrit verolle kun Helenin kaukolämmön kysyntä on vajonnut tarpeeksi alas ja kaupunki etsii uusia tulonlähteitä.

Henkilökohtainen teoriani tulevista energiamarkkinoista on, että hintojen iso vaihtelu jää pysyväksi, koska tuulivoiman osuus energiantuotannosta vain kasvaa. Siksi tarvittais taloyhtiössä yhä enemmän älyä ja mittareita, jotka siirtää kustannukset todelliselle käyttäjälle yhtiövastikkeen sijaan. Ja varmaan ois kannattava laittaa aurinkokennojakin viimeistään siinä vaiheessa kun pihalle rakennetaan myös sähköautojen latauspaikat.

6 Likes

Meillä kävi niin, että meidän neljän erillisen taloyhtiön yhteispihalle ei vaan (selvityksen mukaan) kertakaikkiaan mahdu niin montaa 300m syvää maalämpöreikää, kuin olisi tarve että saataisiin kaikkiin taloihin tarpeeksi lämpöä. Kilsan reiällä ehkä onnistuisi, mutta niitä ei vissiin vielä juuri tehdä. Tontti kaupungin vuokratontti, ja tontin alla menee jätevesitunnelit, joten pelivaraa todella niukasti. Ehkä sitten kattorempan yhteydessä kennot katolle että edes poistoilmakoneelle saa apusähköä.

Tämä juurikin.
Öljylämmitteinen -60luvun talo,kaikki valaistus lediä,kodinkoneet n.2v vanhoja,ilppi 2v.
Suurin sähkösyöppö meillä on vesivaraaja kun vesi valuu jo ipanoiden toimesta jatkuvasti.
Oon miettinyt siirtyä pellettiin mutta niissäkin oma haasteensa kun sitä ei saa.
Takka olisi listalla. Vielä on vanhaa,halpaa sopparia,kesään asti jäljellä,sit joko kolahtaa tai toivottavasti ei.
Kyllä jengiä on ruvennut kiinnostamaan “off grid” asuminen mutta sitten pitää muuttaa pois keskusta alueelta,ehkä?

Helnenin ja muidenkin energiayhtiöiden hidas ja jälkijättöinen herääminen on iso harmi. Kaukolämpö olisi ihan fiksu systeemi tiiviisti asutulla alueella, mutta hinna nousu ja ennakoimattomuus sekä Helenin tapauksessa kaukolämmön käyttövoima ajaa omiin ratkaisuihin. Soininvaaran ylimielisyys asian tiimoilta ei kyllä ainakaan auta yhtiötä.
Nyt jo Helsingin kaupungin omissakin hankkeissa tutkitaan aina ykkösenä lämpöpumppuvaihtoehto, vaikka olisi vanha kiinteistö ja valmiiksi kaukolämmössä. Stadin alunen on vaan niin täynnä reikää ja onkaloa, että läheskään joka paikkaan ei voi edes harkita maalämpöä. Jääyminen on ehkä pienin ongelma ja vaikka ruotsissa on maalämpöä paljon tiuhemmassa, eikä niilläkään jäädy. Ja jos tekee samalla maaviieläjäähdytyksen saa kesäaikaan ladattua sitä lämpöä siihen kallioon talven varalle.

Painovoimaisen IV:n muuttamnen koneelliseksi on aika iso prosessi ja siinä pitää olla IV -osaamisen lisäksi kyllä hyvät rakenesuunnittelijat. Aika monta rakennusta, mm. kouluja on pilattu tuolla konstilla.

Korjausrakentamisesta yleensä: Hyvä asia.
Korjauksissa kannattaa pyrkiä säilyttämään toimivat ratkaisut ja rakennusosat ja korjaamaan vain ne missä on vikaa. Ei korjata turhaa. Korjattavat pitäisi osata valita, suunnitella ja toteuttaa niin, että ne toimii säilytettävien kanssa, eikä aiheuta uusia ongelmia viereen.

