Maantiepyörien tuntijoita? 3/32'' ketjut ja 8-pakka

tle88 - 20:37, 7.12.2009 » Vai menee se salsan runko jo vaihtoon... Pitkät jalat ja lyhyt selkä ovat siis miehellä. Eikä tuohon maantiekäyttöön kelpaisi nyt ensialkuun jokin nätti vanha raaseri, joita huutonetissä myydään joskus aika pilkkahintaankin ? -.-
On kädetkin toki aika pitkät. Tuolta sivulta löytyy kuva Crescentistäni, jonka sain itselleni sopimaan. Stemmi 8,5cm, runko 59-59cm: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=37139&page=2

Toisen Cressun juuri myin ja se oli legendan mukaan nimetty: Fillari-lehden foorumi Taisinpa nähdä sen täällä yksivaiheessa sen jälkeen.

Sloupista voi olla periaatteessa sitä mieltä, että se voisi joustaa liikaa. Ajamatta paha sanoa. Pyörään mahtuu jotain 2,6 tuuman renkaat ja siten se on ns. monsteri. Pyörän käyttötarkoituksesta (myös maasto) olen kirjoittanut tässä. (Tosin peräkärryä en ehkä tarvitsekaan, vaan voin pakata pyörään.) Muuten rungon geometriassa on yhteistä suuresti Long Haul Truckeriin.

Minä ostin vain liian pienen rungon. Ilmeisesti XL olisi hyvä. Siinä on muuten myös vähemmän slouppia.
Retkipyörän satulakulma hämäsi valinnassa - unohdin satulaputken kulman vaikutuksen. Kävi ns. perinteiset siis ja tuijotin vain HTT pituutta. Fillari-lehden foorumi
Fillari-lehden foorumi


[i]Täytyypä todeta että kerta se oli ensimmäinen kun viidensadan rungon osti. Edellinen ennätys oli 1800 markan maantiepyörä, jonka ostin suoraan sen kokoajalta, pyöräilijältä, 80-luvun alussa. Mutta eiköhän Fargo ole vielä sellainen sijoitus teräkseen, että siitä pidetään ja ihaillaan vielä 30 vuoden päästä samoin kuin nyt ihailen 80-luvun teräspyöriä.

Salsan erittäin retkipyörämäiset ominaisuudet voittivat. Juuri sellaistahan minä tarvitsen. Itse asiassa, en näe että mihinkään muuhun pyöräryhmään sitä voisi hyvällä tahdollakaan sijoittaa.

Myös suuri BB-droppi tuo vakautta. Muuta olennaisesti retkipyörämäisyyttä on ainakin loiva ohjauskulma ja pitkä takahaarukka. [/i]

No ei tietenkään nyt ihan väkisten… olisi tuo rosteri vain kiinnostanut muuten ja muussa käytössä, ja ajattelin, että sekoaahan ne aineet siinä saumassa. Siitä rosteristakin kun suurin osa on kuitenkin rautaa. En minä ajatellut siitä sen takia ruostumatonta tulevan. Ajattelin, että siitä saumasta tulee hyvin runsaasti seostettua, äkkiä jäähtyessään mikrokiteistä ja myös kovaa ja sitkeää. Kromi ja nikkeli kun eivät varsin niitä raudan ominaisuuksia mekaanisesti kuitenkaan huononna, pikemminkin päin vastoin.

Se väärä suojakaasu… sitä hiilidioksidia siis on ja sitä argonia ei ole. Argonilla, argon hiilidioksidi seoksilla ja argonin ja hapen seoksilla on kaikilla omat käyttönsä. Tarkka sanamuoto kuluu seuraavasti:

" If corrosion resistance is a major factor, the CO2 gas or the CO2-argon mixture should not be used. "

… ja edelleen olen myös ymmärtänyt, että joissakin tapauksissa käytetään puhdasta hiilidioksidia yhdessä ruostumattoman ydintäytelangan kanssa, jota ei valitettavasti taida saada kuin vasta 1,2 mm paksuudesta ylöspäin. Se on siis tarkoitettu isoihin koneisiin. Noinkin tuota kuitenkin käytetään.

= Kaasu ei ole optimaalinen, mutta kai sitä voi käyttää kuitenkin. (?) Mutta totta: On tuo ehkä vähän kerettiläistä. Mutta ansaitseeko sillä tulla naulatuksi autotallin oveen pää alaspäin ja saada nuotiota päänsä alle… ehkei ihan sentään kuitenkaan. Eiköhän tuolla nyt vähintään samoihin lujuuksiin ja kovuuksiin päästä, kuin jollain kuparipinnoitetulla tavallisella teräslangallakin.

Kuten sanoin, mieli tekisi vähän kokeilla… Ja nyt: nyt minä otan vastaan se opponoinnin. Ihan oikeasti, mielellään ja kiitollisuudella.

