troinine - 16:25, 11.11.2020 » Tämä kuuluu Pyöräilyaiheisiin työpaikkohin - ja siellä se jo onkin - mutta tyrkkäämpä tännekin maksimiaudienssin saamiseksi: Pyörämatkailukeskus etsii South Coast Bikepacking Trail -hankkeelle projektipäällikköä....Paljon kiinnostuneitahan tähän on omassakin kaveripiirissä, tuntuu vaan olevan aika kovat vaatimukset monen mielestä.
[i]1)Retkipyöräily on intohimosi ja olet viettänyt lomasi viime vuosina mieluummin polkien, kuin rannalla makoillen
2)Projektijohtaminen on sinulle tuttua
3)Vuorovaikutus- ja viestintätaitosi ovat hyvät ja monipuoliset.
Vahvuuksiksi luetaan myös matkailuosaaminen, markkinointiosaaminen, soveltuva korkeakoulututkinto, monipuolinen pyöräilytausta sekä sujuva suomi, englanti ja ruotsi.
[/i]
^Ainahan näihin pitäis olla kolme korkeakoulututkintoa ja 20 vuotta alan kokemusta, mutta eiköhän ne sopivan ota kun semmosen löytävät. Mielummin hakee kuin jättää hakematta kriteerien takia.
Vitun siistin kuuloinen duuni. Kannattaa antaa työhönottajan päättää että mitkä kriteerit on tärkeitä eikä niin että karsii itsensä ulos hausta jotenkin automaattisesti.
mustakruunu - 14:59, 12.11.2020 »komppaan nyt vielä varmuuden vuoksi hjemmetsiä tuossa ylempänä.troinine - 16:25, 11.11.2020 » Tämä kuuluu Pyöräilyaiheisiin työpaikkohin - ja siellä se jo onkin - mutta tyrkkäämpä tännekin maksimiaudienssin saamiseksi: Pyörämatkailukeskus etsii South Coast Bikepacking Trail -hankkeelle projektipäällikköä....Paljon kiinnostuneitahan tähän on omassakin kaveripiirissä, tuntuu vaan olevan aika kovat vaatimukset monen mielestä.
Itse en nää tuossa yhtään vaatimusta, joten minusta tuntuu että siellä kaveripiirissä on nyt kyllä vähän ongelmia tuon sisälukutaidon kanssa. Kaikkia paikkoja voi hakea, ja antaa työnantajan päättää oletko soveltuva.
Tottahan tuo kaikki on.
No niin, raporttia viime kesän reissusta. Kuvat on paskoja mutta reitit oli hienoja.
Oli tätä:
Oli tätäkin:
Näitäkin oli:
En kehota seuraamaan perässä. Ei tuo tolkullista maastopyörävaellusta ollut, tarvitsin enemmän ja kovempaa ja sitä sain. Tunkkausta kivikossa, varvikossa ja suossa oli sen verran, että kengille kävi näin:
Kare_Eskola - 22:14, 27.11.2020 » [raporttia viime kesän reissusta](https://vapaaratas.blogspot.com/2020/11/maastopyoralla-lapaistavissa-1.html)Mukavaa luettavaa, kunnon reissu.
Kevään retki suunnitteilla. Eikö uudella VR:n sivulla/apilla saa enää varattua pyöräpaikkaa junaan vai olenko sokea?
Edit: Homma selvä. Pitää lisätä heti haettaessa matkaa.
Uukoon koronakurimus helpottuu 6 viikon paasta siten etta luonnossa majoittuminen ei ole enaa laitonta. Hiphei. Eli 6 viikkoa aikaa ostaa kaikkea roinaa ja miettia etta mihin pusikkoon menisi yoksi kastumaan.
Olipa herätys ja kokemus, olin viikonloppuna riippumassa, yöllä tuuli kaatoi toisen puun, heräsin siihen kun nousin ylöspäin ja riippari kiristy ympärillä ja melkein saman tien tiputus maan pinnalle, tarppi ja riippari rikki, sen verran sain kamppeita elvytettyä, että sain loppu yön nukuttua.
Onneksi puu kaatui poispäin minusta ja jäi konkeloon, eikä juuripaakku lyönyt selkään tai kaatunut takaisin päälleni.
8 Likes
Et kuitenkaan vakavasti vammautumista ja kuolemaa pelännyt? Ihan pimeen kuulonen tilanne ja miten huono tuuri voi olla. Kaatuiko muitakin puita lähistöltä vai arpaonni suosi?
