Tämä on nyt tätä että jossain vaiheessa tekaisee laskurilla laskut, tilaa tavaran sen kummemmin miettimättä ja paljon paljon myöhemmin varsinaiseen kasaamiseen ryhtyessä luulee valikoineensa huolella juuri oikeanmittaiset pinnat.
Olisi pitänyt tietenkin hoksata tehdä päätelmiä jo ihan ulkomuistista, kun vastaan tulleissa 622-kokoisissa kiekoissa pinnat ovat yleisimmin olleet päälle 290mm ja nyt ne olivat puolitoista senttiä lyhyemmät. Taikka sitten viimeistään siitä ajankohtaisesta tiedosta, että nyt samanaikaisesti toiseen nurkassa nököttävään kiekkoprojuun oli varattuna edellistä pidemmät pinnat. Tässä toisessa sekä navan laipat, että kehä ovat profiililtaan näkyvästi korkeammat. Kuvio ja pinnojen määrä on toki sama. Meleko pölijää.
Onneksi oli nyt varastoissa lopulta kuitenkin oikean mittaisia pinnoja. Näköjään aina kannattaa olla kaikkea vähän ylimääräisenä tämmöisissä jutuissa.
huomaako ajossa et takana on napa joka on 100% perfect onksenytsit 42mm ketjulinjalle vs. sinkulakitti jossain modernissa navassa? tarkotan kai kysyä tekeekö joku sinkulanapoja tositarkotuksella <3 ja vielä logitech-tason laadunvalvonnalla? pakko ois kasata itte kiekot jossaki kohtaa, se on iha selvä kuhan tajuis vähän et mitä tehdä.
toinen approach: jos kasaisit nyt 100% perfect kiekot raha-ei-merkitse 42mm ketjulinjalle niin mitä laittasit jos pitäs olla kehät hiilarii 23mm tuubirenkaille, vannejarrut ja pulttiratashomma?
ja jos huomaa niin miten? kelasin siis ajaa täysii eau rouge- tyyppisiin mutkiin jossa tulee kompressioo niinku vertikaaliakselilla ja forcen muljumista molempiin suuntiin. mut sprinttihomma kuiteski nää kiekot.
Ihan rehellisesti kysyn tiedonjanossa. Mä en oikeasti tiedä näitä asioita ja siks mä kysyn. Ihan vaan känninen mut rehti kysymys. Mua kiehtoo kiekot ja kasaamisen opettelu, ei muuta! En trollaa mut tod näk olen joooo hiukan poikkeava normista. Soita poliisit.
Näkisin, että vois kuulua myös kiekonkasaukseen. Modernissa navassahan on oletettavasti joku 11-12 -rattaiselle pakalle tarkoitettu vapari, jonka ansiosta vetopuolen pinnat tulee likemmäs navan keskilinjaa, ellei kyseessä oo boost-hommat. Tän vois ajatella vaikuttavan kiekon sivuttais- ja kiertojäykkyyteen?
Kyllä HG-vapari on niin paljon toimintavarmempi ja huollettavampi kuin BMX-vaparit, että koettaisin sinkulakäyttöön jopa 120-millisessä perässä etsiä sellaisen josta vapari löytyy, ja toiselta puolelta tietenki IS 6-pulttikiinnitys.
Vapari + sinkulakitti on toimintavarmuuden ja huollettavuuden lisäksi helppo säätää ketjulinjan osalta ja eri välitysten kokeilu tulee halvemmaksi. Jos nyt ei jotain ihan halvimpia Dictan rallattimia siis verrata Surly-hintaisiin sinkularattaisiin. Kevyempikin se kombo on.
——
Jos olinki käsittäny väärin ja tässä verrattiin 135-millisten napojen sinkulaversioita (15 milliä lyhyempi vapari) ja tavallisia joihin menee kymppikasetti, niin näiden välillä ero on lähinnä ulkonäöllinen. Teoriassa se sinkulanapaan koottu kiekko kestää sivuttaiskuormaa paremmin mutta käytännössä vaihdenavoillakin on ajettu vuosikymmeniä kovaa ajoa ja ne on siinä käytössä 1) toimivia ja 2) kestäviä.
Ulkonäön merkitystä ei pidä väheksyä, mulla on vuosien aikana ollu useita 135-millisiä sinkulakiekkoja ja kaikki sinkulavaparilla. Paitsi Moonlander, koska siinä pinnojen kuormat on lähes täydellisessä tasapainossa nimenomaan kasettivaparin kanssa, koska napa ei ole pyörän keskilinjalla.
Vuosikymmenien saatossa osavalmistajat on lisäilleet noita takarattaita ja jarrulevyjä sinne navan laippojen ja dropouttien väliin. Samaan aikaan on kasvaneet kuskien massat, kiekkojen halkaisijat ja varmaan pyörien nopeudetkin. En oo niin perehtynyt, että tietäisin, mihin tarpeeseen boost-standardi on kehitetty, mutta ainakin se mahdollistaa teoreettisella tasolla sivuttaissuunnassa jäykemmän kiekon kasaamisen.