KUN minä sen sauman hion ja sinkkimaalilla sinkkaan, alkuun pinta maalaan säältä suojaan ja myöhemmin runko käy jopa maalaamossa mutkan, niin onko tuo sekasauma jotenkin muuten paha asia ? Joo, turhan hintava ja kaikkea semmoista tuotantotaloudellista, kyllä, mutta onko siitä nyt varsin jotakin erityistä haittaa tehdä se sekasauma ? Tuleeko korroosion peikko kylään siinä muodossa, että sauman vierestä ruostuu sitten sitäkin nopeammin tai jotain muuta ikävää ?

Jos sanot yhdenkin muun syyn kuin se hinta, niin vipsistä vain, lanka vaihtuu heti tavalliseksi langaksi. Jotenkin sielussa vain leijailee ajatelma, että runsaasti seostettu sauma on kova, luja ja mikrokiteinen, eivätkä kiderajat liu’u helposti tuollaisessa materiaalissa. Ominaisuus ei olisi varsin haitaksi jarrutappeja liitettäessä.

Jotenkin siis jokin saman suuntainen asia, kuin esim. erkauskarkenevuus jossain duralumiinissa on johtotähtenä tuossa kromi-nikkeli langalla sohimisessa takana. Äläkä tulkitse tuota nyt aivan kirjaimellisesti eli lopeta se röhönauraminen, ja opponoi jotenkin tajuttavasti. Ei tässä nyt pysty ihan kaikkea aina aivan juurta jaksain itselleen selvittämään, vaikka se onkin hyvä pyrkimys aina ja kaikessa.

Lyhyesti: kromi-nikkeli-teräslanka on silleen joteskin ENEMMÄN, kuin vain pelkkä tavallinen teräslanka. ← tuo on se todellinen syy.

Onko olemassa jokin aivan perusteltu syy, miksi sitä nimenomaan ei pitäisi tuossa kohteessa käyttää ?

Tuure

-.-

Pitääpä selvitellä tuota asiaa… voi ollakin, ettei tuollaista liitosta pitäisi tehdä. En tiedä nyt äkkiseltään sitä syytä, mutta sellainen voi tosiaan olla olemassa. - Kylläpä tieto lisää taas tuskaa tässäkin asiassa… minä en ole metallurgi, enkä minä ole hitsari. Minä en myöskään ole insinööri. Luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikkaa on taskussa semmoiset vajaa 30 opintoviikkoa liki neljännes vuosisadan takaa. Noilla tiedoilla ei ketään varsin läpsitä nokkaan, vaan sitä enemmänkin on aina nöyränä kuunteluoppilaana, ja kuulostelee, että olisiko jossakin jokin tiedon murunen taas lisää nokittavaksi.

Älä siis ota tätä haasteena, mutta jos se syy on olemassa, tai vain edes epäilet, että sellainen on, niin sano, ja se lanka vaihtuu tosiaan tavalliseksi laaduksi aivan heti.

TYHMÄHÄN sitä olisi, jos väärällä laadulla vasiten hitsaisi omat jarrutappinsa kiinni.

Katsokaapa, miten on muuten pistetty jarrusatula Crescenttiin kiinni. Tuommoista minä en ole vielä ennen nähnytkään. Onko tuo kaupallinen ratkaisu ?

On muuten sen verran siistin näköinen tarvike / tai omatekemä viritys, että unohdan ainakin itse toistaiseksi runkoon peruuttamattomasti kajoamisen.

Tuo voisi toimia sen Surlyn Long Haul Truckerin kanssakin.

Tuure

-.-

Tässä vielä kuvia Fargosta. Ei pyörä todellakaan näytä perinteiseltä retkipyörältä, mitä se ei täysin olekaan, ja itselläni on myös moninaisemmmat tarpeet. Odotan innolla että se näyttää kykynsä myös lastattuna retkipyöränä. http://forums.mtbr.com/showthread.php?t=467422&page=5

Onhan se minun Crescent klassisen kaunis, mutta tämä on eri maata. Aika vielä näyttää todellisuuden, Tuure! Palataan asiaan myös vuoden, ja kymmenen vuoden kuluttua. Näin ensi alkuun. :wink:
terveisin Kimmo

ps. on minulla autokin, mutta polkupyörälläni on kovempi markkinahinta - mutta sitten olen ylpeämpi, kun autoon tulee vähemmän kilometrejä.

Mie kyllä lähtökohtaisesti hitsaisin samalla täyteaineella, kuin mitä runko on. Jostain on jääny muistijälki rosterin kehnosta tarttuvuudesta “normaali” teräkseen. Rosterin käyttö on muutenkin kyseenalaista, kun on paljon tärinää ja vääntöjä. Kaikki varmaan on kuullu tarinat rosteripakosarjoista ja niiden huonosta kestävyydestä.

Ainut hyvä puoli rosterissa pyöräkäytössä on sen “jousimaisuus”, tosin juuri se ominaisuus tuntuu siitä katoavan hitsatessa. Siis ilman hitsauksen jälkeistä lämpökäsittelyä. Ei nuo pyörät niin kovalle säärasitukselle joudu, että korroosio ois oikea ongelma.

Pitäs varmaan kaivella materiaaliopin laput jostain…

Jostain on jääny muistijälki rosterin kehnosta tarttuvuudesta “normaali” teräkseen.