2 Likes
Huhhuh! Aika karmivaa. Onneks selvisit säikähdyksellä!
Mimmonen puu, paikka ja maapohja, jos sopii kysyä?
1 Like
Tuo on kyllä sellainen skenaario, että aina aika ajoin käy mielessä, mutta enpä ole osannut varsinaisesti pelätä. Oletettavasti ei mihinkään keloon ole kuitenkaan ripustauduttu, niin kiinnostaisi kans em. asiat että tuollaisen riskin voisi minimoida. Tuossa ois kyllä ollut isompaankin onnettomuuteen mahkut, mutta onneksi vaan materiaalivahingoilla selvitty.
Nopeasti tapahtui, pari kertaa veti naruista ja sitten se olikin ohi, alle puoli minuuttia, ei ehtinyt edes pelästymään, sen verran kuitenkin ehti miettimään onko hirvi naruissa kiinni.
Paikka oli Porvoon alueen rannikkoa ja maaperä normaalia rantamaata.
Iso kuusi oli kyseessä, alaoksisto oli jo kadonnut, kaatui siis juurien kanssa, puu ei katkennut, olihan siinä muitakin puita, mutta tuo oli sijainniltaan hyvä, oli alueella muutama muukin puu kaatunut ja katkeillut.
Ei jäänyt pelkoa, uusia vermeitä tutkailen, miettien tekisikö nyt tarpin itse, aavistuksen pitempi, saisi toisen pään umpeen, tuulisia päiviä silmällä pitäen, nyt välillä käytän kahta, isoa ja pientä, jotka nytkin oli käytössä.
Sen verran myrskytuhoja raivaneena, mielestäni on vaikea ennakoida keskellä metsää, mikä puu kaatuu, jos kaatuu, metsän reunat, varsinkin juuri avohakatut, ovat mielestäni suurin riski, laho puut ovat erikseen.
Kuusilla alkaa vissiin olemaan tuulissa pitelemistä, kun maa ei enää roudi samaan tapaan kuin ennen. Tai näin oon antanu ittelleni kertoa. Tiiä sitte onko Porvoon korkeudella routinut kunnolla ennenkään.
Eiks ihan perus 3x3:ssa riitä mitta toisen päädyn sulkemiseen?
No huh huh.
Ite oon yrittäny tiirailla ettei ois mitään uhkaavia oksia yllä tai teräviä kiviä tms. alla jne. mut eihän sitä oikein pimeessä ja väsyneenä oo terävimmillään.
Minkämoinen makuuspussi/setuppi sulla on muuten näille keleille? Omilla vermeillä, ja mukauudenhaluisena en oikein viä pärjäis kun 5C tuntuu olevan se mukavuusraja vaikka speksien mukana pussi tarjois kyl enemmän.
E.Niin ja hyvä ettei sattunut. Varmaan aika erikoisfiilis herätä siihen kun matto lähtee nouseen.
Lekan tuotteilla mennään, Hollanin talvimallin pussi ja Brittien viidakkopussilla, sekin sen takia, on aamulla mukava nousta se harteillaan, vanhan ajan villaviltti aluspeittona, minulla täytyy olla pipo ulkona nukkuessa, lopuilla ei niin väliä, olen nukkunut viidakkopussilla -2 asteessa, pikku moka tuli pakatessa.
Muutama mustelma tuli, onneksi petti jalkopäästä, lonkka vielä aristaa, olihan se kokemus herätä, tosiaan kuvittelin jonkun eläimen törmänneen naruun ja ainoa huoli oli, jos on hirvi niin kunhan se ei pillastuisi ja jäisin sorkkien alle, sitten jo putosinkin.
Helatorstaiksi mietin että itselleni synttärilahjaksi lähden tekemään pyöräretken. Reitti pitäis nyt speksata ja kattelin Saimaan saaristoreittiä mutta lautta aloittaa liikennöinnin vasta 21.5.
Reittisuosituksia otetaan kiitollisena vastaan mestoista jonne max 3h matka junalla/julkisilla Tsadista. 150-200km lienee hyvä mitta reissulle. Kestopäällyste ja greivel taipuu mun kalustolla.
Noita Tampereen alueen pyörämatkailureittejä ei paljon missään ole mainostettu. Harmittavasti tuo bike&boat kausi alkaa vasta kesäkuussa. Kesällä olis tarkoitus ajaa bike&boat nässyn ympäri.