Vanhoissa on monia etuja. Kerrostaloasunnoissa on ollut ennen paremmat pohjaratkaisut. Nykykerrostalorakentaminen on kamalaa. Keittiöt eteisessä, makuuhuoneessa ei mahdu kiertämään sänkyä, vaan pitää olla 2 ovea, tästä johtuen olkkarissa aukkoa aukon perään, eikä mitään mahdollisuutta sisustaa fiksusti…
Vanhoilla omakotialueilla on kunnon pihat ja vanhoissa taloissa usein enemmän “turhaa” tilaa, kuten varastoja, kellareita, pannuhuoneita, autotalleja, puuvajoja ym. joille pyöräharrastaja keksii kyllä hyvää käyttöä.
Uudiskohteet tuppaa olemaan aika ahtaasti rakennettuja ja pienillä varastoilla, ellei hoida hommaa itse.

Unelmahan olis kämppä muutaman hehtaarin maa-alalla sovivan läheiseltä maaseudulta, paneelit katolle, tuulimylly pihaan, pari hevosta, DIY biokassulaitos, aggrekaatti, porakaivo, imeytyskenttä, sakokaivo ja kunnon komposti.

Siinäpähän nostelis energian hintaa.

Kyllä,tuossa paketissa olisi ihan riittävästi harrastamista :smiley:

Joo vähän surullista että energian käyttö ja kulutus alkaa kiinnostaa massoja vasta silloin, kun hinta alkaa vihdoin lähestyä yleiseurooppalaista tasoa. Eikä esim. silloin, kun tajuttiin että planeetta on nykymenolla asuinkelvoton 50 vuoden päästä.

3 Likes

No suomessa ei nyt sen energiatarpeen näkökulmasta olla yleiseurooppalaisella tasolla, niin sikälis on ihan ymmärrettävää, että hinnannousu kirpaisee.

1 Like

Tämä kiinnostaa, budjailetko pakussa vai miten? Litiumin kanssa elämä kyllä olis mukavaa. Omassa retkipakussa oli agm akku ja aina ärsytti tuskailla niiden volttien kanssa. Ilmeisesti noissa litiumeissa on myös pidempi lifecycle?

Tästä voi sitten ottaa mallia, kuinka siirtää toi systeemi kokonaiseen taloon :smiley:
https://www.youtube.com/watch?v=oeTHXRqIqgw

Turussa on pistokepaikka meillä. Sisällä 99% todennäkösyydellä kylmää olutta ja paskat läpät. Maksuna käy ainoastaan koiron rapsuttelu.

juu pakus.

mulla toi volttien tsekkailu on jo niin selkärangassa, että teen välillä sitä automaatiolla, ku otan puhelimen käteen ja tajuan, että en oo lähellekää laturia :smiley: ja aikalailla tiiän jo paljo tulee sähkö milläkin vuodenajalla sen hetken pilvisyyden mukaan. tai et osaan ainekin suhteuttaa sen käytön mukaan aika hyvin mututuntumalla. ja joo ei se toki se litium mikää ressitön siin mieles oo, että tyhjä on tyhjä :smiley:

ja kyllä jos jos kämpän valitsen, niin ottaisin ikkunan/parvekkeen etelään ja sillä sillä silmällä kattelisin, että onnistuis sähkösopimukseton elämä.

3 Likes

Tarkastellut tätä nyt pakkasjakson kestäessä. PILP takoo lämpöä vielä näin -9 celcsiuksen lämötilassa (viim. 12h) >3 hyötysuhteella, mihin mun ILP ei enää kykene alkuunkaan.
Sähkövastusta ei vielä ole käytetty kertaakaan sitten viime helmikuun paukkupakkasten.
Pysyn kannassani. ILP käy vain sillointällöin lauhalla kelillä toimintakunnon varmistamiseksi.