RTZ - 12:25, 20.12.2013 » Mä vastasin enemmän tähän, kun luulin että tää oli sun pointti:pointtina oli nostaa se asetelma ylipäänsä esille. sitäkin kannattaa mielestäni kyseenalaistaa. jokainen saa sit päättää että onko se ok että tuodaan köyhään maahan äärimmäisen eriarvoistavia rakenteita lahjoitusrahoilla ja sit jaellaan roposia. tai maksetaan isot rahat urakoitsijoille että rakentavat kaivot ja sit häippästään saman tien ilman että varmistetaan vaikkapa sitä että riittääkö paikallisten tietotaito väsätyn infran ylläpitoon.peltsip - 22:18, 19.12.2013 » [b]ja tässä tullaan siihen pointtiin[/b]: hyväntekeväisyysjärjestöt itse ovat hyvin kiistanalaisia. ainut fakta niiden kanssa on se, että ne maksavat työntekijöilleen palkkaa. ja koska järjestöt eivät pysty toimimaan tyhjiössä muun maailman ulkopuolella siihen vaikuttamatta, auttaimsen vastapainona ne tuovat yleensä mukanaan myös huonoja juttuja. mutta onhan se kivaa lähteä avustustyötä tekemään kun oot kylän rikkain kaveri jo ekan kuukauden tilin jälkeen ja on talo täynnä palvelijoita... ja mikään mahti maailmassa ei saa jatetua rahoja täysin oikeudenmukaisesti vaikka mitä tekisi.Totta ettei toi oo yksiselitteistä ja humanitääriset touhut on iso business. Yhtä totta sit taas sekin, että hyväntekeväisyydessä ilman valvovia (palkattuja) toimijoita on aika isot korruptio- ja väärinkäytösriskit. En itekään pidä mitenkään ongelmattomana kuviona, mutta musta on jotenkin hönttiä tarttua siihen, että myös tällä sektorilla [i]työskentelevät[/i] länkkärit haluavat duunistaan palkkaa, joka on vertailukelpoinen siihen, mitä tienaisivat kotimaassaan.
peltsip - 12:41, 20.12.2013 » pointtina oli nostaa se asetelma ylipäänsä esille. sitäkin kannattaa mielestäni kyseenalaistaa. jokainen saa sit päättää että onko se ok että tuodaan köyhään maahan äärimmäisen eriarvoistavia rakenteita lahjoitusrahoilla ja sit jaellaan roposia. tai maksetaan isot rahat urakoitsijoille että rakentavat kaivot ja sit häippästään saman tien ilman että varmistetaan vaikkapa sitä että riittääkö paikallisten tietotaito väsätyn infran ylläpitoon.Kappaleen alku on kärjistävä, ja loppuosa taitaa kertoa miksi: noi sun mainitsemat isojen ulkomaisten urakoitsijoiden infraprojektit oli muodissa joskus 70- ja 80-luvuilla. Kai niitä vieläkin joku tekee, mut kehitysavun ja -yhteistyön painopisteet on jo parikyt vuotta sitten siirtynyt toisenlaiseen toimintaan juurikin sillä tavoitteella, että proggiksien [i]ownership[/i] olis mahdollisimman vahvasti siellä kohdealueella. Juurikin esim. ton mainitsemasi tulosten kestävyys -argumentin takia. Sopiiko kysyä, mistä ja miltä ajalta sun tiedot aiheesta ovat peräisin?
Kantsii myös muistaa, että vaikka meiltä katsellen esim. jonkun avustustyöntekijän kotiavustaja, lapsenvahti, autonkuljettaja ja puutahanhoitaja tuntuvat tän expatin ylellisyydeltä, ne on paikallisten näkökulmasta usein hyviä ja arvostettuja työpaikkoja maissa joissa on kova työttömyys (ja avustustyöntekijää joka ei näitä palkkaa, ei suinkaan pidetä kivana vaatimattomana tyyppinä, vaan itarana kusipäänä).
RTZ - 12:25, 20.12.2013 » Nalle: en tunne tuota kenttää niin tarkkaan, mut olen ymmärtänyt et kiva.org ainakin myöntään lainan vasta kun joukkorahoitus on olemassa.En tiedä onko tämä nyt varsinaisesti aiheen tarkoittamaa keskustelua, mutta Kiva ei nimenomaan operoi noin.
Ok, seison korjattuna.
RTZ - 12:52, 20.12.2013 »en suoraan sanottuna kauheasti ole aiheeseen perehtynyt mutta elä nyt kompastu tuohon yhteen infrakommenttiin 90 -luvulta ja jätä tuohon oleelliseen kritiikkiin vastaamatta.peltsip - 12:41, 20.12.2013 » pointtina oli nostaa se asetelma ylipäänsä esille. sitäkin kannattaa mielestäni kyseenalaistaa. jokainen saa sit päättää että onko se ok että tuodaan köyhään maahan äärimmäisen eriarvoistavia rakenteita lahjoitusrahoilla ja sit jaellaan roposia. tai maksetaan isot rahat urakoitsijoille että rakentavat kaivot ja sit häippästään saman tien ilman että varmistetaan vaikkapa sitä että riittääkö paikallisten tietotaito väsätyn infran ylläpitoon.Kappaleen alku on kärjistävä, ja loppuosa taitaa kertoa miksi: noi sun mainitsemat isojen ulkomaisten urakoitsijoiden infraprojektit oli muodissa joskus 70- ja 80-luvuilla. Kai niitä vieläkin joku tekee, mut kehitysavun ja -yhteistyön painopisteet on jo parikyt vuotta sitten siirtynyt toisenlaiseen toimintaan juurikin sillä tavoitteella, että proggiksien [i]ownership[/i] olis mahdollisimman vahvasti siellä kohdealueella. Juurikin esim. ton mainitsemasi tulosten kestävyys -argumentin takia. Sopiiko kysyä, mistä ja miltä ajalta sun tiedot aiheesta ovat peräisin? Kantsii myös muistaa, että vaikka meiltä katsellen esim. jonkun avustustyöntekijän kotiavustaja, lapsenvahti, autonkuljettaja ja puutahanhoitaja tuntuvat tän expatin ylellisyydeltä, ne on paikallisten näkökulmasta usein hyviä ja arvostettuja työpaikkoja maissa joissa on kova työttömyys (ja avustustyöntekijää joka ei näitä palkkaa, ei suinkaan pidetä kivana vaatimattomana tyyppinä, vaan itarana kusipäänä).
