austone - 11:32, 4.11.2010 » ^^ Joo, voi. Käyräsarviset pyörät ei muuten ole kaikki nopeita, että tarkkuutta siihen valintaan!Mikä siihen nopeuteen vaikuttaa? Jos esim tollaseen vanhaan helkamaan- mikä linkissä on, hankkis hyvin rullaavat renkaat?
tle88
Luen tän ajatuksella kun pääsen kotiin takas 
Helkama kulkurikymppi on huonolaatuinen ja erittäin löysä retkipyörä joka painaa n 18 kg. Ero sen ja tuon RIH:n välillä on vielä paljon suurempi kuin se hintaero.
kukkone - 12:10, 4.11.2010 »Noissa halvoissa suomiretkipyörissä on usein 27" teräsvanteet. Tolle koolle ei ole paljon kumeja tarjolla, talvikelpoisia vielä vähemmän. Lisäksi teräsvanteet lisäävät melkoisesti sitä pyörivien massojen painoa, mikä on fillarin painon suhteen se tärkein asia.austone - 11:32, 4.11.2010 » ^^ Joo, voi. Käyräsarviset pyörät ei muuten ole kaikki nopeita, että tarkkuutta siihen valintaan!Mikä siihen nopeuteen vaikuttaa? Jos esim tollaseen vanhaan helkamaan- mikä linkissä on, hankkis hyvin rullaavat renkaat?
Sitten on vielä se puoli, että ainakin noi helkamat on sellasta ohuempaa, fleksaavaa putkea, että runko notkuu isomman kaverin alla varmaan jo vähän ikävämmin.
^ Laadukkailla vannenauhoilla pystyy onneksi pelastamaan vähän tilannetta.
Mulla olis kellarissa 61 x 58 cm Cressun 316-runko kellarissa, osta se. Keskiö, kammet ja ohjainlaakeri mukaan, tai puhtaaksi kaluttuna.
Mites jos löytyy Tuuren ohjeiden mukaan juuri sopiva vanha teräsrunko ja siihen jotkut uudemmat kohtuuhintaset roippeet, joihin saa varaosia esim exagea. Siihen sitten jotkut 37-47mm kumit ja se on siinä, retki/cyklotrossi. Tommoseen menisi varmaan se aiemmin arviomani 400-500e. Mutta se kasaus… Kun noita isompia runkokokoja on uusista pyöristä vaikea löytää niin joku tämmöinen saattaisi olla paras ratkaisu. Edellyttäen että se runko on tosiaan juuri oikean kokonen.
Joo huomasin kun yritin laittaa 622 delta kruisereita juurikin yhestä kulkurista napattuihin kiekkoihin. Pari tuntia taistelin että mikähän vittu siinä on ku ei mee päälle. Et onks tää rengas kutistunut
tle88 - 12:24, 4.11.2010 » Tarjotussa linkissä olevissa pyörissä ovat vaihteet 80-luvulta. <- lue tuo uudestaan. - Hienoja kyllä, mutta indeksoimattomina (=ei pykäliä) ne eivät vain pärjää indeksoiduille eli pykälöidyille versioille. Ja nyt on siis vuosi 2010. Kehitys on tapahtunut juuri noissa vaihteistoissa, eikä juuri missään muualla.Voihan noilla vanhoilla pyörillä ajaa myös yksivaihteisena. Silloin ei pitäisi olla ongelmaa varaosien saatavuudesta. Ne vaihdeosat kannattaa kuitenkin säilyttää.. ..vai miten se ohje meni.
Mikä siihen nopeuteen vaikuttaa?
Heh… no se oikea vastaus (=Sinä) pois lukien varoitus tarkoittaa sitä, että pyörän rungoilla on erilaisia geometrioita. Hyvät ja urheilulliset pyörät ovat herkkiä, niitä ajamalla ajetaan ja niistä saa ajamisen iloa. Ne ovat myös aina kevyitä. Toinen äärilaita ovat raskaat vanhat hitsaamalla tehdyt peruspyörät, jotka ovat vakaita ja joiden keskeisin ominaisuus on lähinnä kestävyys huonoa hoitoa vastaan. Niissä on yleensä pysty ajoasento. Tämmöisiä pystylle ajoasennolle tarkoitettuja pyöriä on sitten vain muutettu mukamas kilpapyöriksi sillä, että niihin on laitettu käyräsarvinen ohjaustanko. Temppu on vähän sama, kuin laittaisi halpaan ja huonoon perheautoon tarvike takaspoilerin liimaamalla sen siihen takaluukun reunaan, ja väittäisi autoa sen jälkeen joksikin kilpa-autoksi. Tästä asiasta Sinua siis yritettiin varoittaa.