Kiitos. Tuo riittää minulle. Ei kun tavallisella langalla sitten siis nämä runkojen hitsaamiset. Rosteri pakosarjoista olen kuullut vain sen, että kovuuden takia ääni on paljon kovempi. Putki alkaa soimaan, ja ei siis toimi ihan tarkoitetulla tavalla. Olin ajatellut välttää moista ominaisuutta niiden pehmeiden kierre letkujen avulla, ja laittaa lisäpidikkeitä alustaan putkistoa kannattelemaan.

Sitä on tämmöisenä maallikko-saarnaaja -teoreetikkona aina heti tosielämässä vähän heikoilla jäillä, jonkinlainen teoreettinen ajatus on päässä jostakin ja käytännössä sen avulla järkeily voi joskus viedä ihan metsään. Toisaalta - sitä on aika tylyllä tavalla todennut, että myös suurin osa miehistä, joiden nimenomaan pitäisi olla ns. ammattimiehiä, on aivan ulalla omista hommistaan.

############################################################################

Ärtyneen vanhan miehen off topic jorinaa… - klik - hyppää ylitse seuraavaan risuaitaan.

Hyvä esimerkki on vaikkapa semmoinen, että K-rauta lähestyy omilla kattomainoksillaan, ja lupaa vielä omat ammattimiehensä tekemään asiakkaalle uuden katon. Kuvassa on sitten katto, jossa aluskatteet ovat näkyvissä, ja ne ovat niin kireällä, että ihan soivat. Ja jokaisen aluskatteen asennusohjeissa saarnataan suoraan ihan alkuun jokunen sivu siitä asiasta, että katteen on oltava ehdottomasti löysällä ja roikuttava joka kattotuolin välissä vähintään 50 mm kaarella. Koska kun talo elää, kireälle asennettu kate repeää ja alkaa tiputtamaan kondenssi vettä lämpöeristeisiin. Hupsista. Ja artisti maksaa…

Tämä rakentamishomma on aivan vitsi. Alalle ei enää pyritä, vaan sinne lähinnä joudutaan. Ja se näkyy. Fiksuimmat pakenevat suorittavasta portaasta jonkinlaisiksi päälliköiksi, ja kulit sitten turaavat omin nokkinensa mitä osaavat ja toistavat sitä, mitä ovat töihin tullessaan jonkin vanhemman kulin nähneet turaavan. Oppineet ns. sivusta seuraamalla kaikki ne väärät metodit ja väärät tavat. Sen verran on vähän järkeä, etteivät itse yritä selvittää, miten se homma pitäisi oikeasti tehdä oikein.

Autonhuollot ovat myös vitsejä… todellisen huoltamisen ainoa johtotähti on se, että kuluneet ja tehonsa menettäneet vanhentuneet nesteet vaihdetaan. Se koskee niin jarrunesteitä, jäähdytinnesteitä, vaihdelaatikon öljyjä kuin moottorin öljyjä. Jos kärryssä on perävälitys, niin öljyt vaihdetaan myös sieltäkin. Nyt autojen “huollot” ovat koneopillisessa viisaudessaan ja lakimiesjuridiikallaan korvanneet tämän yksinkertaisen oikean huoltamisen sanalla “tarkastetaan”. Mitä helvetin “tarkastamista” on jossakin säiliössä, jossa on läpinäkyvä paisuntasäiliö ? Kai tuon nyt osaa jumalauta jokainen itsekin nähdä, jos nesteet ovat vähissä.

Parhaita paloja: Audissa on ilmastointi. Huolto vetää yhteen koneeseen ja yhteen säiliöön ne kylmäaineet ja öljyt sieltä, ja ajaa sitten toisen asiakkaan toiset nesteet muka jotenkin suodatettuna takaisin autoon. Ehh… onhan siellä autossa siellä kylmäaine piirissä omakin suodatin, ja toisten autojen kylmäaineet voivat olla a) erimerkkisiä = kokonaan eriä ainetta b) vaikkapa 20 vuotta vanhoja. Mitä järkeä on kierrättää systeemiin toisten vanhoja sotkuja, kyllä ne omat sotkut ovat aivan varmasti parempia. Systeemihän on tehtaan jäljiltä aivan ultrapuhdas. Sekaisinhan tuo ilmastointi systeemi vain tuollaisesta “huoltamisesta” menee. Nyt kannattaa asiakkaan käyttää kyllä ihan omaa järkeään tässä, ja käydä vain normaalissa kylmälaite firmassa täytättämässä lähinnä lisää oikeanlaatuista kylmäainetta, jos sitä puuttuu tihkuvuotamisen seurauksena. Vain totaalisen vajakki, imbesilli ja idiootti on voinut keksiä tuollaisen tavan “huoltaa” kylmälaitteita. Vittu, hermostuttaa, kun edes ajattelee moista arvokkaiden laitteistojen tollona vahingoittamista.

