Velosportissa kävin ja homma sujui oikein mukavasti. Oma pyörä oli mukana ja sitäkin tutkailtiin mittaamisen ja testipukilla ajamisen ohessa. Ylipäänsä leppoisa ja kiireetön fiilis - toki myös siksi, ettei high season.
Oma erikoisuuteni on pitkät jalat ja selkä mutta lyhyet kädet, ja tämä asettaa omat vaatimuksensa sekä runkokoon ja -tyypin että ohjaamon suhteen: lähtökohtaisesti korkeaa runkoa ja etupäätä; syvät dropit ja kahvoilta ajokin on tuntunut vaikealta tähänkin asti.
^Kaikkivaltiaan kiero vitsi osui mun kohdalle lyhyinä käsinä ja pitkänä selkänä - ratkaisu on korkea muttei liian lyhyt ohjaamo.
Kahvaote on noin sentin satulaa alempana. Jo muutama sentti tuosta korkeudesta pois tuntuu heti niskassa, yläselässä ja varsinkin ranteissa, jotka saavat pitkän selän ja hartioiden painon kantaakseen. Ei sitä painoa kyllä kauheasti ole, tuntuu silti!
Ajattelin pitkään, ettei droppitanko sovi minulle, mutta sopiihan se oikein hyvin jos vaan itsetunto kestää käänteisen slämmäyksen. Ajan riserillä/suoralla tangolla usein ranteet käännettyinä ikään kuin ajaisin dropilla, jolloin paino lepää kämmenen ulkosyrjällä. Usein tällainen tanko on luonnostaan monta senttiä korkeammalla kuin droppi, ja droppitangon ote tietysti hieman kauempanakin.
opqdonut - 10:38, 4.1.2012 »Oikean kokoinen runko näyttää siltä, miltä 180 senttiselle kuskille oikein mitoitettu perinteinen 55x55-senttinen pyörä näyttää. Kaikki poikkeamat tästä vievät esteettistä kokonaisuutta huonompaan suuntaan.RTZ - 16:23, 3.1.2012 » Viittiskö joku postata kuvan pyörästä, joka on runkokokoon nähden [b]oikeissa[/b] säädöissä? Tuntuu vähän siltä, että täällä teilataan kaikki mahdolliset setupit tolla "väärä runkokoko" -argumentilla, jos ei muuta keksitä. edit: tai sit ainoastaan custom-rungot on oikean kokoisia ajajalleen...miglos - 20:35, 3.1.2012 » [Terkkuja RTZlle.](http://www.ebicycles.com/article/determining-your-bicycle-saddle-height.html) "Tiedemiehet" sanoo tolpan ihannekorkeuden olevan polkimelta 109% sisäreidenpituudesta ylös. Mutta riippuu aina siitä mistä roikkuu. Terveisin: höpönassusiNKOTB - 10:04, 4.1.2012 »(Sori massaquote) Kysymys ei ollut siitä miten pyörän _säädöt_ (eli juuri nuo NKOTBin mainitsemat etäisyydet) saadaan oikeiksi ajajalleen. Kysymys oli siitä miltä näyttää "oikean kokoinen" runko (suhteessa annettuihin säätöihin). Eli toisin sanoen millainen stemmi/speisseripino/satulatolpan näkyvä osa on se mitä nää vääränkokosia runkoja dumaavat hakee.RTZ - 16:40, 3.1.2012 » Niinhän sää tietty. Semmonen höpönassu. Mut noin puolivakavissaan: paljonko sitä tolppaa pitää näkyä? Kun ei oo yks eikä kaks kertaa, kun oon ihmetelly noita "väärän kokonen" -dumauksia, et mistä kattoen?Perinteisessä japanialaisessa Keirin-setupissa, jossa ohjaamona on b123 ja temminä jaguar, sitä tolppaa ei oikein yhtä nyrkillistä enempää näy. Tää mitoitus on ilmeisesti perua ajalta, jolloin rungot oli terästä ja lelumiini haperoa. Nykyisin, halkaisijaltaan isompien kaulaputkien ja satulatolppien aikakaudella säännöt on erilaiset. Kun hiilarirunkoja tehdään kolmea eri kokoa, sen oikean mitoituksen saavuttamiseksi voi olla perusteltua käyttää 130-millistä stemmiä 10-asteen nousulla yhdessä kompaktitangon kanssa. Oleellista ei ole se, kuinka paljon tolppaa on näkyvillä, vaan se, että penkki, kammet ja ohjaamo on toisistaan oikealla etäisyydellä ja korkeudella.
Runkojen mitoitukset vaihtelevat eri valmistajilla aika paljon, kuskien mittasuhteet vaihtelevat jonkin verran ja heidän tarpeensa ja mieltymyksensä vielä enemmän. On kompaktigeometrialla tehtyjä runkoja. On 50-vuotiaita randonneur-ajoa harrastavia pyöräilijöitä. Jos haluat jotain selkeitä senttimääräisiä sääntöjä, tulet olemaan aina väärässä.
