Taiteen havainnointi pyöräilevän yksilön maailmankuvassa.

:slight_smile:

asb - 15:10, 25.2.2015 »
mohnomishe - 14:56, 25.2.2015 » toi julistehan on suora viittaus bjarne melgaardin "tuoli"-piissiin. taiteessa ei oo sijaa seksismille
Joo, mut mainos ei ole taidetta. Mainos on mainos.
http://en.wikipedia.org/wiki/Campbell%27s_Soup_Cans
asb - 15:10, 25.2.2015 »
mohnomishe - 14:56, 25.2.2015 » toi julistehan on suora viittaus bjarne melgaardin "tuoli"-piissiin. taiteessa ei oo sijaa seksismille
Joo, mut mainos ei ole taidetta. Mainos on mainos.
Harmi ettei oo ollu koskaan aikaa tarttua tähän topsuun kunnolla. Ja mitä oon ymmärtäny ni topsun aloittaja on jonkinlaisessa maagisessa asemassa, harmi että on iteltä menny ihan ohi. Mut yritetään nyt kännykällä vastata jotain ja aloitetaan tästä: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/b/b9/MagrittePipe.jpg Dada-liike, joka syntyi ekan maailmansodan seurauksena ja joka kyseenalaisti kaiken, lopulta myös itsensä, haastoi ihan tosissaan katsojia ja sata vuotta sitten. "This is not a pipe" - vaan pelkästään kuva piipusta - on mun mielestä hyvä esimerkki siitä, et taideteokset on taideteoksia kun ne vaan esitetään taiteena, paikoissa joissa on totuttu näkemään taideteoksia. (Galleriat ja museot). Galleriassa esitetty mainos ei ole mainos vaan teos. Kadulla/kotona oleva arkinen tuote ei ole taidetta vaan tuote ilman taiteen kontekstia.

Esimerkkinä Warholin Brillo-laatikot ja readymadet, jotka juuri kysyvät missä vaiheessa jostain tulee taidetta?
http://quinze.s3.amazonaws.com/Andy_Warhol_-_Brillo_Pouf_07_Warhol.png

Taidemaailmassa on vahvasti valloillaan institutionaalinen käsitys, eli taideinstituutioiden galleristit, museojohtajat, opettajat ja kuraattorit määräävät paljon millaista taidetta nostetaan pinnalle. Taiteeseen on myös liitetty koulutus ja sitä kautta usein instituutioissa esitetty taide koetaan elitistiseksi, taiteen “asiakkaat” ovat oikeastaan aina olleet rikkaampaa porukkaa joilla on ollut varaa harrastaa. Tämä ajatus leimaa porukan ajattelua edelleen ja esimerkiksi suomen metsissä tehtyä ns. “ITE-taidetta” ei kaikki pidä taiteena. Eikä myöskään graffitia.

Mun mielestä silti oleellisin kysymys (kuva)taiteesta puhuttaessa on vastaanottaminen. Ja tämä ongelma on esimerkiksi mainitsemassani ITE-taiteessa, joka on yksinäisten miesten moottorisahoilla veistettyjä puu-ukkoja.

Eli. Mun oman teorian mukaan taide koostuu kolmesta tekijästä. 1. Teoksesta, 2. Tekijästä ja 3. Analyysistä. Nämä kaikki kolme on oltava olemassa jotta jostain kappaleesta tai teosta voi puhua taiteena.

Teoksella tarkoitan jostain kappaletta/tekoa/ajatusta/hetkeä.

Tekijällä tarkoitan tämän kappaleen/teon/ajatuksen/hetken tekijää.

Analyysillä tarkoitan sitä, että joku katsoo/kuuntelee/vastaanottaa tämän kappaleen/teon/ajatuksen/hetken.

Jos en istuis nyt junassa niin piirtäisin teille nyt kolmion jonka kärjissä olisi teos, tekijä ja analyysi. Jos kukaan ei näe teosta, eli jos analyysiä ei ole, niin teosta ei myöskään ole olemassa (vaikka se olisi fyysisenä kappaleena jossain kaapissa). Jos teosta ei ole olemassa, niin on vaikea alkaa analysoimaan mitään. Ja jos meillä on teos, mutta ei tekijää, niin emme tiedä miten analyysiä pitäisi lähteä purkamaan. On oleellista, kuka teoksen on tehnyt ja minkä takia.

Mut siitä oon varma, et taide on asia, jota ei voi nopeasti käsitellä. Monien mielestä kysymys “mitä on taide” on taiteenfilosofiassa mahdoton kysymys. Mut jos siihen jollain selkokielisellä tavalla pitäis vastata niin sanoisin että taide on paljolti uniikkia käsityötä, sekä teknistä että filosofista ketteryyttä ja vaihtoehtoisien tapojen ja mallien löytämistä.

Ei mulla muuta.

joskus mietin millainen olisi ollut tuuren yksivaihde.