Edelleen… huollossa on jokin tarkistuslista. Lista on tietokoneen tekemä, ja siinä olevat tarkistusruudut ovat pukeilla esitäytetyt, että “tarkistettu on”. Tajuatteko ? On tarkistuslista, joka on valmiiksi esitäytetty, että kaikki kohteet ovat nyt muka käyty lävitse. Lista on kuin käsintarkistuslista, mutta joku on keksinyt vain täyttää ne tarkistuskohtien ruudut kohta kohdalta valmiiksi. Voi helevetti… ei kenelläkään siellä tämmöinen oksymoronismin ja riemuidiotismin riemuvoitto soita edes kelloja päässä ? Älyllisesti alkaa olla jo aika munatonta hommaa.
Tämmöinen paperi sitten tulostetaan asiakkaalle ja vielä hymyillään leveästi päälle. Piti ihan tarkistaa tuokin asia… ei, siellä huollossa ei ollut langatonta dataloggeria, johon huoltomies olisi naputellut tarkastamansa kohteet. Se todellinen tarkistaminen elää ihan omaa elämäänsä, ja se esitäytetty tarkistuslista elää omaansa.

Näitä asioita kannattaa jokaisen miehen itse miettiä, kun luulee saavansa jostain jotain oikeaa palvelua. Alkaa välillä tuntua siltä, että mitä hienommat puitteet, sitä paskempi lopputulos. Talo on täynnä päälliköitä ja johtajia, ja se tyhmin jätkä sitten hallissa puuhaa sitä mitä sattuu puuhaamaan.

Perustellun käsitykseni mukaan täytetty huoltokirja tarkoittaa jotakuinkin täydellisen huoltamatonta autoa. Mitään todellista auton eliniän pituuden pidentämiseen tähtäävää ennaltaehkäisevää huoltotoimenpidettä ei ole tehty. Ainoa, mikä on edes tuon suuntaista toimintaa, on se moottoriöljyn vaihto. Kaikki muu tarpeellinen jätetään vaihtamatta, ja todellinen oikea huoltotoiminta korvataan sanalla “tarkistaminen”.

Satunnaisesti sitten jollain logiikalla tehdään jotain ylimääräistä satunnaista osien vaihtelua, ja tuloksena on yleensä puristuksiin jäänyt johto ja jonkin paikan repsottaminen. Mutta onko sen niin väliä, kun laite ei ole oma…

Tätä samaa paskaa tulee vastaan joka helvetin suunnasta. Ja vaikka sitä onkin vähän paranoidi, niin se ei tosiaankaan tarkoita, etteikö moiseen tunteeseen myös olisi sangen usein hyvin perusteltua syytä. Että silleen…

Off topic jorina off tilaan. - klik -

#############################################################################

Takaisin pyöriin:

Ja pitänee “lääkitä” nyt itseään aamukahvilla. Jos joku tietää, että jarrun asennukseen voi jostain ostaa tuollaisen pannan, kuin tuossa fixed gear galleryn kromatussa Crescentissä on, niin voisi vinkkaista. Mieluusti tuollaisella kokeilisi sitä asennusta. Levyjarrussa voisi olla ideaa, vaikka se vähän painava ja mutkikas onkin verrattuna vannejarruun.

Tämmöinen koti metallurgia ja koneoppi on joskus vähän hankalaa… ammattimieheltä jos kyselee, niin vastaus tulee 5000+ euron hintaisen koneen takaa ja puhutaan langoista, jotka maksavat enemmän kuin se pyörä ja joita toimitetaan sadan kilon kerissä. 300 euro miggi on niiden silmissä lähinnä lelu ja sen käyttäjä jotenkin vähän jälkeen jäänyt. Katsantokannat eivät kohtaa, eikä se itse tekemisen idea edes valkene. Vastaan on tullut lähinnä se, että vain kaikkein vanhimmat konepaja mestarit ovat suhtautuneet itse kötöstelyyn jotenkin suopeasti, ovat kai eläneet myös niitä toisenlaisia aikoja, jolloin ainoa tapa saada jotain kunnollista oli tehdä se itse.

En minä voi viedä jotain 90 euron Crescenttiä kenellekään, että laita tähän jarrutapit. Halvemmaksi tulee ostaa se uusi runko. Se taas sotii jotenkin sisäkaluja vastaan, kun runko on muuten ihan päisevä ja hyvistä materiaaleista tehty. Jopa juotostyön jälki on ihan ok tuollaisessa '80 -luvun lopun tai '90 -luvun alun pyörässä. Ei tuota nyt oikein voi vieläkään tuon paremmin tehdä, kun ei tuossa nytkään ole yhtään mitään vikaa.

Tuure

-.-

Eikös se ole ihan yleistä tietoa, että kun rosteria hitsaa mustaan, sauman viereen tulee niin kova vyöhyke, että materiaali murtuu siitä. Siis jos yhdistää tavallisella langalla mustaa ja rosteria. Miksi tässä olisi toisin? Tostahan kyllä pääsisi oikealla lisäaineella tai jälkipäästöllä.

Ja mähän en tiedä teräksestä teoriassa juuri mitään, mutta näin olen ymmärtänyt asiantuntevampien puheista ja pettäneitä liitoksia oon nähny itsekin.