Pyörissä on siis suuriakin eroja, ja ne erot eivät kovin helposti näy päällepäin, jos ei tiedä mitä etsii. Samoin kuin autoista täysin mitään tietämättömälle kaikki autot voivat näyttää samanlaisilta päällepäin. Kuitenkaan ne eivät sitä ole. Sama siis koskee polkupyöriäkin. Kaksi maallikolle samannäköistä käyräsarvista pyörää voivat edustaa niin erilaisia ääripäitä, että sen toisen luokittelee kelvottomaksi romuksi, lähinnä itäsaksalaiseksi trabantiksi, ja se toinen voi edustaa tuhansien eurojen arvoista himoamisen kohdetta, ja sitä pyörää voi silloin verrata äärimmäisiin autonäyttelyiden omakotitalon hintaisiin superautoihin.
Autoissa on eroja. Pyörissä on eroja. Molemmissa ne suhteelliset erot voivat olla yhtä suuria. Kaikilla noilla kuitenkin pääsee paikasta toiseen, sekin on niille yhteistä. Päällepäin ne voivat jopa näyttää samanlaisilta sellaisen silmissä, joka niistä ei mitään tiedä.
Elämän tylyyn boogieteoriaan kuuluu se, että hyväuskoiselle mielellään myydään se trabantti sen superauton hinnalla. Jokainen aikuinen ihminen on kuitenkin aina itse vastuussa siitä, ettei näin pääse käymään. On myös yksi tosiasia: Sitä superautoa ei ole myöskään sitten koskaan tarjolla missään eikä milloinkaan sen trabantin hinnalla. Se on aivan varma asia.
Tuure
-.-
Mitenkä olisi, jos lukisit muutaman pyöriä käsittelevän kirjan ? Niitä on kirjastossa. Se avaa ymmärrystä kertaluokkaa laajemmalle tästä asiasta. Saat huonosti perustason vastauksia ihmisiltä, jotka olettavat kaikkien ymmärtävän pyöristä hyvin paljon. Minäkin tajuan nyt sen lähtökohtasi paremmin, kun tarjoat vaihtoehdoksi tuota “Helkamaa ja hyvin rullaavia renkaita.” Auts.
Nätisti kielikuvana tästä tilanteesta: Olet kuin teinityttö, joka haluaisi vain tietokoneen, että voisi chättäillä kavereiden kanssa, ja kävelit juuri sisään unix administraattoreiden kokoukseen, tiedäthän, ne henkseli ja parta tyypit, ja aloit kyselemään neuvoa siitä, mikä on olisi hyvä tietokone. Vastaukset voivat siksi olla vähän käsittämättömiä.
Lyhyesti ja selkokielellä: Sinulla on ongelmana tuo hyvin suuri koko. Sinun kokoisillesi ei tehdä enää tässä maailmassa uusia pyöriä suurena sarjatuotantona tai minään kaupoista valmiina löydettävänä massatuotantona. Tarvitset ensin ne omat mittasi, ja ne tunget tuohon laskuriin. Laskuri kertoo sitten sen oikean rungon koon. Sinun on löydettävä jokin kaupallinen taho, joka tekee tuollaiseen runkokokoon sitten Sinulle sen valmiin pyörän. Nyt on jo selvää, ettet tuolla tietopohjalla sitä voi itse rakentaa osista. Tai voit kyllä, mutta siitä ei todennäköisesti tule hyvä. Valmista pyörää voit sitten kyllä itse yrittää huoltaa. Kyllä siinäkin hommassa on alkuun ihan tarpeeksi opeteltavaa.
Siis: Laskurin jälkeen edes jatketaan vasta keskustelua. Älä mittaa yksin ja itseksesi, tulee vain vääriä arvoja. Siinä laskurin alussa neuvotaan käyttämään apua, ja siitä se järjen käyttäminen alkaa, eli: kun neuvotaan jotain, niin ellei ole itsellä jostain perustellusta syystä parempaa tietoa asiasta, niin niitä neuvoja kannattaa noudattaa. Siis: ne vartalon oikeat mitat ja niin, että mittaamisessa on ollut joku apulainen. ok ?
Mitä tarkemmin mittaat ja mittautat, sitä paremman tuloksen saat.
-.-
Älkää neuvoko miehelle ei niin yksivaihteista (saati sitten fixiä), kun hän kysyy pyörää työmatkalle, pitemmälle reissulle ja talvikäyttöönkin. Pientä rajaa nyt.