Onko Tuure taidetta?

marlon - 22:54, 22.1.2015 » https://www.youtube.com/watch?v=fDlyy9G0lPk
Vaikka onkin kysymys kuvataiteellisesta teoksesta, se tuo mieleen musiikkiteoksen. Ehkä musiikkiteos onkin hyvä analogia teoksen selittämiseen. Teoksessa on kaksi osaa.

Alaosa on melko staattinen, mutta pienillä nyansselilla eli ketjun pienillä heilahteluilla rikastettu tasainen liike, joka on analoginen musiikkiteoksen perustempolle. Tästä tuleen mieleen eräiden musiikkityylien letkeä mutta melko tasainen rytmi, jossa on tarkoituksellista pientä poikkeamaa tarkasta rytmistä. Pokkeamat tuovat letkeän vaikutelman ja poistavat marssimaisen täsmällisyyden.

Teoksen yläosa tuo mieleen aleatoriikan ja Iannis Xenakisin. Sen muoto on edeltämäärätty joidenkin tekijöidensä osalta. Ennalta määrättyä on komposiotion ketjumaisuus sekä koko ja muoto tietyissä rajoissa. Aleatorista on ketjun lenkkien sijainnin määräytyminen edellä kuvattujen ehtojen puitteissa. Lisäehtona on vielä painovoima. Nämä tekijät tuottavat ikäänkuin improvisoidun soolon perusrytmin päälle. Yläosalla on myös selvä satunnainen, mutta keskimäärin sama liikesuunta.

Tämähän on jazzia!

Imo parasta taidetta on readymade. Siin on niin kova “haista vittu” -asenne, etten voi muutakun tykätä. Jengi maksaa naurettavia summia tavarasta minkä vois hakea melkeen lähikaupasta, marketing done right.

E: Tietty täs on kans artefaktius viety aikalailla maksimiin.

ei voi hakea merkityksiä
#artefaktius

IhanaTaina - 21:06, 25.2.2015 » Imo parasta taidetta on readymade.
http://27.media.tumblr.com/tumblr_llhclesGtA1qjxml8o1_400.gif

teos on taidetta, jos se herättää jonkinlaisen reaktion tarkastelijassa.

ollaan karzanin kanssa samoilla taidelinjoilla.

karzan - 21:40, 25.2.2015 » teos on taidetta, jos se herättää jonkinlaisen reaktion tarkastelijassa.
kid_scientifik - 15:12, 25.2.2015 » ..maailman kontingenssista - eli toisin tekemisen ja olemisen mahdollisuuksista - informoimista.

jos teoksen taiteellisuus on arvioitavissa niin onko taiteen teoksellinen luonne myöskin aksiooma?
speiseri siitä jotain jo luonnosteli

kid_scientifik - 21:43, 25.2.2015 » ollaan karzanin kanssa samoilla taidelinjoilla.
kid_scientifik - 15:12, 25.2.2015 » ..maailman kontingenssista - eli toisin tekemisen ja olemisen mahdollisuuksista - informoimista.
siistiä :) ps. olihan toi ketjukonevideo nyt aivan vitun makeen näkönen judanssi...

Reaktioiden heräämisestä. Oon lueskellut yhtä 60-luvun oppikirjaa nukkumaanmenon alle, koska siitä tulee hyvä ja levollinen mieli. Tämän kuvan näkemisestä tuli aivan poikkeuksellisen vahvat fiilikset ja pystyin heti tuntemaan, haistamaan, kuulemaan ja näkemään kuvaillun tilanteen. Täyttää kaikki relevantit taiteen tunnusmerkit:

http://img.photobucket.com/albums/v336/Lumikko/1424896318_zps9084bd00.jpg

kid_scientifik - 15:12, 25.2.2015 » mitä on taide? oma versioni: maailman kontingenssista - eli toisin tekemisen ja olemisen mahdollisuuksista - informoimista.
Minusta informoiminen on hankala käsite tähän kohtaan. Siitä tulee mieleen, että taiteilijalla olisi jokin viesti, jonka hän haluaa vastaanottajan ymmärtävän ja teos vain väline tuon viestin välittämiseen.

Kuva on tosiaan onnistunut. Jo ensisilmäys aiheuttaa jotain jännää tunnetta että kaikki ei ole kohdallaan. Sen lisäksi että lastukierre ei ole luvassa kierre, se on kiertynyt yläpäästään väärinpäin. Hauskasti häiritsevä niinkuin ne päättymättömät portaat.

totta, konnotaatio on väärä. kyse on - tässäkin - merkityksen muodostumisen prosessista, joka ei ole (täysin) “taiteilijan” hallittavissa.

taide avaa maailman kontingenssia eli maailman nykyisyys avautuu ei-välttämättömyytenä taiteen kautta. näkemys taiteesta jopa maailma(a)n kontingenssin tuottamisena ei välttämättä ole liioittelua.

Pyöräilevän yksilön inkontinenssi taiteen avaamana kiinnosta

Liittyy aiheeseen.