Noiden levyjarruttomaksi suunniteltuihin runkoihin liitettyjen levyjarrujen kanssa on silloin tällöin näyttänu käyvän niin, että runko ei kestä rasitusta ja taipuu. Varmaan löytyy googlellakin kuvia mutkalle vääntyneistä rungoista. Eli joku vahvike vois olla paikallaan, jos haluaa tohon lähteä.

Olin jotenkin ajatellut, että lankaan on laitettu esim titaania tai jotain muuta apumetallia, joka toimii sulassa tilassa apuliuottimena ja estäisi jotenkin sen kromin ja nikkelin erkaantumisen eri vyöhykkeisiin. Siis ettei tuota raerajakorroosiota (<- typerä termi) muodostuisi. - Jos homma menisi ideaalisesti, niin syntyisi vain vyöhyke, jossa pitoisuudet alkaisivat nousta.

Ilmeisesti se homma ei mene sitten ideaalisesti. = Todellisuudessa on siis jotain perustavanlaatuista vikaa.

Jos jumala olisi oikeasti olemassa, pitäisi sillekin alisuorittajalle sanoa, että ryhdistäydy nyt perkeleessä ja korjaa tätä maailmaa oikeasti. = Lisää voimaa siihen tekemiseen.

No se. Ei kun ei. Yksin täällä vedetään käsipohjaa tervassa.

Pitää vissiin seuraavaksi alkaa selittämään, ettei terästehtaassa pitäisi oikeastaan edes ottaa niitä analyysinäytteitä, koska homma on aivan väärin suunniteltu alusta loppuun saakka. Analysaattori - mikä tahansa - noin pääpiirteissään virittää sen näytepalan, ja analysoi yleensä näytteestä sen lähettämän spektrin. Mitä helevettiä niitä näytteitä otetaan valmiiksi sulasta massasta ja valetaan ja lähetellään putkipostilla ja jäähdytetään ja jyrsitään ja ko. lastuja taas uudelleen höyrystetään jossain puoli tollossa mittausmasiinassa ? Jota pitää vielä paapoa ? On siinäkin perkele työn sisältö.

Pistetään suoraan valosilmä kattilan päälle, ja otetaan sulasta massasta kuva. Kuvassa on sen koko massan jokaisen alkuaineen spektri. Jos ja kun tarkkuus ei riitä, niin otetaan toinenkin kuva, ja kolmas ja silleen. Fourier muunnos tarkoittaa sitä, että jokainen analoginen käppyrä voidaan muuttaa - siis purkaa - sini ja kosini lauseiksi, joiden summasta syntyy uudelleen tuo käppyrä. Käppyrä muuttuu ilkeän pitkäksi matemaattiseksi lausekkeeksi, mutta nyt niitä voidaankin laskea yhteen. Vaikka tuhat tuollaista päällekkäin. Ellei riitä, niin kaksi tuhatta. Ellei riitä, niin 32 tuhatta. Homma on vain ja ainoastaan voimalaji. Satunnainen kohina on satunnaista kohinaa, ja tilastollisesti kumoaa toisensa. Alkuaineiden kohdalla spektrissä on aina se nökö samaan suuntaan, ja laskemalla tarpeeksi monta kuvaa päällekkäin, alkuaineet nousevat kuvasta kuten niissä telkkusarjojen animaatiolla kuvatuissa analyyseissä aina niin nätisti käy.

Sievää ja kaunista. Tähtitieteilijät ovat osanneet tuonkin asian jo vuosia. Siis mitata tähtien alkuaineita valokuvista.

Voitaisiin antaa suoraan potkut koko konkkaronkalle, ja myös kaikille muille palavereissa istuskelijoille, ja vapauttaa 5 vuoroa “toisiin tehtäviin.” Kone hoitaisi homman, ja kun se annostelu systeemikin automatisoitaisiin siiloista lisäaineet pudottavaksi, niin loppuisi se inhimillinen vinittäminen ja tupakanpoltto sieltä hallistakin.

Mitäpä luulette, selviäisikö sitä ulos hengissä, jos tämmöisiä alkaisi mietiskelemään ääneen…

Hyvää työviikkoa vain itse kullekin säädylle.

Tuure Öhhh… " tuntematon ajattelija "

-.-

Se ärrimurri keksi oli paha ja satuttava vertaus… en tiä… Joskus vain kaikki vituttaa. Josko sitä jossain vaiheessa taas pyöräilemään… Kun on nuo uudet lukkopolkimet ja uudet kengätkin.

Jospa tuo elämä ei nyt olisi sittenkään ihan niin paha asia…

-.-

Pitäisi irtaantua jotenkin kunnolla, leijua ja levitoida ja perustaa sen tason high tech firma, että sijoittajat konttaisivat polovillaan tuomassa rahaa näin viisaalle miehelle. Kyllä jämpti on näin.

Lisäksi mielestäni Nobelin seuraava rauhanpalkinto pitäisi antaa virtual private networkin ja hylsyavaimen räikän keksijöille, noiden hengentuotteet ovat oikeasti poistaneet vitutusta maailmasta.

