pääomatuloja ei kannata verottaa millään progressiolla. mikään ei ole niin helppoa kuin sen verotuksen kiertäminen jopa tarkoissa eu-maissa täysin laillisilla järjestelyillä joten fiksulla tasaprosentilla saadaan parhaiten verotuloja irti ilman että pääomat pyörii jonkun viritelmän läpi talteen jonnekin jemmaan sen sijaan että osa rahoista esimerkiksi törsätään kulutukseen josta taas maksetaan alvit ja kiertää asiakaspalvelijoiden palkkojen kautta jne jne kunnes törsäyssumma on kolmeen kertaan verotettu.
e: ja suomi tosiaan niin hemmetin pääomaköyhä maa että vähän kun korotetaan pääomaverotusta niin päästään maksamaan keskenämme risuilla ja pyöreillä kivillä kun mikään järkevä taho ei tahdo tosiaan pistää rahojaan mustaan aukkoon.
^Tuossa pääomatulojen verotuksen nostamisessa on sellainen sudenkuoppa että silloin pääomat karkaa sinne missä niistä saa enemmän tuottoa. Mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu Suomessa kun täällä on ennestäänkin vaikea yrittäjän saada toiminnalleen rahoitusta. Mikä ei tietty välttämättä ole ongelma mikroyrityksille mutta sitäkin enemmän kaikille jotka tarvitsevat pankkilainaa enemmän rahoitusta toiminnalleen.
Itse muutamaa riskisijoituskeissiä läheltä seuranneena tiedän että jo nykytaso on esim Amerikkalaiselle rahalle kipurajan väärällä puolella.
Sillähän sitä pääomaveron progression poistoa alun perin perusteltiin, että sitten vyöryy pääomaa ja investointeja Suomeen ja työpaikkoja sikiää kuin sieniä sateella. Sitä odotellessa, montakohan vuosikymmentä menee vielä?
Ja pääomaverotushan on jo nykyisellään lievästi progressiivista. Huomionarvoista on myös, että tuossa vihreiden mallissa pääomatulojen verotus muodostuu yhdessä perustulon kanssa selvästi nykyistä verotusta kevyemmäksi, mikä kannustaa entisestään muuttamaan ansiotuloja pääomatuloiksi kun siihen on mahdollisuus.
Näkyvin tulos pääomatulojen progression poistosta on nimenomaan se, että ansiotuloja on muutettu edullisemman verotuksen alaisena oleviksi pääomatuloiksi. Sen myötä Suomen tuloerot ovat kasvaneet selvästi ja luonnollisestikin valtion verotulotkin ovat vähentyneet. Kyä kannatti.
nysimum - 22:22, 9.3.2015 »
Vihreiden [nykyinen malli](https://www.vihreat.fi/node/9237) perustuu 560 euron perustuloon, ja se on kustannusneutraali. Ei siinä päästä lähellekään edes 60 pinnan veroprosenttia, joten en pitäisi lainkaan mahdottomana 700 euron perustuloa.
Kiitos kun googletit puolestani! Veroprosentilla ja veroasteella oli muistaakseni jotain eroa. Googlaisitko senkin?
nysimum - 22:22, 9.3.2015 »
Vihreiden [nykyinen malli](https://www.vihreat.fi/node/9237) perustuu 560 euron perustuloon, ja se on kustannusneutraali. Ei siinä päästä lähellekään edes 60 pinnan veroprosenttia, joten en pitäisi lainkaan mahdottomana 700 euron perustuloa.
Kiitos kun googletit puolestani! Veroprosentilla ja veroasteella oli muistaakseni jotain eroa. Googlaisitko senkin?
En jaksa, mutta voin vinkata sen verran että hakemasi käsite on rajavero eli marginaalivero, ja tuossa taulukossa maagiset luvut ovat 41 % ja 49 %.
nysimum - 22:45, 9.3.2015 »
Sillähän sitä pääomaveron progression poistoa alun perin perusteltiin, että sitten vyöryy pääomaa ja investointeja Suomeen ja työpaikkoja sikiää kuin sieniä sateella. Sitä odotellessa, montakohan vuosikymmentä menee vielä? :)
Näkyvin tulos pääomatulojen progression poistosta on nimenomaan se, että ansiotuloja on muutettu edullisemman verotuksen alaisena oleviksi pääomatuloiksi. Sen myötä Suomen tuloerot ovat kasvaneet selvästi ja luonnollisestikin valtion verotulotkin ovat vähentyneet. Kyä kannatti.
miten voit todeta ettei veronalennus ole vaikuttanut verrattuna tilanteeseen että veroa ei olisi laskettu? nuo pääomaverotukset pitäisi aina olla suhteessa muuhun maailmaan koska rahan luonne kun on jo rakenteeltaan liikkua paikasta toiseen sieltä missä sitä ei tarvita sinne missä sitä tarvitaan.
ja kaivahan mulle joku pitävä todistusaineisto että pääomatuloilla kikkailu on yksiselitteisesti lisännyt tuloeroja niin järkkään sulle kyllä taloustieteen nobelin.
