marlon - 9:11, 4.11.2010 » mulla olis tälläinen 60cm NOS runko tarjolla jos kiinnostaa. Lokarit saa kiinni. Muitakin osia ja kasausapujakin löytyy tarvittaessa. ...Pösön kuviaHuutelen väliin. C-T 60 cm? Vaaka?
vaaka kans 60
ibu - 9:40, 4.11.2010 » Koon saat aika helposti menemällä pyöräliikkeeseen kokeilemaan mikä on sopiva. Kynä ja paperi messii vaan. Onko sitten reilua käyttää liikettä tähän tarkoitukseen on jokaisesta itsestä kiinni. Itse en näe mitään vikaa tässä. Mutta jos alkaa angstaa, niin käy vaikkapa hakemassa satula tai muita tarvikkeita kyseisestä liikkeestä "hyvitykseksi".vastaushan voi olla luokkaa: "No näistä Inseroista sopivin on varmaan tuo L-koko."
Itse olen 193cm ja 59-61cm korkeita ja 58-60cm pitkiä tuntuu olevan käyttämäni pyörät ja hyvältä tuntuu.
Mites tälläset vanhat käyräsarviset pyörät, näitä tuntuu löytyvän välillä suomesta ja aika halvalla. Voiko niihin vaihtaa cyclocross renkaat ja voiko niillä ajaa talvella?
^^ Joo, voi. Käyräsarviset pyörät ei muuten ole kaikki nopeita, että tarkkuutta siihen valintaan!
196 senttiä on niin suuri pituus, että pienetkin vartalon mittasuhteiden poikkeamat vaikuttavat jo hyvin paljon asiaan. Josko aloitat ensin tuolta:
http://www.competitivecyclist.com/za/CCY?PAGE=FIT_CALCULATOR_INTRO
Ja käytät apua siinä mittaamisessa. Tunnut tarvitsevan cyclocross pyörää tai ns. retkipyörää. Molemmat ovat muunnelmia maantiepyörästä. Uusissa on uusimman sukupolven vaihteet, ja ne ovat mukavia ajaa. Ihan viiteen sataan ne eivät lähde, mutta ei niistä kyllä ihan tonniakaan tarvitse välttämättä maksaa. Tämä on se vaihtoehto, mitä minä suosittelen.
Tarjotussa linkissä olevissa pyörissä ovat vaihteet 80-luvulta. ← lue tuo uudestaan. - Hienoja kyllä, mutta indeksoimattomina (=ei pykäliä) ne eivät vain pärjää indeksoiduille eli pykälöidyille versioille. Ja nyt on siis vuosi 2010. Kehitys on tapahtunut juuri noissa vaihteistoissa, eikä juuri missään muualla.
Saat satasella hyvän vanhan ja ison retki Crescentin jostain '80-luvulta, joka purettuna ja pestynä ja huollettuna on juuri niin hyvä kuin nuo muutkin esitetyt pyörät. Enempää ei kovin vanhasta pyörästä edes kannata maksaa. Ja osista kokoamista ei kannata aloittaa ensimmäiseksi työkseen, on parempi että tehdas on kasannut pyörän valmiiksi ja sovittanut ne osat kunnolla toisiinsa. Sinulle riittää alkuun se, kun pystyt edes purkamaan ja huoltamaan sen kunnolla ja oikeaoppisesti. Sekin on jo niin vaikeaa, ettei suurin osa ihmisistä edes tähän kykene. Siihen on todella pitkä matka, että alat erillisistä osista kasaamaan hyvin toimivan pyörän ihan omin nokkinesi. Ei se nyt ihan niin helppoa ole kuitenkaan. Niistä epäonnistumisista kun ei niin julkisesti ääneen huudella.
Näin siis ihan oikeasti: Älä sorru muinaismuistoon, jos on tarkoitus ajaakin sillä pyörällä. Osien mitoitukset ovat vaihtuneet ja standardoituneet noista menneistä ajoista, ja vain uusimpiin osasarjoihin saa edes varaosia (lue: vaihdettavia kulutusosia) helposti. Se on oma harrastuksensa metsästää jotain omituista pikkuosaa tai vanhaa vaihteiston kappaletta. Sellainen “puuhailu” ja käyttöpyörä eivät ole toisiinsa sopiva käsite eivät niin ollenkaan.
