Kiinnostava ja minusta ihan keskustelun arvoinen topiikki. Kuten moni muukin nostanut esiin, niin varmaan olennaista on täsmentää, että minkälaisesta pyöräilystä puhutaan (arki-/retki/-kilpapyöräily) ja missä (yhteiskunnissa, joissa valtaväestö on valkoista/ei-valkoista ym.).
Jos puhutaan Suomesta, niin se, että kilpapyöräilijät ovat pääosin valkoisia, mutta Foodoran lähetit eivät, on erittäin kiinnostavaa, ja varmasti kertoo siitä miten etnisyys, luokka ja eri tyyppiset pyöräilyt nivoituvat keskenään. Lonkalta heittäen veikkaisin, että esimerkiksi pyöräharrastus painottuu enemmän keski- ja yläluokkaan, eli ihmisille, joilla on sen verran ylimääräistä aikaa ja rahaa, jota käyttää esim. verrattaen kalliiden pyörien hankkimiseen ja niillä ajamiseen. Arki- ja työmatkapyöräilyn puolestaan ei tarvitse olla kallista ja veikkaisin, että laajemmin kautta luokkain harjoitettua. Tässä taas vaikuttanee, edelleen veikaten, esim. asuin- ja työpaikan etäisyys, se, että kuinka fyysisesti raskasta itse työ on yms. Varmaan sukupuoli ja sukupuolittuneet tavat (kuten se, että kuka vie lapset tarhaan ja käy kaupassa) vaikuttanee. No, tällaisia heittoja.
Mutta tämä varmasti relevantti artikkeli.
hemmetin hemmetti - 13:22, 30.10.2016 » Tämmänen juttu oli guardianissa vuosi sitten https://www.theguardian.com/uk-news/davehillblog/2015/oct/12/why-are-london-cyclists-so-white-male-and-middle-class eli statushommia taustalla jaJos siirrytään pois Euroopasta, niin väittäisin, että yksi helposti unohtava, mutta tavallaan itsestäänselvä tekijä on, että minkälainen on infrastruktuuri- ja tulot. Esim. Uuden-Guinean saariston maaseudulla, jossa tein kenttätutkimusta, pyörät olivat melko harvinaisia varmasti siksi, että ne olivat suhteellisen kalliita, tulot ihmisillä verrattaen pieniä ja ennen kaikkea pyörien hyöty alueella, jossa tieinfra koostui lähinnä rekoille suunnitelluista metsäautoteistä, oli vähäistä. Toinen ongelma on, että simppelinkin pyörän huolto vaatii jonkun verran erikoistyökaluja, joita ei välttämättä ole helposti saatavilla.
No tällaisa tajunnanvirtaa vaan, mutta kiinnostava aihe.
sani - 12:40, 30.10.2016 » Vähän OT ja iänikuisen "onko niitä fakin ihmisrotuja nyt olemassa vai ei" -väännön jätän suosiolla muille foorumeille puitavaksi, mut ite välttäisin sanan rotu käyttämistä ihmisistä puhuttaessa.Tämä aivan totta. Tieteellisessä mielessä rotu ei ole perusteltu käsite ihmisistä puhuttaessa, ja suomessa käsite yhdistyy lähinnä vanhanaikaiseen ja rasistiseen käsitykseen ihmisten eroista. Hämäävää tietty on se, että jenkeissä ja käsittääkseni briteissäkin "race" tarkoittaa enemmänkin "ihmisten käsityksiä ulkoisista eroista tai roduista" ja on tavallaan paljon neutraalimpi kuin suomen "rotu". Mutta joo, ehkä etnisyys tai ihonväri lienevät parempia. Uskallan väittää, että manuelkala tiedostaa tämä