Fiksikulttuurin kasvu ja kehitys

konkeli - 9:47, 30.4.2011 » ^mä luulin, että se sääntö on kaks kolmesta. Hö.
Nauroin, koska tää on totta.
tnts - 0:00, 30.4.2011 » [Tämä](http://www.thefootdown.co.uk/2011/04/28/does-fixed-gear-freestyle-suck/) nyt oli ehkä jo liioittelua, mut pisti miettimään sekin.
En mä tiedä mitä tuosta pitäisi miettiä. Ekasta kappaleesta kävi jo ilmi, että kirjoittaja on taas yksi umpimielinen skeittari, joka ei edes osaa kirjoittaa viihdyttävästi. Heille maailmassa on kahdenlaisia asioita: dorkia ja skeittaus... Noita tyyppejä on nolla.netti täynnä.

Fixailu tulee ja menee, mutta pyöräily pysyy.
JT

JIITEE - 10:36, 30.4.2011 » Fixailu tulee ja menee, mutta pyöräily pysyy. JT
+1
asb - 10:09, 30.4.2011 » maailmassa on kahdenlaisia asioita: dorkia ja skeittaus...
Ja mikä pahinta skeittauskin on pilattu jo ajat sitten.

Mutta entäs missä on “sinkulakulttuuri”?

mulla oli useita pointteja vertailusta (fs-)fiksit vs. longboardit, mut en saanut niitä jäsenneltyä kuitenkaan selkeäksi listaksi, niin jätin postaamatta. mut molemmissa on nähtävissä mielestäni paljon samaa:

  • ovat hybridilajeja (ratapyörät+bmx / skeittaus+surffaus)
  • ug → mainstream harrastajamäärissä ja kalustotuotannossa/-saatavuudessa.
  • asb+markkuj :slight_smile:
  • molemmat soveltuu niin lenkkeilyyn, temppuiluun kuin työmatkoihinkin.

meikä fiilistelee eniten vanhojen ratafillareiden kasaamisesta ja ajamisesta. Se, että se on muotia vain edesauttaa tätä kulttuuria ja yleensäkkin lisää pyöräilyä. Eihän se paha voi olla?

Se taas, että poistuuko *fiksillä ajo muodista (hahaha) on varmaa. Jäljelle jää fabu-amatööri-ratafiilistelijä-hunter-gatherer:it

ratapyörä > salute!

*inhoan koko helevetan sanaa.

Hyvä aihe tnts:ltä, vaikka kaikkien sen herättämien ajatusten kiteyttäminen tähän on hyvin vaikeaa.

Alkuun tulee mieleen että FGFS:n tai BMX:n vertaiu, erinnäisistä extreme/ug-statuksistaan huolimatta, esimerkiksi skeittaukseen tai bleidaukseen on mielestäni hieman ontuvaa. Tämä johtuen siitä, että polkupyörän historia, kulttuuri ja käyttömahdollisuudet ovat paljon moninaisemmat kuin esim. rullalaudan. Jos fiksi-alakulttuuria pitäisi väkisin verrata johonkin, niin näkisin enemmän yhtäläisyyksiä esim. auton tuunauksessa tjms. kulttuurissa.

Sitten tuosta uugeudesta. Se ennakkoluuloisuus ja oletus että jotain lajia harrastettaisiin sen statuksen tai uugeuden takia, tai se että lajia tahraaviin ominaisuuksiin kuuluu sen nimekkäiden harrastajien muut harrastukset, kertoo enemmänkin The Foot Down -kirjoittajan omasta katkeruudesta tai pinnallisista syistä harrastaa mitä nyt harrastikaan. Jos valitsee jonkun asian tekemisen vain sen tuntemattomuuden tai muodikkuuden takia, niin silloin ollaan mielestäni jo kaukana aitoudesta. Omasta mielestä ns. ug-henkilö ei todellakaan välitä oman harrastamisensa yleisyydestä, vaan tekee juttuaan puhtaasti mielenkiinnosta ja rakkaudesta asiaa kohtaan. Ja tämä on kai hyvä lähtökohta lähteä tekemään mitä tahansa ja kenelle tahansa. Tämä menee kuitenkin jo hieman ohi aiheen.

Sitten kohtaan FGFS vs. BMX. Jokainen on varmaan kuullut fiksivideoita katsellessaan miten joku sanoo että BMX:llä toi olis paljon isompaa jne. On totta että monet FGFS-temput muistuttavat BMX-temppuja ja en lähde tuomitsemaan ketään kuka niitä tekee. Mielestäni fiksi-temput ovat vielä vaiheessa, jossa luonnollisimmat vaikutteet tulevat olemassa olevista lajeista (vrt. surffaus → skeittaus). Uskon kuitenkin että ne yksilölliset ominaisuudet, mitä fikseissä esiintyy, tulee sanelemaan millaisia temppuja kehitys tuo tullessaan. BMX-temput toimivat tässä varmasti hyvänä lähtökohtana ja inspiraationa löytää lopulta niitä FGFS-spesifejä temppuja.