Se, mitä Sinä tarvitsisit, olisi kertomasi perusteella jokin Fuji Roubaix ACR 3.0, mutta se maksaa tonnin. Siitä on kuitenkin olemassa se tarvitsemasi 64 senttinen koko. Vähempi kun ei oikein riitä kooksi Sinulle. Väärän kokoinen pyörä sammuttaa harrastuksen ennen kuin se on edes alkanutkaan. Tuossa osat ovat kuitenkin moderneja aivan keskiön uudempaa mitoitusta myöten. Asia, jolla on merkitystä kun kammen rattaat ovat ajetut loppuun, ja huomaat että onkin kannattavampaa ostaa kokonaan uudet kammet kuin vanhoihin kampiin erikseen niitä uusia rattaita. Ja sen jälkeen huomaat, että uusia ontto akseli kampia on markkinoilla jo kymmenkertainen määrä suhteessa noihin edellä tarjottuihin nelikantti kiinnityksellä oleviin kampiin.
Miksi ostaa nyt uutena jotain, johon on jo nyt vaikeaa saada asiallisella hinta/laatu suhteella varaosia, koska niiden osien valmistui loppui jo viime vuosituhannella ? Aivan hullun hommaa on ostaa käyttöpyöräksi jotain, missä ne osat ovat valmiiksi jo '80-luvun keräily retroa.
Olet valitettavasti väliinputoaja. Maailman pyörätuotanto meni aasiaan, ja globalisaation takia ihminen käsitetään nykyisin keskimäärin alle 175 senttiä pitkäksi olennoksi. Sinä taas et ole sitä. Edelleen: Suurin osa halvoista hiilikuitu pyöristä on jopa sangen kyseenalainen hankinta noin 100 kiloiselle ihmiselle. Raskaammalle vielä vähemmän.
Katso: http://www.bustedcarbon.com/
Joo joo vastaväittäjät… on tietenkin tässä provoa, mutta ainakin edullinen halpa nimetön kuiturakenne (onko niitä oikeasti muitakin kuin nimettömissä paikoissa alihankintana tuotettuja ja merkkituotteiksi teipattuja ?) on isolle miehelle sangen epäviisas hankala hankinta.
===
Brittipyöristä löytyy terästä rungosta, lokasuojia ja uusia vaihteistoja. Isojakin malleja on saatavilla. Sitä en osaa sanoa, onko tarpeeksi isoa kuitenkaan tarjolla. Halpakin nykyaikainen vaihteisto kuitenkin hakkaa nuo menneiden vuosien hienotkin vaihteistot käytettävyydeltään. Nämä uudet ovat tietokoneilla suunniteltuja ja mallinnettuja. Niihin saa osia. Varaosia. Kulutusosia. Juuri niitä, mitä siihen pyörään aina välillä myös oikeasti tarvitaan. Koska rattaatkin ovat nykyisin alumiinia teräksen sijasta, niin niitä varaosia tarvitaan ihan oikeasti. Tarve on aivan todellinen.
Käy ostamassa jokin uusi Cycling Plus lehti, siellä on mainoksia ja näet mitä on tarjolla Englannissa. Täällä Sinulle ei ole tarjolla ei niin yhtään mitään. Piste. Ja usko myös tämä asia. - ÄLÄ osta sitä mitä jollakin sattuu vain olemaan. Olet niin laita tapaus kooltasi, ettet saa helposti itsellesi sopivaa pyörää et niin mitenkään. Et enää. Muinoin oli runkokokoja aina 66 senttiin saakka, nyt vain väitetään, että se 60 senttiä sopii aivan kaikille. Se on pelkkää paskapuhetta. Ei sovi. Toista mieltä olevat ovat vain väärässä, ja niitähän kyllä tässä maailmassa riittää aivan riesaksi saakka. Vähäkääpiöillä on vähäkääpiöiden mielipiteet. Jos jalkasi on kooltaan 51, ja kauppiaalla on myydä vain ne 49 numeron kengät, niin uskotko kauppiasta ja ostat ne liian pienet kengät kun hän vain sanoo, että kyllä ne sopivat ?