-.-

OT/ tuurelle tiedoksi, että automaattiset ilmastoinnin huoltolaitteet (esim. Boschit) eivät kyllä muiden asiakkaiden vanhoja litkuja sinun autosi ilmastointijärjestelmään lisäile. Tyhjennyksessä järjestelmästä imetään kompuraneste ja kylmäaine jotka jaotellaan omiin kammioihin ja suodatetaan, tämän jälkeen järjestelmä koeponnistetaan mahdollisten vuotojen selvillesaamiseksi ja viimeisenä laitetaan SAMAN AUTON SAMAT LITKUT uudelleen järjestelmään, ja perään lisätään laitteen omista, erillisistä kammioista kylmäainetta/kompuranestettä jos tarve niin vaatii. /OT

Ja ei muuten mene näin. Paikallinen huoltopäällikkö tunnusti laitteessa olevan ison keruu säiliön, ja että välttämättä tosiaan täsmälleen omia aineitaan ei saa takaisin. Nuori jannu, kaikki muut (3) toljottivat, kun penäsin asiaa ja ohjasivat tämän nuoren “päällikön” pakeille. Penäsin asiaa ihan takitilleen, ja esitin epäilyni juuri tuosta nimenomaisesta asiasta.

Hänen mukaansa asia oli juuri siten, kuin minä sen esitin. Ja sen minä taas olen ja olin jo kuullut aiemmin myös muualta.

Jos väität aivan varmasti toisin, niin asiasta saisi tämän jälkeen täyden varmuuden vasta kun itse saisin purkaa ko. laitteiston. Luulen, etteivät missään suostuisi tähän.

En ole käynyt Boschin huoltokursseja, enkä ole alalla. Pidän todennäköisenä kuitenkin, että asia on esittämälläni tavalla, kunnes se jollain lailla ihka oikeasti osoitetaan muuksi. Pidän myös oireellisena sitä, ettei kysymyksen sisältöä tunnuttu alkuun edes käsitettävän.

===

Koen teknisesti todella oudoksi sen, että järjestelmästä imetään kylmäaine pois, koeponnistetaan systeemi (millä aineella? kuivalla typelläkö?) ja samat vanhat sössöt sitten jotenkin muka enemmän puhdistuneina laitettaisiin takaisin samaan järjestelmään, joka on siis nyt täynnä jotain vierasta koeponnistusainetta (sitä typpeäkö?). Laitteenhan pitäisi kehittää pitkäaikainen vakuumi poistaakseen sen vieraan aineen sieltä? Kauanko sitä vakuumia systeemissä pidettäisiin ensin yllä? Siellä kun on aika sokkeloinen kenno joka sitä vierasta ainetta siellä pidättelee… se vieras aine tuskin alle puolen tunnin sieltä kennosta poistuu…

===

Johan sinä näihin minun simppeleihin teknisiin uteluihini ihan lonkalta vastailet? Eikö niin? Jatketaan sitten keskustelua.
(tai sitten ylläpito nukettaa meidät)

-.-

On jotenkin outoa, että toiset kylmälaitteita ammatikseen huoltavat ihmiset sanovat, että sen autohuollon laitteen tekemä temppu sille auton ilmastointi järjestelmälle on aivan järjetön ja juuri sitä ei missään tapauksessa pitäisi toimivalle kylmälaitteelle tehdä. Vetää niitä aineita sieltä pihalle. Puhtaassa suljetussa järjestelmässä ne öljyt eivät kulu (vai miksi ne samat öljyt laitetaan sinne takaisin?) ja ainoa asia mitä pitäisi tehdä, on korkeintaan lisätä puuttuvaa kylmäainetta siihen systeemiin. Tämäkin vasta, kun se laitteen teho on selvästi alentunut. Homman voi kokeilla kädellä siitä putkesta, tuntuuko se kylmältä vaiko ei heti kompuran alettua pyörimään. Suuressa viisaudessahan mitään todellista indikaattoria sen kylmäaineen oikealle määrälle ei ole siihen systeemiin itseensä saatu tehtyä.

-.-

Tässä vaiheessa fiksuimmat ymmärtävät jo, että minä ajan takaa maailmassa olevaa perustavan laatuista vikaa, jota ilmeisesti ei voi enää korjata. Pakko on poukkoilla marionettina mukana, ja lähinnä yrittää välillä pyöräillä. Pyöriin on kuitenkin iskemässä sama tauti kuin autoihin, ja sitä tämä yksivaihde juttu nyt yrittää ilmeisesti vastustaa.

Tuure, jonka nimi kirjoitetaan isolla, ellei se ole jo muuttunut vittumaisen inkuttajan yleissynonyymiksi.

vahva OT/ Tuure: tuo kuulostaa siltä, että huoltoliike, mitä olet käyttänyt, ei oikein vaan osaa - vaihda liikettä /OT

tle88 - 13:20, 8.12.2009 » Katsokaapa, miten on muuten pistetty jarrusatula Crescenttiin kiinni. Tuommoista minä en ole vielä ennen nähnytkään. Onko tuo kaupallinen ratkaisu ? On muuten sen verran siistin näköinen tarvike / tai omatekemä viritys, että unohdan ainakin itse toistaiseksi runkoon peruuttamattomasti kajoamisen. http://www.fixedgeargallery.com/2004/c/olsson.htm Tuo voisi toimia sen Surlyn Long Haul Truckerin kanssakin. Tuure -.-
Fillari-lehden torilla näytti olevan myytävänä tällaisia:

En osaa kuvan perusteella sanoa, onko näillä mitään tekemistä FGG:n levarivirityksen kanssa.