Perustulo helpottaisi varmasti monen mikro- ja yksinyrittäjän, freelancerin ja pätkätyöläisen elämää – suurille ikäluokille ajatus kannattaisi silti varmaan myydä ennemmin negatiivisen tuloveron kuin perustulon tai kansalaispalkan nimellä.
Puolueilta kaipaisi silti enemmän avauksia siitä, miten kakkua kasvatetaan kuin miten se jaetaan. Palkkojen jäädyttäminen ja samalla kotimaisen ostovoiman heikentäminen tuntuu itsestä tieltä, joka käydään loppuun melko nopeasti. Voiskohan vientiä vauhdittaa vaikka lisäämällä yritysten vientitukia, vai oiskohan parempi satsata ton maabrändin kehittämiseen?
Vihreiden malli perustuu oletukseen, että kokonaisveroastetta ei käytännössä muuteta (valtion nettotulonsiirrot pysyvät ~ennallaan), siksi oletin että tulee sekaannus käsitteissä. Kokonaisveroaste ei yksinkertaisesti ole relevantti tekijä mallissa, joka pyrkii kustannusneutraaliuteen.
Marginaalivero sen sijaan nousee parempituloisilla hieman, ja se on seikka joka joitakuita huolettaa. Marginaalivero on käytännössä se, joka määrää työn kannattavuuden. Tällä hetkellä kaikkein pienimmillä tuloluokilla on tulorajojen vuoksi jopa yli 100 prosentin marginaaliveroaste (opintotuki taitaa onneksi olla ainoa, jossa tämä toteutuu). Korkeasta marginaaliverosta seuraa kannustinloukku, ja nimenomaan tätä perustulolla pyritään poistamaan. Jotta marginaaliveroa saadaan alimmissa tuloluokissa laskettua, sen on pakko nousta jossain muualla, sillä oletuksella että kokonaisveroaste pidetään kutakuinkin ennallaan.
NKOTB - 23:34, 9.3.2015 »
Puolueilta kaipaisi silti enemmän avauksia siitä, miten kakkua kasvatetaan kuin miten se jaetaan. Palkkojen jäädyttäminen ja samalla kotimaisen ostovoiman heikentäminen tuntuu itsestä tieltä, joka käydään loppuun melko nopeasti. Voiskohan vientiä vauhdittaa vaikka lisäämällä yritysten vientitukia, vai oiskohan parempi satsata ton maabrändin kehittämiseen?
Itse olen ymmärtänyt, että palkkojen jäädyttämisen kylkeen ehdotettaisiin tuloveron alentamista, koska ostovoima, ja samalla saataisiin kurottua kohonneita työn yksikkökustannuksia kiinni suhteessa muuhun Euroalueeseen. En usko, että viennin tukeminen auttaa juurikaan, jos kansainvälisissä tarjouskilpailuissa tulee takkiin nimenomaan korkeiden työvoimakustannusten takia.
peltsip - 23:02, 9.3.2015 »
ja kaivahan mulle joku pitävä todistusaineisto että pääomatuloilla kikkailu on yksiselitteisesti lisännyt tuloeroja niin järkkään sulle kyllä taloustieteen nobelin.
Tässä kuvaajassa näkyy erityisen selvästi tuo vuoden 1993 reformi. Huomionarvoista on myös, miten alimman tuloluokan tulokehitys on käytännössä katsoen pysähtynyt.
… ja niin edelleen. Yhteiskuntapoliitiikan tutkimuksen puolella vahva konsensus on, että vuoden 1993 veroreformi on osaltaan vaikuttanut ratkaisevasti tuloerojen kasvuun.
peltsip - 23:02, 9.3.2015 »
koska rahan luonne kun on jo rakenteeltaan liikkua paikasta toiseen sieltä missä sitä ei tarvita sinne missä sitä tarvitaan.
Eli veroparatiisien kautta maailman paskimman Nallen ja kumppaneiden taskuun?
Ja niin maailman 85 rikkainta omistaa yhtä paljon kuin 3 500 000 000 köyhintä. Mut kaikille kykyjensä mukaan, eiks niin? Elopkin teki niin hyvää duunia et sai parin vuoden duunista 19 000 000€ bonuksia. Eli paiski siis vissiin bonarina useamman sadan duunarin eestä hommia. Aikamoinen mies, antakaa ny tolle jäbälle se Nobel, ihan sama mikä niistä
Rahan rakenteellinen luonne, lol ja tyrsk.
5 centtiä sille joka kaivaa kateuskortin ekana esiin.
E: Niin ja ihan vaan selvennyksenä: mun vallitseva tunne tän homman suhteen ei suinkaan ole kateus vaan kuvotus.
Vihreiden malli perustuu oletukseen, että kokonaisveroastetta ei käytännössä muuteta (valtion nettotulonsiirrot pysyvät ~ennallaan), siksi oletin että tulee sekaannus käsitteissä. Kokonaisveroaste ei yksinkertaisesti ole relevantti tekijä mallissa, joka pyrkii kustannusneutraaliuteen.