Pyörä on kuin vaate. Sen on sovittava käyttäjälleen jokseenkin sentin tarkkuudella. Ja kaikki ne muut koot ovat sitten niitä vääriä kokoja. Asiaa voit makustella sillä, haluaisitko urheilla liian pienissä verkkareissa tai kävellä muutaman numeron liian pienissä kengissä. Ellet, niin osta heti jo alkuun se pyöräkin aivan juuri oikean kokoisena. Sen kokoisena, kuin tuo competitive cycling calculaattori sen kertoo. Ellei niitä ole saatavilla helposti, niin jatka etsimistä. Hölmöin teko on hätäpäissään ostaa se pyörä liian pienikokoisena ja uskoa moraalitonta ja typerää kauppiasta tästä aiheesta. Se tyyppi elää sillä, että myy mitä siinä selän takana sattuu olemaan. Noita paskapuheita on kuultu niin paljon, että siitä jaanaamisesta voisi melkein korvat irrota. Onneksi nykyään voi pysyä pois “ammattitaitoisista” liikkeistä, ja ostaa tavaraa suoraan netin kautta.
Itse olen vain 190 senttiä, rinnanympärys kuitenkin 142 ja painoa 118 kiloa. Vyötärö - jos ei nyt ihan hoikka - niin kuitenkin noin neljännesmetrin vähemmän kuin rinnanympärys. Parannettavaa toki on. Ylipainoa on, ja se ei ole terveellistä. Vatsa on vähän ryllykkä. Ajokenkä on 51. Sen verran persejalka olen 89 sentin jalan sisäpituudella, että runkokorkeudeksi itselleni riittää 61 (c-c) , eli 63 (c-t), kunhan vaakaputken pituudeksi saa sen 60 senttiä ja stemmiksi noin 13-14 senttisen. Se on minulle se tiukka kilpa-asento. Olet maagisesti juuri yli tuon äärimmäisen rajan, ja todellakin: 196 senttiselle ei sitä urheilullista pyörää täältä löydy kovinkaan helposti. Todellisuudessa ei oikein mitenkään. Jopa Sinua lyhyemmät ammattikilpailijat käyttävät modernien hiilikuiturunkojen kanssa hätäpäissään jotain 15-17 senttistä stemmiä, joka pilaa pyörän ajoherkkyyden jokseenkin aivan täysin. Liian pitkällä stemmillä ohjauksesta tulee vain jähmeän tuntoinen. Taaskin ne, jotka väittävät jotain muuta, ovat vain väärässä. Liian pitkällä stemmillä ei voi korjata liian lyhyttä vaakaputkea. Sitä ei voi korjata yhtään millään, ja mikään selitys sitä asiaa ei voi muuttaa. Stemmin pituuden ehdoton yläraja on 14 senttiä, ja silloinkin se on jo liian pitkä.
Kun saat ne laskurin mitat, niin ne ovat siten tarkkoja mittoja puolen sentin tarkkuudella, eivät mitään “suuntaa antavia”. Jos laskuri ehdottaa vaakaputken pituudeksi esim. 62 tai 63 senttiä, niin se tilalle tarjottu 60 senttiä ei ole sitten ei lähellekään tuota oikeaa pituutta. Tuo ero vastaa kengissä ihan paria kengännumeroa. Sellaisilla pari numeroa pienillä ei kävele ei niin sikakaan. On kummallista, että tuntikausien ajamiseen tarjotaan sitten samalla tavalla aivan liian pientä pyöränrunkoa. Johan tuon voi jo melkein tulkita suoraksi vittuiluksi päin näköä.
Puuh… kuten näkyy, tämä koko asia on ollut vähän mielen päällä…
Toivottavasti tämä työnsi edes yhden askeleen siihen oikeaan suuntaan siinä oikean kokoisen pyörän hankinnassa, mikä on tämän harrastuksen jatkuvuuden kannalta eräs merkittävin perus edellytys.