Kulttuurin kuvaaja kätilönä: karttaa piirtäessään tulee synnyttäneeksi erilaisia ja toisistaan erillisiä kokonaisuuksia.

Mielenkiintoista keskustelua.

Paitsi että se nostaa hinnat kattoon. Mutta tulevana (ja jo henkisellä tasolla nykyisenä) “fabu-amatööri-ratafiilistelijä-hunter-gatherer:ina” niin onhan se tietty kiva että on muitakin jotka harrastavat samaa asiaa.

Tosta FGFS-jutusta en voi paljon sanoa kun en itse sitä harrasta, mutta eikö pointtina ole että se on hauskaa. Ei kai mikään harrastus ole järkevä tai verrattavissa toiseen? Ajan ja rahan tuhlaamistahan ne kaikki on, kun molempia löytyy meiltä liikaa.

tnts - 11:08, 30.4.2011 » mulla oli useita pointteja vertailusta (fs-)fiksit vs. longboardit, mut en saanut niitä jäsenneltyä kuitenkaan selkeäksi listaksi, niin jätin postaamatta. mut molemmissa on nähtävissä mielestäni paljon samaa:
- molemmilla temppuilu on teennäistä ja kömpelöä erikoisuudentavoittelua ;)

Ensin meni yksilöllisyys ja nyt suosio on jo syönyt yhteisöllisyyden. Oulussakin on jo mun mielestä kaksi kaartia, yksivaihteelaiset tutut ja loput.

^ …ja niiden ei-tuttujen mielestä sinä kuulut puolestaan heidän kannaltaan niihin “loppuihin”…

Entisestä avantgardistien alakulttuurista sikiää ajan mittaan uusia alakulttuureja, joista sitten muodostuu omat yhteisönsä ja niille omat koodinsa; sitä kautta esim. ratapyöräharrastajille saattaa kehittyä ihan oma versionsa “Täysii!!”-huudosta. Ei kai ne kaikki karavaanaritkaan välttämättä toisiaan moikkaa eli esim. matkailuautokuskin käsi saattaa heilahtaa ainoastaan toisen samanlaisen kohdatessaan - muutenhan joutuisi koko ajan huitomaan ollessaan tien päällä… Vaikka on se tosin aika paljon hankalampaa erottaa vauhdista minkälainen takadroppi vastaantulijalla on ja laskeeko vaakaputki ja jos laskee niin mihin suuntaan.

Piti raapustaa jonkinlainen yhteenveto omasta katsannostani, mutta en osannut nyt oikein jäsennellä.

Jos tämä saa ihmiset pyöräilemään ja edes jollain lailla oikein (pois sieltä jalkakäytäviltä!), niin kaikki on mielestäni hyvin.

Polkupyörä tulee aina olemaan, vaikka HIP-ilmiöt sen ympärillä vaihtuvatkin (niinkuin taannoinen maastosinkula-hype).

KP kiteytti Concelin kanssa hyvin:
urheilu, pelleily, A->B,
valitse kaksi.

Urbaaneissa ympäristöissä kehkeytyneitä ja niissä edelleen muokkautuvia liikkumis- ja tilan haltuunottamismuotoja tulee aina olemaan, vaikka sisällöt vaihtelisivatkin.

“Tjaah, silloin kun minä olin pikkupoika…”

asb - 17:55, 30.4.2011 »
tnts - 11:08, 30.4.2011 » mulla oli useita pointteja vertailusta (fs-)fiksit vs. longboardit, mut en saanut niitä jäsenneltyä kuitenkaan selkeäksi listaksi, niin jätin postaamatta. mut molemmissa on nähtävissä mielestäni paljon samaa:
- molemmilla temppuilu on teennäistä ja kömpelöä erikoisuudentavoittelua ;)
- molemmissa moni vanha ukko temppuili kuvitellessaan pystyvänsä temppuilemaan 'uskottavalla tai jopa ihailtavalla levelillä' ilman että kaatuessa/mokatessa tulisi mustelmia pahempaa jälkeä. Sitten tulikin ihan oikeet vetäjät kehiin ja 'lipoista vähintään sairaalaan' oli taas totta. Tunnustetaan tosiasiat: No pain, no gain. Sellaista urbaania temppuiluvapaalajia ei tule jossa taso ei muutamassa vuodessa menisi lääkäreitä ja vakuutusyhtiöitä suosivaksi. Jos et siedä kipua, niin älä haaveile coolista temppuilijastatuksesta oman makuuhuoneesi ulkopuolella!

FGFS on jo sen verran kehittynyt muodosta toiseen, joten varmasti on hyvä aika tehdä dokkari syntyvaiheista:

http://vimeo.com/31280609


Rooman valtakunnan nousu ja tuho Fiksikulttuurin kasvu ja kehitys