Mutta sun mainitsema 700 euron perusliksa on neljänneksen korkeampi kuin vihreiden kustannusneutraali malli. Siksi alunperinkin huomautin.
Mediaaniduunarin veroaste on nykyisin noin 55 prossaa riippuen asuinkunnasta, liikkumisesta yms. valinnoista.
Vihreiden malli perustuu oletukseen, että kokonaisveroastetta ei käytännössä muuteta (valtion nettotulonsiirrot pysyvät ~ennallaan), siksi oletin että tulee sekaannus käsitteissä. Kokonaisveroaste ei yksinkertaisesti ole relevantti tekijä mallissa, joka pyrkii kustannusneutraaliuteen.
Mutta sun mainitsema 700 euron perusliksa on neljänneksen korkeampi kuin vihreiden kustannusneutraali malli. Siksi alunperinkin huomautin.
Jep, ja minä puolestani huomautin, että näen vielä potentiaalisia säästökohteita. Oikeasti mulla ei tokikaan riitä kompetenssi laskemaan, miten paljon säästöjä tulisi mistäkin, vaan ulkoistaisin tämän asian suosiolla jollekin asiansa osaavalle alan tutkijalle. (Kuten vihreätkin tekivät.)
Ja alun perinhän tsa kysyi vain: “kuinka suuri [perustulon] pitäisi olla ja mitä kaikkia valtion tulonsiirtoja sen tulisi korvata?” mihin omalta osaltani vastasin diktaattorin elkein, eli jos maailma olisi täydellinen paikka. Niin kauan kuin ei ole, tyydyn kannattamaan vihreiden mallia, vaikka olenkin erinäisistä yksityiskohdista eri mieltä.
NKOTB - 23:34, 9.3.2015 »
Puolueilta kaipaisi silti enemmän avauksia siitä, miten kakkua kasvatetaan kuin miten se jaetaan.
eikö sitä loputonta sössötystä talouskasvun itseisarvoisuudesta ja trickle downista olla jo kuunneltu yli 30 vuotta? ei vaan, sama
No sitä kasvukriittistä, huumemyönteistä ja yksipuolista aseistariisuntaa ajavaa valtapuoluetta odotellessa voi kulua sen verran pitkä tovi, että sitä kohta havahtuu olevansa vaihtamassa omien vanhempiensa paskavaippoja.
Siinä välissä olisi kiva kuulla vaikka vähän nykyistä mielikuvituksekkaampaa sössötystä siitä miten se vaihtotase nyt sitten saadaan käännettyä plussalle – nyt se on enemmän sellaista infantiilia hihkumista, jossa koko maa pistetään vuorotellen myymään kännyköitä tai videopelejä tai koulutusta.
Itse lähtisin elvyttämään ja tekemään julkisia investointeja sen sijaan että leikkaisin ja jäädyttäisin palkkoja. Valtionvelasta en ole Suomen tilanteessa erityisen huolissani, koska sitä ei nyt ilmeisesti ole mitenkään tolkuttomasti. (Hyvä summaus oli tuossa aiemmin asb:n linkkaamassa Wessmanin jutussa.) Näin kahden pennin keynesiläisyydelläni. Pitkän tähtäimen ongelmana, tai “haastena”, näen euron, joka nykymuodossaan tekee julkisesta taloudenpidosta huomattavasti hankalampaa. (Esim. Korkman, Mitä John Maynard Keynes olisi sanonut eurosta)
Noin laajemmin olen sitä mieltä, että kakun jakamisesta keskustelu liittyy kiinteästi sen kasvattamisesta keskusteluun. Jo siksi, että pienituloisten ostovoiman kasvattaminen, myös tulonsiirroilla, on myös pitkällä tähtäimellä pääoman etu. Mutta laajemmin myös siksi, että kyse on yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja siitä millaisessa yhteiskunnassa halutaan elää. Sanoisin, että matalat tuloerot korreloivat hyvin vahvasti tasa-arvoisen ja rauhallisen yhteiskunnan kanssa, kun taas paikoissa, joissa tuloerot ovat korkeita on melkoinen määrä ongelmia.
Varallisuus ei jakaudu itsestään oikeudenmukaisesti, eikä raha automaagisesti päädy sinne missä sitä eniten tarvitaan. (Se mikä on “tarpeellisinta” on puhtaasti arvokysymys, eli mitä pidetään tarpeellisena.) Kyse on viime kädessä yhteiskunnallisista (valta)suhteista ja siitä miten nämä on järjestetty.
edit: Tässä ollaankin poliittisten kysymysten ytimessä: miten arvo (taloudellisessa mielessä) yhteiskunnassa jakautuu ja kenen päätöksellä. Vielä kovempi kysymys oikeastaan on, että kenen arvojen mukaan toimitaan, eli kuka määrittää sen mikä on tärkeää.
edit2: Mielestäni hyvä tiivistys rahatalouden historiasta sekä talouden ja poliittisen vallan väistämättömästä yhteenkietoutumisesta on David Graeberin Debt.