Alkaa tulla mieleen jokin Kalkhoff ja sieltä jokin XXL / 64 tai 3XL / 70 kokoinen hybridi. Googlaa nuo itse. Nuo ovat ne 196 senttiselle tarkoitetut perus pyörät, ja noista voi mies sitten, kun itse käsittää tarpeeksi, viilata niitä johonkin haluamaansa suuntaan. Vaikka sillä tempotangolla. (perkele)
Joo… 196 mittaa, niin noita isoja Kalkhoffeja melkein alkuun nyt suosittelen. Siitä se pyöräileminen lähtee edes liikkeelle, ja jos homma alkaa maistumaan, niin sitten omin nokkineen sitä ihka oikeaa teräksistä harjoituskilpapyörää alle. Nyt tarvitset vain alkuun ensin sen sopivan kokoisen pyörän, joka ei ole mikään kelvoton vanha rakkine, jolle et osaa itse tehdä vielä tarpeeksi muokkaamista. Sen aika tulee sitten myöhemmin.
Tuure
-.-
Ninjaeditoin vielä tähän loppuun, että maailmassa on minusta isompiakin syntejä kuin ajaa hybridipyörällä, joka on kompromissi vähän kaikkeen ja siksi ei niin täydellisen hyvä oikein mihinkään. Kun edullisen etuhaarukan on ensin ajamalla ajanut loppuun, niin kyllä sen sitten saa vaihdettua johonkin muuhun keulaan. Turha sitäkään on siinä alussa sairastaa. Sillä menee alkuun ja se pehmentää kuitenkin menoa. Jotkut käsittääkseni myös pitävät siitä jousituksesta. Minä en itse edes pysty arvostelemaan joustokeulaa, kun minulla itselläni ei sellaista ole koskaan ollut.
-.-
pakko nyt kommentoida, vaikka olenkin ilmeisesti väärässä:
työmatka: n. 15km/pv - käytännössä nyt kaks ja puolivuotta
pidempi reissu: pisin kertarykäisy 126km päivässä
talvikäyttö: talvi 2009-2010 - läpi talven fiksillä kelissä kuin kelissä
where’s the problem, sir?
Rokpete, Sinä et ole väärässä, mutta Sinä et ole myöskään yhdistämässä “Helkamaa ja hyvin rullaavia renkaita” tuohon omaan pakettiisi. Siitä tässä on kysymys. Älkääkä ehdottako osista tekemistä miehelle, jolle ilmeisesti sana “ketjulinja” ei ole entuudestaan tuttu.
Mitä enemmän tätä miettii, sitä varmempi olen tuosta Kalkhoff XXL/64 tai XXXL/70 vastauksesta.
Tuure
-.-
tarkoitin tietenkin vaan, että ei pidä tuomita yksivaihde-vaihtoehtoa suorilta käsin pois em. pyöräilykategorioissa - tietenkin oikean kokoisen ja sopivin kilkkein varustetun ajokin hankinta on se pääasia.
Ei se ketjulinja ole ollut kenellekään entuudestaan tuttu. Pari tuntia Sheldonin sivuilla riittää sen jonkin asteiseen ymmärtämiseen. Väittäisin, että suurin osa ihmisistä pystyy omaksumaan nuo asiat.
Ihan hyviä pointseja Tuurella. Tommonen kalkhoffi on kuiteski sen tonnin - jos kaavailtu budjetti on 300-400e kieppeillä niin ne ei ihan vielä kohtaa. Tonnikin on tietty suhteellinen käsite - jos omistaa auton, se uppoaa yhteen isompaan remonttiin (tai pienempään merkkiliikkeessä teetettynä), tai menee kurkusta alas muutamalla ryyppyreissulla. Että jos meinaa tosissaan alkaa pyöräillä, se ei olekaan enää niin hirmuinen summa.
Toisaalta maailma hukkuu romuun ja käyttökelpoisen, jopa huippupyörän, voi periaatteessa kasata lähes nollabudjetilla. Tämä vaatii sitten sitä paneutumista asiaan, roskalavojen tonkimista, osien metskausta ja sen semmosta. Jos omalle ajalleen laskee vielä jonkin hinnan niin taas liikutaan lähellä sitä tonnia…
Veikkaisin että useimmat täällä ovat pitkälti itseoppineita rakentelijoita. Kirjoja ja sheldonia kannattaa tietysti matkan varrella tai ennen selailla. Jos vaan meisseli pysyy kädessä (heheheheheheh) ja on eläissään jotain asennushommia tehny niin eiku rakentelemaan, siinä sitä oppii. Virheitä ja mokia taatusti tulee mutta niistäkin ottaa sitte opikseen.
Jos on aloittelija ja haluaa ajaa pyörällä, ei kannata säästää. Sitten kun osaa vähän säädellä ja korjailla niin osaa myös ostaa halvalla sellaista joka itselle sopii. Aluksi pitää ostaa pyörä joka toimii. Neuvoni on katsella pakettipyöriä noin 1000€ hintaluokassa.
