tähän topiin voi jengi funtsaa et mites ja millane tilp, milp tai gilp olis parhain,
2 Likes
Hyvä topi, mut se omistava luokka on kyl ihan eri porukka ku tää joka nörttäilee ilmalämpöpumpuista ja paljuista. Luokkasota toki tervetullut, mutta vain jos osapuolina on miljonäärit vs muut.
5 Likes
Vähän väsynyt kärki kyllä tää topsun aloitus. Itse ajattelin raflaavaa “Sähkö loppuu 2022” -otsikkoa. Mut eipä tossa paljoa speksaamista enää ole, vähän turha tommoselle keskustelun tyngälle on omaa lankaakaan aloittaa.
Onko tämä niinku piffin rogen artek-topik?
2 Likes
Eikö tää alottaja ole se sama tahmatassu joka kertoi olevansa päivät kotona sijoitusrahoilla?
MODE EDIT: Ei oo 
Eiköhän tässä nyt ollut ajatus, että saatais noita sähkönsäästökeskusteluja pois tuolta valtioketjusta, kun siellä harhautui noille raiteille keskustelu, mutta ehkä topikin nimi ja aloitus olisi voinut olla vähän järkevämpikin, esimerkiksi, jos joku oikeasti topikkia haluaisi googletella.
1 Like
Omakotiasujana on kyllä enemmän mahdollisuuksia. Niben lämpöpumpusta jos ottaa älyn käyttöön saa sen suoraan pörssisähköohjaukseen, joka kai jopa ennustaa tulevaa sähkön hintaa ja käyttää sähköä halpaan aikaan. Käyttövesi ja lämmitys.
Ilmalämpöpumppua ei tarvi käyttää, kun toimintakunnon ylläpitämisen verran loka-maaliskuussa, koska se on PILPiä huonompi hyötysuhteeltaan lämmityksessä. Se on kesän jäähdyttelyä varten (kuluttaa kyllä energiaa, mutta maltilla). PILP lämmittää tuloilman- sekä lämmitys ja käyttöveden poistoilman lämmöllä. Huoneesta tuleva poistoilma jos on nyt 19,5, niin ulos lähtevä jäteilma on just nyt -3,6 C. Talvella voi olla -18. Oon säätäny aika alas ne lämpötilat, kun kone saa käyttää jälkilämmitysvastusta ja lämmityksessä sähkövastusta lämpöpumpun kaverina. Silleen, ettei kompuran tarvi täysillä huutaa, mutta että kävis kokoajan, eikä pätkis.
Uuden OKT:n kulutus on kyllä yllättävänkin pientä. Kodinkoneet tuli valkattua energiatehokkasta päästä, lämmönlähde on hyvä, kaikki valot LEDejä, oon alkanu sammuttaa musavehkeet ym. kokonaan, ettei valmiustila vie sähköä (joillain vahvistimella voi olla yllättävän iso kulutus lepotilassakin), laskenu huonelämpöä 2C, oon piilottanut auton sisätilalämpärin varastoon ym.
Kaikki tämä, vaikka vielä vuoden verran kiinteähintaisella sähköllä. Sikäli ihmettelen ihmisten sähkölaskuja, kun tuntuu kuluvan tuhansia kWh:ja kuukaudessa, ja meillä menee koko vuosi helposti alle 10 000 kWh, vaikka 6 hlö perheessä esim pyykki- ja tiskikoneet pyörii aika ahkerasti.
Toisaalta ei sitten pyöri koskaan vajaana, vaan aina täysiä koneita.
2 Likes
Itseasiassa ei ole noin yksinkertaista olla käyttämättä ilppiä, koska vaikka poistoilmalämpöpumpulle on noin äkkiseltään ajateltuna parempi lähtöasetelma, kun lämpöä otetaan lämpimästä sisäilmasta, niin tuota ilmanvaihdosta otettavaa lämpöä ei välttämättä saada riittävästi, jolloin PILP käyttää lämmitykseen myös sähkövastuksia ja olisi tällöin parempi käyttää ilppiä siinä rinnalla. Pitää muistaa, että PILP vain ikäänkuin säilyttää lämpöä talossa, kun ilppi siirtää sitä ulkoilmasta. Kannattaa perehtyä tuohon pilppiin sen verran, että tietää missä menee pakkasraja, kun ilppiä kannattaa myöskin käyttää.
Tuohon sähkön kokonaiskulutukseenkaan ei voi loputtomasti vaikuttaa omakotitalossa, sillä varmaan puolet vuotuisesta sähkönkulutuksesta menee jo yksinomaan lämmitykseen, ellei isompikin osa, jolloin joku 20000kwh sähkönkulutus ei tuosta puolitu millään ilveellä tollasiin sun esimerkkilukemiin, jos vaipan energiatehokkuus ei ole riittävän hyvä. Lämmityskaudella kämpän sisällä käytetty sähkö poislukien lämmintä vettä viemäriin tuuttaavat laitteet, on suoraan pois muusta lämmityksestä, joten sikälis energiatehokkaammalla valaistuksella jne säästää enimmäkseen kesäkaudella muutenkin.Okei, jos kämpässä on maalämpöpumppu tms todella hyvän hyötysuhteen lämmitys niin sähkölaitteet lämmittää 1:1 hyötysuhteella eli tuhlaa ne siinä mielessä energiaa, mutta vaikutus kokonaiskuvassa nyt jää aika vähäiseksi, jos lamppu kuluttaa pari wattia enemmän sähköä.