NKOTB - 11:24, 4.1.2012 » Oikean kokoinen runko näyttää siltä, miltä 180 senttiselle kuskille oikein mitoitettu perinteinen 55x55-senttinen pyörä näyttää. Kaikki poikkeamat tästä vievät esteettistä kokonaisuutta huonompaan suuntaan.Noniin, jotain tällaista arvelinkin. Saisko vielä jonkun esimerkillisen kuvan?
Jos haluat jotain selkeitä senttimääräisiä sääntöjä, tulet olemaan aina väärässä.Joojoojoo, käytäntö ja kuskille sovittaminen erikseen. Nyt puhutaan (pyörän sans kuski) estetiikasta.
Laitan tänne yleisemmän runkokokeskustelun puolelle, jotta nämäkin on jatkossa helpompi löytää, vaikka tässä on myös infoa liittyen tuohon Pompino-keskusteluun.
Käyttäjälleen sopivin runkomitoitus on huomattavasti monimutkaisempi asia kuin tsekata kiva, edullinen runko ja valita siitä sopiva koko CC:n mittarilukemien perusteella. Yleisin kokeneen pyöräilijän vastaus toimivinta runkoa itselleen etsiville on, että asiaa selviää ajamalla. Mittaukset tarjoavat jonkinlaista oikotietä, nettilaskurit kehnompaa, mittapukit parempaa. Yksilölliset vaatimukset eivät kuitenkaan aina osu standardeihin ja ongelmat eivät yleensä ilmene lyhyen pukilla pyörittämisen aikana, joten “ajamalla” pitää sikäli paikkansa.
CC:n ilmoittama satulan setback tarkoittaa etäisyyttä satulan kärjestä keskiön läpi kulkevaan pystyjanaan, ei ns. setback-tolppaa. Tämä on olennainen tieto satulan paikkaa valittaessa, joka taas on hyvinkin olennainen asia ajoasennon kannalta. Ääritapauksissa, jos ajajalla on lyhyet reidet ja fillarissa jyrkkä pystyputken kulma, voi olla mahdotonta saada satulaa riittävän eteen (ei kuitenkaan koskaan keskiötä edemmäksi). Yleisimmissä tapauksissa oikeanlainen satulatolppa hoitaa homman.
Itse ajattelen runkokokoasiaa siten, että kyseessä on kehoni suhteessa pyörään muodostama kolmio stemistä satulaan, satulasta keskiöön ja keskiöstä stemiin. Tämä kolmio, jonka kylkien pituudet ovat optimitapauksessa vakiot, pitää sitten saada oikealle kohdalle. Näin ollen setback-tolpalla ja pitkällä kannattimella ei kompensoida liian lyhyttä runkoa, sillä satulan paikka vaikuttaa jalkojen kulmaan polkiessa, stemin pituus puolestaan yläkehon asentoon ja ohjaukseen. Niiden optimimitoitusten löytymisessä onkin sitten haastetta.
Tästä asiasta yleisesti, ja omien kokemusteni pohjalta erityisesti, voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkästi. Jos “ajamalla” ohjeesta haluaa oikaista, niin aluksi olisi hyvä sisäistää se, mitä laskurien mitat tarkoittavat ja millaisia ajoasentoja niillä tavoitellaan. Lisäksi on vain hyväksyttävä se tosiasia, ettei kaikkia raameja saa millään sopimaan kaikille ajajille.
edit. kaikki edellä kirjoitettu pohjautuu vain ja ainoastaan omiin kokemuksiini
Sikäli kun AMA-langoista muistan, edellä pitkästi kirjoittava asiantuntija on sitkeästi yrittänyt sovitella itselleen aivan helvetin pieneltä näyttäviä kalliita runkoja aivan helvetin pitkillä satulatolpilla.
Kokemus lienee siis kalliilla ostettua ja sitä arvokkaampaa.
Liittyykö satulatolpan pituus itse asiassa oikeaan runkokokoon suoranaisesti?
Kyllä, jos sillä kompensoidaan liian matalaa runkoa.
edit:
tl;dr:
Mittaa itsesi, käytä aikaa competitive cyclistin laskurin kanssa.
Osta runko, joka on todennäköisesti sopiva.
Testaa ajoasentoa runsaasti tolpan, satulan, stemmin ja tangon asetuksilla, äläkä pihtaile eri mittaisten kapineiden kanssa. Osta alkuun vaikka paskat/käytetyt/halvat/whatnot, ja totea asiat.
Speksaa uudelleen kun homma on lapasessa.
Tässä on se oppimiskäyrä.
Ja mitä tarkoittaa liian matala runko?