Mulla on tällä hetkellä just tommonen painava peruspyörä, jossa ajetaan pystyssä. Se useasti mainittu helkamakin olisi varmasti iso askel haluamaani suuntaan.
Mutta otetaas askel taaksepäin. Tuo kalkoff ole lainkaan sellainen pyörä jota olen etsimässä. Tuo tonnin budjetti menee myös yli aivan kuin alussa sanoin. Haluan nopean, kevyen ja yksinkertaisen pyörän halvalla. Haluan pyörän, jonka kautta voin astua tähän pyöräharrastukseen mutta sen ei tarvitse olla millilleen kustomoitu.
Lähimpänä haluttua linjaa tässä ketjussa edustaa alussa ehdotettu maantietsygä cyclocross renkailla ja B- velin RIH Luxe suhteellisen halvalla, eli 225 euroa.
Paras olisi jos pääsisin alkuun suht helpolla, esim. ostamalla (teiltä?) halvan käytetyn pyörän ja fiksailemalla sitä haluttuun suuntaan tai paketilla joka on lähes valmis. Mittailin eilen gimman kanssa pituudeksi 196, haarovälistä maahan 93 cm ja olkapäästä sormenpäihin 80 cm. Painoa oli se 90, mutta se laskee tonne 85 pian Mittailen myöhemmin loput kun gimma tulee kotiin, vai pääseekö tällä alkuun? Nuo novellin pituiset tekstit pyörän mittauksesta tuntuu yliammunnalta ja menee paljolti yli hilseen. Luen ne joskus ajan kanssa.
Lisätään painotusta sanalle halpa- se on tällä hetkellä realiteetti.
Torspo - 14:50, 4.11.2010 » Ihan hyviä pointseja Tuurella. Tommonen kalkhoffi on kuiteski sen tonnin - jos kaavailtu budjetti on 300-400e kieppeillä niin ne ei ihan vielä kohtaa. Tonnikin on tietty suhteellinen käsite - jos omistaa auton, se uppoaa yhteen isompaan remonttiin (tai pienempään merkkiliikkeessä teetettynä), tai menee kurkusta alas muutamalla ryyppyreissulla. Että jos meinaa tosissaan alkaa pyöräillä, se ei olekaan enää niin hirmuinen summa. Toisaalta maailma hukkuu romuun ja käyttökelpoisen, jopa huippupyörän, voi periaatteessa kasata lähes nollabudjetilla. Tämä vaatii sitten sitä paneutumista asiaan, roskalavojen tonkimista, osien metskausta ja sen semmosta. Jos omalle ajalleen laskee vielä jonkin hinnan niin taas liikutaan lähellä sitä tonnia... Veikkaisin että useimmat täällä ovat pitkälti itseoppineita rakentelijoita. Kirjoja ja sheldonia kannattaa tietysti matkan varrella tai ennen selailla. Jos vaan meisseli pysyy kädessä (heheheheheheh) ja on eläissään jotain asennushommia tehny niin eiku rakentelemaan, siinä sitä oppii. Virheitä ja mokia taatusti tulee mutta niistäkin ottaa sitte opikseen.
Ymmärtääkseni tämä on vähän pieni minulle. Sanoit tle88 että briteissä on isompia pyöriä saatavilla. Jos tiätte paikkoja josta isoja maantie/ cyclocross tsygiä saa käytettynä tai muuten vaan halvalla, ja mistä kuljetetaan Suomeen, niin kertokaa ihmeessä.
austone - 15:51, 4.11.2010 » ^ Laadukkailla vannenauhoilla pystyy onneksi pelastamaan vähän tilannetta. Mulla olis kellarissa 61 x 58 cm [Cressun 316](http://www.cykelhobby.com/bilder/bilder08/316-90.jpg)-runko kellarissa, osta se. Keskiö, kammet ja ohjainlaakeri mukaan, tai puhtaaksi kaluttuna.
Nuo novellin pituiset tekstit pyörän mittauksesta tuntuu yliammunnalta ja menee
paljolti yli hilseen. Luen ne joskus ajan kanssa.
Olet 196 senttiä pitkä. Nyt on juuri se kohta elämässäsi, missä kannattaa alkaa vielä opettelemaan seisomista varpailla, että pää alkaa oikeasti vastaamaan siihen eteen tulevaan ja yli pyyhkivään informaatioon.
Lähtökohta pyörän rakentamiselle on vähän huono, jos keskittymiskyky herpaantuu alle A4:sen mittaisesta tekstistä, etkä itse jaksa edes googlata itsellesi sopivaa pyörää netistä.
Tuure
-.-