2 Likes
Joo kyllä moderni talo vaikuttaa aivan saatanasti. Kaveripiirissä monenlaista taloa ja lämmitysmuotoa. Vuosittaiset kulutulset on kaikkea 10 000 - 20 000 väliltä. Meillä 100m² okt mlp:llä ja tämän vuoden kulutus on loppuvuoden keleistä riippuen 5 000kWh ±100Kwh. Vastaavasti kaveri suorasähköllä ja ilpillä painiessa ei tahdoa paljoa päästä alle 20 000kWh.
Paljonko palaa puuta lämmön tuottamiseksi vai palaako? Eikö 5000 kWh mene jo normaaliin käyttösähköön? Toki meillä kokonaisala 223, mutta 13000-14000 kWh vuodessa.
E. Mlp ja kohtuu moderni talo.
E2. Mlp ja lämpimän käyttöveden käyttö vaikuttaa olennaisesti.
Ei pala ku tuikkuja. Tulisijoja ei oo ei tuu. Lämmityskauden ulkopuolella karvan alle 200kWh/kk.
Mulla on asuttuna 70-luvun okt Oulussa, jossa lämmöntarve kesän ulkopuolella on ymmärtääkseni joitain kymmeniä prosentteja isompi kuin vaikkapa etelärannikolla. Aikaisemmin meni sellaiset railakkaat 25000-30000 kWh vuodessa vuoden kylmyydestä riippuen. Viitisen vuotta sitten vittuunnuin talvikuukausien sähkölaskuihin ja hommasin VILPin ja sen kanssa on nyt menty päälle 15000 vuosikulutuksilla. Asennus toki maksoi 12k€ eli ei toi hetkessä ole maksanut itseään takaisin paitsi nyt kun sähkön hinta tässä hiljan sitten moninkertaistui (mulla 4,5 → 13,5). Vituttaisi kyl olla ilman tuota vempelettä ensi talvina. Paha tosta enää oikein tinkiäkään, lämpökäyrät laskettu jo siten, että 18,5 astetta pidetään sisälämpönä.
Purueristeinen talo vuodelta 49, alkuperäiset ikkunat, suora sähkölämmitys ja ilp. Väitän että alle meidän 17000 kwh ei pääse tollasessa kovinkaan moni.
-54 rakennettu purueristeinen rmt oli tässä aiemmin. Kaks pönttöuunia, ilp + suorasähkö ja 11500 kWh vuonna 2017. Hiton kylmähän siel aina oli.
Turun seudulla on ymmärtääkseni aika ahkeraan siirrytty taloyhtiöissä maalämpöön johtuen kaukolämmön hinnan noususta johtuen. Omistin osakkeen taloyhtiöstä johon tehtiin linjasaneerauksen yhteydessä siirtyimen maalämpöön ja kustannukset katettiin kokonaan lämmityksessä säästetyillä rahoilla ilman että hoitovastiketta nostettiin 20v kuoletusajalla.
Mitä tohon tuhlaukseen tulee niin hyvä että kiinteistä vesimsksuista siirrytään kulutukseen perustuvaan noiden linjasanerausten yhteydessä. En tiedä onkohan jossain jo käytössä mutta lämpimän veden kulutusta ois syytä laskuttaa kulutuksen mukaan myös.
1 Like
Me asutaan 2018 valmistuneessa rivariyhtiössä. Meillä menee vesilaskut aina vuoden lopussa tasaukseen kylmä- ja lämminvesimittarin lukemisten perusteella. Aika nopeasti oppii ymmärtämään, että yltiöpäistä kuuman veden käyttöä kannattaa vältellä, kun se on melkoisesti kylmää vettä kalliimpaa.
3 Likes
Meillä on kans asuntokohtainen kiinteä vesimaksu henkilöä kohti, mutta kerran vuodessa ilmoitetaan mittarilukemat ja tasataan erotus. Jos joku lorottelee puolen tunnin suihkusessioita joka ilta, niin hän maksaa ne vetensä itse eikä niin, että jokaisen vesimaksua nostetaan vähäsen.
Toi kerran vuodessa on vaan aivan liian pitkä aika että ihminen osais säätää käyttäytymistään. Kerran kuussa pitäis olla niin siinä ehkä oppis seuraamaan kulutustaan.
Kerran olin porvari vuokraisäntä ja vuokralainen ilmeisesti tykkäsi tunnin suihkusta aamuin illoin, tai muuten vedenkulutusta ei voinut järkeillä. 950e lisälasku sai vähän kylmää hikeä otsalleni, että olihan sopparissa vesimaksun kohdalla klasuuli, että kuukausittainen vesimaksu ja lopullinen hinta toteutuneen käytön mukaan.
1 Like
Enpä tiiä, ihmiset voi helposti sokeutua pikkumenoille joista kasvaa iso summa. Kun tulee kunnon pommi kerralla, se ehkä jää mieleen.
Kuukausittainen väliaikatieto olisi toisaalta hyvä siihen, että tietää missä mennään.
Oleellisinta kuitenkin on, että omaa porsastelua ei jyvitetä muiden maksettavaksi.
1 Like