Usko tämä varoitus: Sinulta loppuu ja hiipuu se ajaminen noin parissa viikossa, jos ostat väärän kokoisen ja Sinun tapauksessa siis liian pienen pyörän.
Tuure
-.-
austone - 11:32, 4.11.2010 » ^^ Joo, voi. Käyräsarviset pyörät ei muuten ole kaikki nopeita, että tarkkuutta siihen valintaan!Mikä siihen nopeuteen vaikuttaa? Jos esim tollaseen vanhaan helkamaan- mikä linkissä on, hankkis hyvin rullaavat renkaat?
tle88
Luen tän ajatuksella kun pääsen kotiin takas 
Helkama kulkurikymppi on huonolaatuinen ja erittäin löysä retkipyörä joka painaa n 18 kg. Ero sen ja tuon RIH:n välillä on vielä paljon suurempi kuin se hintaero.
kukkone - 12:10, 4.11.2010 »Noissa halvoissa suomiretkipyörissä on usein 27" teräsvanteet. Tolle koolle ei ole paljon kumeja tarjolla, talvikelpoisia vielä vähemmän. Lisäksi teräsvanteet lisäävät melkoisesti sitä pyörivien massojen painoa, mikä on fillarin painon suhteen se tärkein asia.austone - 11:32, 4.11.2010 » ^^ Joo, voi. Käyräsarviset pyörät ei muuten ole kaikki nopeita, että tarkkuutta siihen valintaan!Mikä siihen nopeuteen vaikuttaa? Jos esim tollaseen vanhaan helkamaan- mikä linkissä on, hankkis hyvin rullaavat renkaat?
Sitten on vielä se puoli, että ainakin noi helkamat on sellasta ohuempaa, fleksaavaa putkea, että runko notkuu isomman kaverin alla varmaan jo vähän ikävämmin.
^ Laadukkailla vannenauhoilla pystyy onneksi pelastamaan vähän tilannetta.
Mulla olis kellarissa 61 x 58 cm Cressun 316-runko kellarissa, osta se. Keskiö, kammet ja ohjainlaakeri mukaan, tai puhtaaksi kaluttuna.
Mites jos löytyy Tuuren ohjeiden mukaan juuri sopiva vanha teräsrunko ja siihen jotkut uudemmat kohtuuhintaset roippeet, joihin saa varaosia esim exagea. Siihen sitten jotkut 37-47mm kumit ja se on siinä, retki/cyklotrossi. Tommoseen menisi varmaan se aiemmin arviomani 400-500e. Mutta se kasaus… Kun noita isompia runkokokoja on uusista pyöristä vaikea löytää niin joku tämmöinen saattaisi olla paras ratkaisu. Edellyttäen että se runko on tosiaan juuri oikean kokonen.
Joo huomasin kun yritin laittaa 622 delta kruisereita juurikin yhestä kulkurista napattuihin kiekkoihin. Pari tuntia taistelin että mikähän vittu siinä on ku ei mee päälle. Et onks tää rengas kutistunut
tle88 - 12:24, 4.11.2010 » Tarjotussa linkissä olevissa pyörissä ovat vaihteet 80-luvulta. <- lue tuo uudestaan. - Hienoja kyllä, mutta indeksoimattomina (=ei pykäliä) ne eivät vain pärjää indeksoiduille eli pykälöidyille versioille. Ja nyt on siis vuosi 2010. Kehitys on tapahtunut juuri noissa vaihteistoissa, eikä juuri missään muualla.Voihan noilla vanhoilla pyörillä ajaa myös yksivaihteisena. Silloin ei pitäisi olla ongelmaa varaosien saatavuudesta. Ne vaihdeosat kannattaa kuitenkin säilyttää.. ..vai miten se ohje meni.
Mikä siihen nopeuteen vaikuttaa?