Saatoit itsekin huomata rungon mataluuden ongelmaksi kun halusit slämmätä stemmin, mutta jalkojen pituuden vuoksi jouduit pitämään satulaa korkeammalla kuin selkä antoi periksi tangolle kuroteltaessa. Korkeamman rungon voi ymmärtää monella tavalla, mutta helpoiten sen ymmärtää sillä, että ohjaamo tulee korkeammassa rungossa ylemmäs. Jos siinä haarukan kaulaputkessa riittää pituutta, niin sitten voi lyödä stemmin alle spacereita, jolloin ohjaamo tulee entisestään ylemmäs.
Runko as is ei välttämättä ole aina liian matala, mutta on sillä rungon korkeudella saatananmoinen merkitys kunnollisen ajoasennon saavuttamiseksi. Sillä, että näkyykö tolppaa rankasti slouppaavassa rungossa roimasti, ei ole mitään merkitystä. “Klassisessa” rungossa vaakaputken tasosta reilusti nouseva satula paljastaa monia asioita.
Mun “klassisella” geolla olleet pyörät näyttävät aina liian matallilta, koska satulatolppaa on ulkona reilusti ja tämä taas johtuu pitkistä jaloista. Isompaa kokoa ei taas viiti ottaa, kun sen jälkeen vaakaputki venähtää liian pitkäksi ja sitä joutuu kompensoimaan jollain 8cm stemmillä. Ainut pyörä mikä näyttää about sopusuhtaiselta on Mash ja sekin varmaan sen takia, että vaakaputki slouppaa eteenpäin
Jos pitäisi alkaa kustomia teettämään, niin ois kyllä hankalaa. Varmaan joku 56 seattube ja 54 toptube voisi olla lähellä. Onneksi meitsiä viehättää enempi modernit maantie-/ratapyörät, niin ei tartte murehtia tuostakaan. Reilusti vaan slouppia johonkin suuntaan ja sillä selvä.
konkeli - 23:08, 10.1.2012 » Sillä, että näkyykö tolppaa rankasti slouppaavassa rungossa roimasti, ei ole mitään merkitystä. "Klassisessa" rungossa vaakaputken tasosta reilusti nouseva satula paljastaa monia asioita.Erityisesti tämä. Mutta muukin myös suunnilleen niin kuten asian näen. Ohjaamon korkeus, ei pystyputken.
Sitten vaan Kare niitä mun kalliita, satulatolpan pituuden pohjalta pieniä runkoja kehiin.
Mä voin kertoa, että mun tuoreimmassa hankinnassa on melkein 30 senttiä tolppaa esillä, mutta tanko on sentin verran satulan kärkeä alempana. On oikein passeli ja runko on sopivan korkuinen. Jos emäputki olis ollut pari senttiä lyhyempi/alempana, niin sit ei olis naurattanut. Siksi oikeankorkuinen runko.
juu kiitos nyt vielä tännekin runoilleille. Ei runkokoon valinnassa tietenkään ole mitään oikotietä onneen vaan tottakai se parhaiten ajamalla selviää. ja ei tietenkään kaikki rungot sovi kaikille. Tuotas semmosta vielä et mitenkähän sitä ohjaamon korkeutta vois arvioida.
snaamari - 7:17, 11.1.2012 » Tuotas semmosta vielä et mitenkähän sitä ohjaamon korkeutta vois arvioida.Selvitä rungon korkeus, eli stack, sillä voit vertailla runkoja keskenään. Ja ihannekorkeuden voi vaikka laskea cc:n laskurin mitoista. http://velonews.competitor.com/files/2011/01/11-01-04-Stack-and-Reach-Ch.gif Emäputken ja keulan pituus sekä keskiön korkeus antavat tietysti myös suuntaa arviolle, jos stackia ei löydä/jaksa laskea.
55
^en todellakaan oo mikään asijan_tuntija, mut mun mielestä 54 kuulostaa vähän pienehköltä teikäläisen pituudelle.
RTZ - 12:50, 7.3.2012 » Mikä on muuten saddle setbackin ja alaselän kuormituksen suhde?laitan vaikkapa tänne, koska täällä on vastaavia puitu aiemmin.
alaselkävammasena ja muutoinkin rajoittuneena olen huomannut, että satulan säätäminen on (kohdallani) melkoisen pikkutarkkaa puuhaa: liian edessä, siis suhteessa keskiöön, oleva jakkara kuormittaa suhteettomasti paitsi etureisiä ja polven etuosaa myös alaselkää. jos ylitän KOPSin vähänkään eteenpäin, tuntuu keskivartaloon kohdistuvan turhaa jännitystä, joka ei suoraan selity reachillä ja ajo-otteella. liian taakse asetettu jakkara puolestaan kuormittaa minulla erityisesti takareisiä ja polven takaosaa. (ala)selän osalta en muista tehneeni tällä setupilla huomioita.
nämä siis puhtaasti omien kokemusteni pohjalta, eivätkä ole muutoinkaan tarkoitettu yleispäteviksi pointeiksi.
Olen juuri tekemässä valintaa 53cm ja 55 cm välillä. Olen 182 pitkä ja inseam 81 eli persjalkanen yksilö. Runko on 2011 mäshi. Voisiko joku viisas neuvoa?