OT/

En jaksa tuurelle vastata muuta kuin, että omaan alan inssitutkinnon ja olen noita Boschin ilmastointilaitteiden huoltoromppeita myynyt ja käyttänyt. Lyhyesti sanottuna olet väärässä ja korjaamollasi on muut vehkeet (huonommat) kuin mistä itse puhuin. Esim. ACS-sarja sisältää suodatusjärjestelmän joka erottelee järjestelmästä poistetun kylmäaineen ja kompuraöljyn seasta mm. veden sekä epäpuhtaudet ja tämän jälkeen jakeet menevät joko siihen “isoon säiliöön” (kylmäaine) tai öljysäiliöön. Lisäksi järjestelmässä voi olla lisäksi valmius UV-aineen syöttöön joka sekoitetaan vielä muiden joukkoon uudelleentäytön yhteydessä. “Isoon säiliöön” menevä puhdistettu kylmäaine on yhtä käyttökelpoista kuin muukin säiliön sisältö.

Siinä olet oikeassa, että mitään järkeä toimivaa/vuotamatonta (vuotamatonta ei olekaan) järjestelmää on tyhjentää, siksi melkein kaikki markkinoilla olevat laitteet osaavat myös pelkän kylmäaineen lisäyksen. Jos viet auton “ilmastointihuoltoon” etkä “kylmäaineen lisäykseen/järjestelmän täyttöön” niin totta munassa järjestelmä tyhjätään/testataan. Ja se vakuumi sinne tehdään ennen uudelleentäyttöä.

/OT

Ja ketjun aloittajaa ongelmissaan auttaa varmasti hirmuisesti tieto autojen ilmastointilaitteiden huolloista.

one car - one love

ritari_s - 16:49, 8.12.2009 » Ja ketjun aloittajaa ongelmissaan auttaa varmasti hirmuisesti tieto autojen ilmastointilaitteiden huolloista. one car - one love
Maantietietäjät vauhdissa. ;) Ehkä paluu kaksipyöräiseen leipämoottoriin tulee pian. Sinä ei tarvita ilmastointia, kuten ei autossanikaan. Bensaa autossani vielä tarvitsee eli on siis kunnossa.

Tässä olisi pari akuuttia tietoaukkoa nyt, jotta voisin tilata oikeat osat.

tienlaita - 16:49, 8.12.2009 » Jos tähän Salsan kokoonpanoon vertaa, siinä on Shimanon tangonpäävaihtajat. Muista osista en tiedä mihin ryhmään ne kuuluvat, mutta Shimanon tangonpäävaihtajia en ole vielä nähnyt kuin road-versioina. Mutta en minä yleensäkään paljoa ole nähnyt, joten en tiedä.

Maantie- ja maastokammissa on tietääkseni eroa rattaiden välimatkassa toisistaan. Voisi tulla kuulemma eteen tilanne, ettei maantievaihtajan siirtovara yllä isoimmalle rattaalle maastokammissa.

Minulla on nyt käsillä kahdet triplakammet, maantie-Stronglight ja maasto-FSA. Mittaustulokseni on ettei rattaiden välimatkassa ole merkitsevää eroa, ellei sitten 0,3mm riitä siksi - ja tuo 0,3mm oli siis kokonaisero mitattuani kaikki kolme ratasta kerralla. Maastotripla oli leveämpi.

Kun puhutaan ettei maantievaihtajan liikerata aina riitä, onkin kyse ilmeisesti erilaisista ketjulinjoista, eli maantievaihtajan rata ei riitä uloimmalle rattaalle kun ketjulinja on esimerkiksi 50mm. Mittailin juuri että minun on varmaankin pyrittävä 50mm linjaan (47,5mm saattaa mennä pienin 28T takahaarukkaa hipoen.) Käsittääkseni sopivan akselin valitsemalla voisin toki laittaa myös maantietriplan siihen.

tienlaita - 16:49, 8.12.2009 »
joope - 19:19, 24.11.2009 » Silmäilin vain, kaikkea en ala lukemaan: Shimanon maantie- ja maastovaihdekahvat [b]vetävät yhtä paljon vaijeria[/b] ja ovat yhteensopivat, kunhan pykälien määrä täsmää.
Näitä juttuja minä luin. Olihan siellä kai parikin esimerkkiä, tai se ketjun aloitus ainakin. http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?p=1032615 (Linkissä päinvastaisia esimerkkejä.)
https://www.yksivaihde.net/old/679/40161 "Maantie ja maastovaihtajissa(/-vivuissa) on sitten [b]eri vetosuhteet[/b], joten maantiekahva ei toimi suoraan maastovaihtajan kanssa."

Mikähän asiassa on totta missäkin tapauksessa?