Heh… no se oikea vastaus (=Sinä) pois lukien varoitus tarkoittaa sitä, että pyörän rungoilla on erilaisia geometrioita. Hyvät ja urheilulliset pyörät ovat herkkiä, niitä ajamalla ajetaan ja niistä saa ajamisen iloa. Ne ovat myös aina kevyitä. Toinen äärilaita ovat raskaat vanhat hitsaamalla tehdyt peruspyörät, jotka ovat vakaita ja joiden keskeisin ominaisuus on lähinnä kestävyys huonoa hoitoa vastaan. Niissä on yleensä pysty ajoasento. Tämmöisiä pystylle ajoasennolle tarkoitettuja pyöriä on sitten vain muutettu mukamas kilpapyöriksi sillä, että niihin on laitettu käyräsarvinen ohjaustanko. Temppu on vähän sama, kuin laittaisi halpaan ja huonoon perheautoon tarvike takaspoilerin liimaamalla sen siihen takaluukun reunaan, ja väittäisi autoa sen jälkeen joksikin kilpa-autoksi. Tästä asiasta Sinua siis yritettiin varoittaa.
Pyörissä on siis suuriakin eroja, ja ne erot eivät kovin helposti näy päällepäin, jos ei tiedä mitä etsii. Samoin kuin autoista täysin mitään tietämättömälle kaikki autot voivat näyttää samanlaisilta päällepäin. Kuitenkaan ne eivät sitä ole. Sama siis koskee polkupyöriäkin. Kaksi maallikolle samannäköistä käyräsarvista pyörää voivat edustaa niin erilaisia ääripäitä, että sen toisen luokittelee kelvottomaksi romuksi, lähinnä itäsaksalaiseksi trabantiksi, ja se toinen voi edustaa tuhansien eurojen arvoista himoamisen kohdetta, ja sitä pyörää voi silloin verrata äärimmäisiin autonäyttelyiden omakotitalon hintaisiin superautoihin.
Autoissa on eroja. Pyörissä on eroja. Molemmissa ne suhteelliset erot voivat olla yhtä suuria. Kaikilla noilla kuitenkin pääsee paikasta toiseen, sekin on niille yhteistä. Päällepäin ne voivat jopa näyttää samanlaisilta sellaisen silmissä, joka niistä ei mitään tiedä.
Elämän tylyyn boogieteoriaan kuuluu se, että hyväuskoiselle mielellään myydään se trabantti sen superauton hinnalla. Jokainen aikuinen ihminen on kuitenkin aina itse vastuussa siitä, ettei näin pääse käymään. On myös yksi tosiasia: Sitä superautoa ei ole myöskään sitten koskaan tarjolla missään eikä milloinkaan sen trabantin hinnalla. Se on aivan varma asia.
Tuure
-.-
Mitenkä olisi, jos lukisit muutaman pyöriä käsittelevän kirjan ? Niitä on kirjastossa. Se avaa ymmärrystä kertaluokkaa laajemmalle tästä asiasta. Saat huonosti perustason vastauksia ihmisiltä, jotka olettavat kaikkien ymmärtävän pyöristä hyvin paljon. Minäkin tajuan nyt sen lähtökohtasi paremmin, kun tarjoat vaihtoehdoksi tuota “Helkamaa ja hyvin rullaavia renkaita.” Auts.
Nätisti kielikuvana tästä tilanteesta: Olet kuin teinityttö, joka haluaisi vain tietokoneen, että voisi chättäillä kavereiden kanssa, ja kävelit juuri sisään unix administraattoreiden kokoukseen, tiedäthän, ne henkseli ja parta tyypit, ja aloit kyselemään neuvoa siitä, mikä on olisi hyvä tietokone. Vastaukset voivat siksi olla vähän käsittämättömiä.
