26-tuumanen basari oliski kyllä! Huj.
Viime aikoina on ollut hirveä musakaman vaihtovimma. Enemmän on lähtenyt kuin tullut, kovimpina tulokkaina Make Noise DPO ja Elektron Digitakt, joita olinkin molempia harkinnut jo ties kuinka pitkään.
Lisää speksausta. Mulla on ihan tarkka sävelkorva, rumpuja virittäessä suht lähellä toisiaan olevat lugivireet saan kyllä tarkasti oikeaan säveleen.
Ongelmaks oon kuitenki aina kokenu sen että jos lugivireet on päätyny tosi kauas toisistaan tai jos kalvo on jo alkujaan hyvin epätasasesti niin musta tuntuu jotenki kauheen hankalalta lähtee sokkona haarukoimaan että mitä oikestaan pitäis nostaa ja mitä laskee jotta päästäis suht tasaseen kalvonkireyteen.
Näin ollen muistan jo 90-luvulla haaveilleeni kireysmittarin ostamisesta tätä viidakkoa helpottamaan mutta jotenki se jäi haaveeks, ehkä ne oli liian kalliita tai jotain.
No mutta nyt ostin!
Toimii just niinku toivoinki eli auttaa yleiskireyden hakemisessa tarpeeks lähelle ja siitä sit perinteisellä menetelmällä maaliin. Vittu ikinä ollu tomi näin tasasessa vireessä.
Olisko tuo Tama TW100 vähän niinku Park Tool TM-1? Hyvin pärjää ilman, mutta kuitenkin tulee hyvä fiilis kun pystyy todentamaan asioita.
tunebottia tuntuvat tarkemman vireen kannattajat myös supporttaavan. ite vedän korvakuulolta, vaikka kyllä pitäs jotain välineitäkin varmaan opetella käyttämään näin aikuisena.
Laitetaas sitten kuva omista rummuista. Löyty tommonen kuva missä olin jostain syystä laittanut kaikki omistamani kolme snarea käyttöön. Yleensä tulee soiteltua kuitenkin mahdollisimman pienellä setillä.
Specsejä:
Premier jostain 60-luvulta, 20x14(tässä Kumu-tyyliin side hole), 16x15 pre-int, 14x14, 12x8 pre-int.
Ludwig Acrolite 60-luvulta 14x5, Yamaha Musashi 13x6,5 & 12x6 2000-luvulta.
Peltiständit on Gibraltar flat base, Snare ständit Yamaha single braced, hh-ständi Pearl flat base ja basari pedaalina Sonor Perfect Balance Standard. Löytyy myös Pearl Eliminator tuplapedaali.
Pellit on Dream Cymbals:
13, 14 & 15 Bliss haitsut. 18 & 19 Vintage Bliss crash/ride, 19 & 20 Bliss crash/ride ja 22 Bliss ride & 22 Bliss ride kolmella rivetillä.
Kaunista. Mistä noita pre-int -kokosia kalvoja niinku sourssataan tänä päivänä?
Soitin Laineella on ollut yleensä varastossa coated Ambassadoria. Vähän mälsää kun ei voi vaihdella eri kalvoja, mutta toisaalta Ambassadori on kuitenkin just se kalvo tommosiin vanhoihin rumpuihin.
rokpete - 9:02, 17.10.2019 » tunebottia tuntuvat tarkemman vireen kannattajat myös supporttaavan. ite vedän korvakuulolta, vaikka kyllä pitäs jotain välineitäkin varmaan opetella käyttämään näin aikuisena.Joo kyllä tunebot on tosi suosittu nykyään. Mut jotenki en kuitenkaan halunnu lähtee siihen. Liikaa nappeja kai. Mä aattelen että mun omat korvat on kyllä ihan tarpeeks tarkat että saan sävelvireen kohdalleen. Ton mekaanisen mittarin idea oli vaan just toi että se poistaa sen hakuammunnan ja toivottoman turhautumisen tasausvaiheesta.
Vuosien varrella on tullu lueskeltuu ja kokeiltuu viritysasioita niin kaameesti että olin tosi tyytyväinen ku törmäsin pari kuukautta sitte tämmöiseen simppeliin ja tiiviiseen muotoiluun asiasta: Drummer's Review Guide To Tom Tuning - Drummer's Review
Hyödyllisimpänä tää:
Kun kalvo on tarpeeks tasasella kireydellä, sävelet saan korvalla mainiosti kohdilleen joten koen pärjääväni ilman tunebottia. (Tosin sitä en tiedä että onko tunebot kuitenkin niin fiksu että se auttais myös just tossa hankalaksi kokemassani eli tilanteessa jossa yksittäiset lugivireet on all over the place. Voihan se olla että onki.)
Tän koin myös hyödyllisesti muotoilluks:
Kyseessähän on siis vaan lähtökohta, matalammaks ja kireemmäks voi itse kukin kaikin mokomin mennä sit jos niin päättää.