Minulla on nyt sitten maantievaihtajat! Onko tangonpäävaihtajia sitten toisenlaisiakin? http://www.chainreactioncycles.com/Models.aspx?ModelID=13649

tienlaita - 18:59, 8.12.2009 »
tienlaita - 16:49, 8.12.2009 »
joope - 19:19, 24.11.2009 » Silmäilin vain, kaikkea en ala lukemaan: Shimanon maantie- ja maastovaihdekahvat [b]vetävät yhtä paljon vaijeria[/b] ja ovat yhteensopivat, kunhan pykälien määrä täsmää.
Näitä juttuja minä luin. Olihan siellä kai parikin esimerkkiä, tai se ketjun aloitus ainakin. http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?p=1032615 (Linkissä päinvastaisia esimerkkejä.)
https://www.yksivaihde.net/old/679/40161 "Maantie ja maastovaihtajissa(/-vivuissa) on sitten [b]eri vetosuhteet[/b], joten maantiekahva ei toimi suoraan maastovaihtajan kanssa." Mikähän asiassa on totta missäkin tapauksessa?
Toisessa puhutaan taka-, toisessa etuvaihtajista. Takavaihtajissa vetosuhde on sama, etuvaihtajissa eri.

Kuten jo mainitsin niin noi ultegran tangonpäävaihtajat pelaa kyllä täydellisesti maastovaihtajien kanssa. Mulla on edessä XTR ja takana LX 3x9 systeemissä, eikä ongelmia.

tya - 19:16, 8.12.2009 »

Toisessa puhutaan taka-, toisessa etuvaihtajista. Takavaihtajissa vetosuhde on sama, etuvaihtajissa eri.

No jopas jotakin. Minulla on siis vääränlaiset vivut. Onneksi niissä on myös kitkatoiminto, jos en saa edessä muuten pelaamaan. Tuossa Fillarifoorumin linkissä oli kikka kolmonen että vähän vain piti muuttaa vaijerin kiinnitystä vaihtajaan. niin jo liikuttaa oikein lyhyemmällä road vedolla. Olisikohan siinä sitten varmempi keino ja valitsisin siten maastovaihtajan. Toinen vaihtoehto toki houkuttaisi myös, mutta mistä sen nyt voisikaan tietää, yltääkö road-tripla-etuvaihtaja sitten kuitenkaan viittä millimetriä ulommas (ketjulinjojen ero road-maasto)

Maantiekammilleni suositellaan 110mm akselia. Se tarkoittanee silloin 45mm ketjulinjaa. (Kai nämä ovat Shimanon standardia? Ja Shimanon ja Stronglightin akselit ovat myös samoin mitoin?) Saisin silloin 120mm akselilla nämä kammet oikeaan linjaan. http://www.bikeradar.com/gear/category/components/cranksets/product/impact-triple--32693

Maastokammet taas näin:
FSA Dyna Drive
Chainline: 48mm (JIS Square 110.5mm), 50mm (JIS square 113mm)
http://www.fullspeedahead.com/fly.as...layout=product

Meinasin ottaa Shimanon kympin maksavia keskiöitä. http://roseversand.com/output/controller.aspx?cid=156&detail=10&detail2=1525

M.S - 20:06, 8.12.2009 » Kuten jo mainitsin niin noi ultegran tangonpäävaihtajat pelaa kyllä täydellisesti maastovaihtajien kanssa. Mulla on edessä XTR ja takana LX 3x9 systeemissä, eikä ongelmia.
Ah, meinasi mennä ohi tuo aloituksesi tässä! Siis:

“Tää olikin ihan mielenkiintoinen keskustelu…
Mulla on LHT:ssä shimanon 9 lehtinen maastopakka, LX:n takavaihtaja, vanha XTR etuvaihtaja, ultegra tangonpäävaihtajat ja LX:n ulkopuolisilla laakereilla oleva maastotripla. Kaikki pelaa hienosti, tosin etuvaihtaja on aivan hilkulla, että saa ketjun siirrettyä tarpeeksi ulos. Campan ketjulla ei vaan aluksi pelittänyt, piti vaihtaa simppa tilalle…”

Juupa juu, siis nuo ovat tosiaan maastovaihtajia, ja Ultegrat kai sitten aina maantietä. Miten kummassa se voi toimia, kun “maastovivuilla liike on n. 21 milliä ja maantiekahvoilla 16 milliä” (nimimerkki lansive Fillari-lehden foorumi )

Etkä sitten tarkoita että kitkana käytät? Minulla on 8-speed vivut. Vaikuttaakohan aikakausi näihin juttuihin.

Vaihtaja=härveli joka siirtää ketjun rattaalta toiselle, englanniksi derailleur.
Vaihdevipu=härveli jota käpälöidään jotta vaihtaja liikkuisi, englanniksi shifter/shift-lever/gear-lever ym.

Ei ole epätavallista, että uudessa merkkipyörässä on 3-pykäläinen maantiekahva ja kaksi eturatasta. Asiassa ei ole mitään ongelmaa, kolmas pykälä vain jää käyttämättä.