Lyhyesti ja selkokielellä: Sinulla on ongelmana tuo hyvin suuri koko. Sinun kokoisillesi ei tehdä enää tässä maailmassa uusia pyöriä suurena sarjatuotantona tai minään kaupoista valmiina löydettävänä massatuotantona. Tarvitset ensin ne omat mittasi, ja ne tunget tuohon laskuriin. Laskuri kertoo sitten sen oikean rungon koon. Sinun on löydettävä jokin kaupallinen taho, joka tekee tuollaiseen runkokokoon sitten Sinulle sen valmiin pyörän. Nyt on jo selvää, ettet tuolla tietopohjalla sitä voi itse rakentaa osista. Tai voit kyllä, mutta siitä ei todennäköisesti tule hyvä. Valmista pyörää voit sitten kyllä itse yrittää huoltaa. Kyllä siinäkin hommassa on alkuun ihan tarpeeksi opeteltavaa.
Siis: Laskurin jälkeen edes jatketaan vasta keskustelua. Älä mittaa yksin ja itseksesi, tulee vain vääriä arvoja. Siinä laskurin alussa neuvotaan käyttämään apua, ja siitä se järjen käyttäminen alkaa, eli: kun neuvotaan jotain, niin ellei ole itsellä jostain perustellusta syystä parempaa tietoa asiasta, niin niitä neuvoja kannattaa noudattaa. Siis: ne vartalon oikeat mitat ja niin, että mittaamisessa on ollut joku apulainen. ok ?
Mitä tarkemmin mittaat ja mittautat, sitä paremman tuloksen saat.
-.-
Älkää neuvoko miehelle ei niin yksivaihteista (saati sitten fixiä), kun hän kysyy pyörää työmatkalle, pitemmälle reissulle ja talvikäyttöönkin. Pientä rajaa nyt.
Alkaa tulla mieleen jokin Kalkhoff ja sieltä jokin XXL / 64 tai 3XL / 70 kokoinen hybridi. Googlaa nuo itse. Nuo ovat ne 196 senttiselle tarkoitetut perus pyörät, ja noista voi mies sitten, kun itse käsittää tarpeeksi, viilata niitä johonkin haluamaansa suuntaan. Vaikka sillä tempotangolla. (perkele)
Joo… 196 mittaa, niin noita isoja Kalkhoffeja melkein alkuun nyt suosittelen. Siitä se pyöräileminen lähtee edes liikkeelle, ja jos homma alkaa maistumaan, niin sitten omin nokkineen sitä ihka oikeaa teräksistä harjoituskilpapyörää alle. Nyt tarvitset vain alkuun ensin sen sopivan kokoisen pyörän, joka ei ole mikään kelvoton vanha rakkine, jolle et osaa itse tehdä vielä tarpeeksi muokkaamista. Sen aika tulee sitten myöhemmin.
Tuure
-.-
Ninjaeditoin vielä tähän loppuun, että maailmassa on minusta isompiakin syntejä kuin ajaa hybridipyörällä, joka on kompromissi vähän kaikkeen ja siksi ei niin täydellisen hyvä oikein mihinkään. Kun edullisen etuhaarukan on ensin ajamalla ajanut loppuun, niin kyllä sen sitten saa vaihdettua johonkin muuhun keulaan. Turha sitäkään on siinä alussa sairastaa. Sillä menee alkuun ja se pehmentää kuitenkin menoa. Jotkut käsittääkseni myös pitävät siitä jousituksesta. Minä en itse edes pysty arvostelemaan joustokeulaa, kun minulla itselläni ei sellaista ole koskaan ollut.
-.-
pakko nyt kommentoida, vaikka olenkin ilmeisesti väärässä:
työmatka: n. 15km/pv - käytännössä nyt kaks ja puolivuotta
pidempi reissu: pisin kertarykäisy 126km päivässä
talvikäyttö: talvi 2009-2010 - läpi talven fiksillä kelissä kuin kelissä
where’s the problem, sir?
Rokpete, Sinä et ole väärässä, mutta Sinä et ole myöskään yhdistämässä “Helkamaa ja hyvin rullaavia renkaita” tuohon omaan pakettiisi. Siitä tässä on kysymys. Älkääkä ehdottako osista tekemistä miehelle, jolle ilmeisesti sana “ketjulinja” ei ole entuudestaan tuttu.
Mitä enemmän tätä miettii, sitä varmempi olen tuosta Kalkhoff XXL/64 tai XXXL/70 vastauksesta.
Tuure
-.-