Mun on ollut tarkoituksena testata jotain drum tuner kännykkäsovellusta. Joskus ollut tarvetta nauhoitellessa saada tomit istumaan paremmin biisin sävellajiin, mikä on ollut hieman haastavaa kun yläkalvon vire vaikuttaa alakalvoon ja päinvastoin. Ylipäätänsä rummussa soi niin laaja taajuusalue että mun on ollut vaikea hahmottaa sitä perusnuottia. Virittämällä ja sopivasti demppaamalla on kuitenkin päästy riittävän lähelle. Ite oon kuitenkin aina tupannut pitämään alakalvon vähän kireemmällä.
anzi - 9:47, 17.10.2019 » mikä on ollut hieman haastavaa kun yläkalvon vire vaikuttaa alakalvoon ja päinvastoin. Ylipäätänsä rummussa soi niin laaja taajuusalue että mun on ollut vaikea hahmottaa sitä perusnuottia.Joo just toi asia on se jonka koin tossa postaamassani hyödyllisimmäks. Vuosia yläkalvojen ja alakalvojen suhteita väännelleenä ja niitä ihmetelleenä oli hauskaa lukea että raffi sääntö on noin yksinkertainen:
Jos tomin yleisnuotiks haluu C:n niin alakalvoon vaan H ja lyöntikalvoon G#.
(Siis olettaen että kalvojen välisenä erona halutaan olevan pieni terssi, joka mulla on aina vähän niinku vireeks luonnostaan hakeutunu koska tykkään siitä pehmeestä tuntumasta.)
DanielBraun - 21:49, 16.7.2019 » Mua haluttais Lyra8. Drone/soundscape hommiin vaikuttaa todella mielenkiintoiselta.Tää pyörähti omistuksessa tyyliin viikon verran.
Aivan käsittämättömän siisti syna lajissaan mutta ei vaan pysty. En nähnyt millään lailla istuvan omassa setupissa saati saanut ujutettua noin vaikeasti hallittavaa (lähinnä vire) muiden äänilähteiden kanssa. Jos jotakuta kiinnostaa darkambient/noise/kokeilevat dronesessiot niin kannattaa tsekata. Ehkäpä modulaarin rinnalla maybe mielenkiintoinen.
Mut sitten ihan aiheellinen speks, ostin Analog Heat:in tuomaan hieman säröä ja lämpöä. Parin tunnin testailun pohjalta: aaaah. Ja tuon filtteri on todella kivan soundinen.
onko vuonna 2019 saatavilla jotain decent halpoja tai ilmaisia softasyntikoita? jotain tosi simppeliä ja helppoa olisi kiva jos olisi
Parilla kaverilla Lyra8 suht aktiivisessa käytössä, joskin rehellisesti se tuntuu sellaselta sofistikoituneelta Monotribeltä tai muulta pierupurkilta joka vapauttaa heidät softan ja MIDIn ikeestä. Taitavasti soitettuna ilmaisuvoimainen instrumentti kyllä, etenkin livessä. Noin muuten ehkä tuntuu kompastuvan tietynlaiseen itsetarkoitukselliseen outoiluun mutta myös myönnettäköön että on ihan kivaa joskus kun lähestymistapa ei noudata perinteistä ns. East Coast -synteesiä.
Softapuolelta olen tykännyt viime aikoina etenkin Arturian mallinnuksista. Alkuun olin aika epäileväinen hardispuolella heidän laitteisiin jotka kuitenkin osoittautuneet vallan hyviksi. Softapuolella sama homma, erityisesti Prophet ja Jupiter -mallinnukset kovassa käytössä, samoin ihan kivat pianomallinnukset yms. Näköjään alessa tällä hetkellä. Mut softasta mun tietämys on nolon heikko, mainitsin vaan kun sattuvat olemaan studiolla yhteiskäytössä.
ein0.0 - 22:55, 20.10.2019 » onko vuonna 2019 saatavilla jotain decent halpoja tai ilmaisia softasyntikoita? jotain tosi simppeliä ja helppoa olisi kiva jos olisiMillasta soundia ja mihin tarkoitukseen?
jotain 303 tyylistä sahabassoa varmaan laittaisin siitä tulemaan. ideana siis että kun mulla on yksi fyysinen syna (microkorg) ja sit mpd, mis kaikenlaisii nuppeja, niin voisi jotain softasta tulevaa bassoluuppia twiikkailla sil mpd:l samalla kun soittaa siihen päälle jotain siitä korgista
edit: niin mitään en oo siis ite jaksanut noihin vielä perehtyä, kunhan täällä kyselen tyhmiä 
VCV Rack vaikutti kivalta mut hyvin vähän tulee softan kans säädettyä eli tiedä tosta nyt sitten.
Jos olis tarkotus jotain mahd. lähellä kolkkia olevaa bassokonetta tutkia niin tsekkaisin:
Tehtiin bändin kanssa vuos sitten soundtrack peliin nimeltä Noita… Se on ulkona nyt, kuten myös eka osa “making of” -dokkaria…
Recording The Noita Soundtrack 1/3