Boostissa taitaa olla kyse siitä, että iso rengas lyhyessä takakolmiossa vaatii ketjulinjan siirtoa ulospäin jotta eturatas mahtuu, ja myös takapakkaa tietenkin siirretään ulospäin. Toki laippojen asettuminen leveämmälle auttaa jäykkyyteen myös ja tämä taitaa olla keulojen leventymisen taustalla.
Koventuneet vaatimukset on saatu DH-puolella kuitattua tekemällä yksinkertaisesti vahvempia osia jotka sitten painaakin, tämä muodostuu ongelmaksi vasta endurojutuissa kun poljetaan ylämäkeenkin. Pitäisi kai sanoa, että nämä ratkaisut mahdollistavat yhtä kestävän kiekon kevyempänä?
Varmaankin siis sinkulanapaa käyttämällä voi valita pikkusen kevyempiä komponentteja ja säilyttää sen jäykkyyden mikä vaihdenavassa jo lähtöönsä oli hyvä/riittävä. Huomaako tätä ajossa, no, ehkä.
Laskurin mukaan aika kova ero kyllä ainakin esimerkin Hope pro 4 135mm takanavan pinnojen jännityksissä jos vertaa tavallista HG napaa lyhytvapariseen trials napaan (esimerkissä käytetty 32h Kinlin XR22T kehää 3x puolauksella):
135mm HG
Left
Right
Tension distribution
58%
100%
135mm Trials
Left
Right
Tension distribution
100%
100%
Vielä esimerkkinä HG napa epäsymmetrisellä kehällä:
On toki. Kasetin puolelle laitetaan vaikka 140 kgf ja vasemmalle 81 kgf. Huomaa, ettei eri puolilla ole pakko käyttää samaa puolauskuviota tai pinnojen paksuutta. Jotkut hurjat laittaa jopa eri määrän pinnoja per puoli.
Mutta niin. Mikä se probleema tossa oikeasti on ja minkä takia miljardeissa fillareissa homma toimii aivan hyvin ja rakenne on OK jopa kovassa kisakäytössä?
140 alkaa kai mennä yli jo monen valmistajan suosituksista?
Edit: ongelmiahan tulee, jos on tullakseen, sitten siinä kohtaa, kun pinnat saavat vastaansa niin ison kuorman, että niiden esijännitys nollaantuu. Sitten alkaa nippelit kiertyä auki tai vanne repsahtaa tacoksi.
Keskimäärinhän tätä tapahtuu aika harvoin, mutta todennäköisyys on kuitenkin suurempi, jos jännitykset jäävät ei-vetopuolella kovin alhaisiksi verrattuna vaikka niihin maailman yleisimpiin, eli jalkajarrullisiin takakiekkoihin, joissa jännitykset jakautuvat tasan.
Pinnojen paksuus tai puolauskuviohan ei vaikuta siihen, mikä jännitys pinnaan pitää saada jotta vanne olisi keskitetty. Navoissa, joissa on eri määrä pinnoja eri puolilla, homma on sitten varmaan toinen
Ei toki. Ajatus on, että ohkasten pinnojen kanssa alempi jännitys on pienempi ongelma: saadaan riittävä venymä siinä missä paksu pinna ei vielä venyisi yhtään. Puolauskuvio taas muuttaa pinnan pituutta ja kuvittelen silläkin olevan ainakin homeopaattinen vaikutus jännityksen vaihtelun handlaamiseen.
Moi. Noob-tason kysymys; onko ongelmaa rakentaa kiekko, jos on 32-reikäinen napa ja 28 reikäinen vanne?
Mikäli ei ongelmaa, jatkokysymys; osaatteko suositella ihmistä joka rakentelisi kiekkoja? Vai kävelenkö noiden kamojen (+pinnojen ym) kanssa johonkin pyöräliikkeeseen…?
Kasasin joskus peräkärryprojektia varten 36-reikäisen navan 24-reikäiseen kehään. Puolauskuvion sain järkeiltyä kahdelletoista pinnalle. Ei varmasti kestäisi, jollei olisi kyse 16-tuumaisesta teräsvanteesta, jonka ei tarvii kestää pariakymmentä kiloa enempää kuormaa.
Olisi pitänyt tietenkin hoksata tehdä päätelmiä jo ihan ulkomuistista, kun vastaan tulleissa 622-kokoisissa kiekoissa pinnat ovat yleisimmin olleet päälle 290mm ja nyt ne olivat puolitoista senttiä lyhyemmät. Taikka sitten viimeistään siitä ajankohtaisesta tiedosta, että nyt samanaikaisesti toiseen nurkassa nököttävään kiekkoprojuun oli varattuna edellistä pidemmät pinnat. Tässä toisessa sekä navan laipat, että kehä ovat profiililtaan näkyvästi korkeammat. Kuvio ja pinnojen määrä on toki sama. Meleko pölijää. 
