Ai jumalaut, todellakin, toe-inin säätö! VMKKP!
Kaikkia putsaus- ja pesuhommia vihaan yli kaiken. Erikoismaininnan ansaitsevat kiekot sekä voimansiirto, jotka tulevat niin helposti niin likaisiksi. Niin paljon pieniä välejä jotka pitää hinkuttaa. Sit sitä mustaa paskaa on koko kämppä täynnä vaikka kuinka ois varovainen. Plussapuolena toki että sen jälkeen saa puhtaan kylppärin kun se on pakko hinkata jälkilämmöillä. Täytyykin hakea tota yllämainittua sitruunasuihketta jos se on hyvää.
Kaikki fauberkampiin liittyvä jumiutuminen/irroittaminen/säätö,keskiökuppien irroitus,huonojen irtokuulanapojen herkistely/säätö, cantilevereiden säätö niin että ne oikeasti toimii! Vittu mitä paskaa. Tavallaan myös tankoteippien laitto. Tai oikeastaan aloitus. Jos niitä ei saa esteettisesti hyvännäköiseksi…ja enhän niitä vieläkään saa. Halpojen osien korjaus tietäen että ei niistä hyviä saa vaikka kuinka yrittäisin. Joten en ole pitkään aikaan sellaisia ostanut. Naapureiden pyöriä kun laitellut…yleensä aina harmittaa.
E: em.syistä en omista kuin yhden fauberkampisen fillarin.
Mä jotenkin tykkään tankonauhojen laittamisesta.
Fauberit, ei enää koskaan.
asb - 21:45, 16.10.2018 » Aloittaminen.
Alejandro - 22:01, 16.10.2018 » Kaikki hommat ovat perseestä jos ei ole aikaa, tilaa tai kunnon välineitä. Jos on aikaa, hyvä tila ja kunnon hyvät työkalut niin on yleensä varsin mukavaa.
Vaijerilevareitten säätö, levyjen oikominen, pesu.
Tankonauhojen vaihto voi saatana
Periaatteessahan toimenpide on hyvin yksinkertainen, mutta kun yhtälöön lisätään OCD* niin tankonauhojen asennus muuttuu helvetinmoiseks piinaks D:
*tai siis en tiedä onko kyseessä tarkkaan ottaen ocd mutta uskoisin että normaalia keskimääräistä ihmistä ei pitäis haitata jos toiselle puolelle tankoa tulee yks kiepautus enemmän kuin toiselle tai nauhat on muuten epäsymmetrisesti. Mulla sellaisen huomaaminen saattaa aiheuttaa sen että en saa rauhaa ennenkuin nauhat on tiptop ja pahimmassa tapauksessa asia pitää hoitaa ennenkuin matka voi jatkua :----((
ainii joo ennen dedikoitua pajaa, työkaluseinää ja varastotilaa luulin vihaavani kaikkee.
nykyinen top 1 inhokki on kyl se kaikki irtotilpehööri pienrauta jonka asetat pöydälle hetkeks ja painat muka mielees mistä se on ja puolentoista vuoden päästä sul on kymmenen eri prokrastinoidun projektin tilpehöörit siinä iloisesti levittyneenä kaikille mahdollisille laskutasoille muun saastan seassa niin että jos jätät jotain isompaakin pajalle niin et tuu näkee sitä enää koskaan. yritä siin sit laittaa ahma kasaan ku et lopulta pääse edes ovesta sisään tai ylipäätään halua päästä.
kaiken kaikkiaan sanoisin et kaikki huoltohommat ja -tarpeet on alkanu vituttaa siinä määrin et tekis mieli vaan ajaa.
Cantijarrujen säätäminen pois lukien sellaiset fiksut joissa v-jarrupalat.
Hyvänmielen topeja kummatkin! Mutta…pitäisiköhän tässä tehdä vaihtokauppaa? Jos vaikka konsta inhoaa syvästi tankonauhojen laittoa ja tykkää cantilevereiden säädöstä. Itse taas tykkäisin laitella tankonauhoja ja inhoan cantilevereiden säätöä. Vaihdetaan hommia. Minä tuon fillarini konstalle ja vähän niinkuin yhdessä teemme harmittavat hommat . Mä näen tämän mahdollisuutena,win-win-tilanteena. Kummatkin oppisi toiseltaan ja jossain vaiheessa ei ole kenelläkään enää harmittavia asennus/huoltohommia. Miten siistiä!
^
Lakimies84 - 10:31, 17.10.2018 » Tavallaan myös tankoteippien laitto. Tai oikeastaan aloitus. Jos niitä ei saa esteettisesti hyvännäköiseksi..[i].ja enhän niitä vieläkään saa.[/i] .Uskosin, että tää saattaa olla vähän esteenä pieteetti-koiran tietäen.
^^ kuulostas ihan hyvän tyyppiselle vaihtotaloudelle 
e mut tosiaan en tiiä antasinko muiden koskee mun pyöriin
Ja tämähän oli 39 asteen huumeessa,noin kymmenen sekunnin mietinnän tulos. Mut joo…kyllä mä annan mun pyöriin koskea. Jos koskettelija osaa hommansa.
Inhokkia on melkeinpä kaikki pyöränhuoltoon liittyvä. Ehkä sen takia, että mun epäonnistumisprosentti on aika suuri.
Jos jotain spesifiä pitää mainita, niin old school -jarrujen kanssa puljaaminen on yleensä aika turhauttavaa. Ja etuvaihtajan säätö - osittain sen takia meiän taloudessa etuvaihtajat on kuolemassa sukupuuttoon.
- rispaantuneen jarruvaijerin tunkeminen ankkurista läpi
- irtokuulahommat
kaikenlaiset kierteet ansaitsee kyl jonkun erikoispalkinnon kans
kaikki
Etuvaihtajan säätäminen on jostain syystä hankalaa, kyllä.
Vilske - 11:47, 17.10.2018 » 1. rispaantuneen jarruvaijerin tunkeminen ankkurista läpiKyllä! Ja rispaantuneen jarruvaijerin säikeen tunkeminen ihosta läpi. Tai se ohut säikeenpäähän uppoaa vaikka aivan sellaisella puhalluksenkevyellä voimalla orvasketeen and beyond.
Kynnen alla tekee myös gutaa! Tämän takia otan joko uuden tai jos on varaa ottaa inan pois niin otan. 3m pikaliimalla sipasu ja parin minuutin odottelu. Sit ei tarvitse hirveästi itseään satuttaa.