totta kai nuo avustustyöntekijän palvelijat on hyvissä hommissa, mutta en näe sitä kauhean hyvänä tapana auttaa paikallisia. niitä työpaikkoja ei kovin monelle riitä ja käytännössä esimerkiksi vähän heikomman yhteiskuntajärjestyksen paikoissa nuo ei riitä, vaan aseelliset vartijat on pakollisia. onko siellä sit kivempi elää avustustyörahoilla joilla maksetaan kiväärillä köyhimpien osoittelusta.
näen että kärjistäminen on pakollinen tehokeino joka toivottavasti herättää tarkastelemaan vähän kriittisemmin hyväntekeväisyystouhuja. ihan vaan koska aika-ajoin tulee näitä syöpätuki ry -touhuja jotka vaan rahastaa hyväntekeväisyyden nimellä.
Sun kritiikki on sinällään ihan asiallista, mut koen, että se kohdistuu vääriin tahoihin. Avustusjärjestöjen kun on vaikea suoraan vaikuttaa esim. yhteiskuntajärjestykseen. Se ois valtiollisten ja valtioidenvälisten toimijoiden hommaa. Avustusjärjestöiltä kun usein loppuu toimintamahdollisuudet siinä vaiheessa jos yrittävät sotkeutua liiaksi politiikkaan. Ja ne eriarvoistavat rakenteet ja vartijoiden tarve ym. on joko viety sinne kolmansiin maihin jo ennen 90-lukua ja sittemmin useaan kertaan uusinnettu osin kotoperäisin voimin. Se, että pieni joukko länsimaisia avustustyöntekijöitä elää jossain paikallisen eliitin ja harvalukuisen “keskiluokan” elintasojen välillä, ei tässä vaiheessa enää vääristä yhteiskuntarakennetta mitenkään olennaisesti. Toisaalta taas avustusjärjestöjen toiminta ihan konkreettsesti voi auttaa aika montaa esim. ruokkimaan perheensä, hoitamaan jollekin porukalle puhdasta juomavettä, saamaan rokotukset kuntoon tai helposti antibiooteilla hoidettavan sairauden kuriin. Yhteiskunnallisten rakenteiden muuttaminen on sitten vähän toisenlaisten toimijoiden heiniä.
Sivumennen sanoen: niissä paikoissa joissa mä olen käynyt, ne köyhemmät todennäköisesti pistäs viidakkoveitsillä palasiks ne samat kaverit, joita vartijat osoittelee kivääreillä. Eli ei ole ihan kestävää samaistaa köyhiä ja rikollisia.
Mä olen itsekin aika kriittinen sen suhteen, kuinka paljon avustustoiminnalla voidaan vaikuttaa, mutta musta sä pistät avustusjärjestöjen piikkiin asioita, joiden syyt ovat valtiollisissa sekä ylikansallisissa toimijoissa (kohdemaan valtaapitävät + kansainvälisen järjestelmän piirteet jotka vaikeuttavat köyhien maiden vaurastumista).
(Mun pointti noissa palvelijoissa ei siis tosiaan ollut se, että kyseessä olisi esim merkittävä asia työllisyyden kannalta, vaan se, et se mikä meille näyttäytyy länkkärityöntekijän ylellisyytenä, näyttäytyy siellä paikanpäällä ihan toisessa valossa.)
Hirmu laaja aihe eikä tyhjenny tähän keskusteluun. Mut mun pointti on, ettei pidä hämääntyä siitä, että avustustyöntekijät elävät näennäisesti aika yltäkylläistä elämää. Suurimmalla osalla elämä on kumminkin ollut mukavampaa ja helpompaa kotimaassa. Enkä mä ainakaan näe, että kohdemaassa toimivien avustusjärjestöjen ensisijainen tehtävät olisi yhteiskunnallisen tai poliittisen todellisuuden muuttaminen. Useimmiten joutuvat tasapainottelemaan omien tavoitteidensa ja paikallisten valtaapitävien intressien välissä, että saavat ylipäätään toimia maassa.
Edit: ja tottakai kannattaa ennen lahoittamista tutustua järjestön toimintaan ja pyrkia arvioimaan, onko homman tavoitteet tosiaan jonkun muun kuin järjestön kirjanpitäjän auttamisessa. Jos siis on kiinnostunut auttamisesta eikä verirahan maksamisesta.
Omat pyöräilyyn liittyvät eettiset näkökulmani ovat toistaiseksi rajoittuneet siihen, etten hommaa eläinperäisiä juttuja alleni tai päälleni. Pyöräkamoissa tämä tuntuu olevan jopa helpompaa kuin ns. arkielämässä. Noin muuten oletan pyöräilyn olevan siinä määrin ekologisesti kestävä harrastus, että edes kumin viikossa skidaamalla tai ketjut kahden kuukauden välein vaihtamalla ei päästä kummoiseen kuormitukseen muihin liikkumismuotoihin verrattuna. Omilla ajoilla tosin kuluminen huomattavasti tuota maltillisempaa, mutta olen mä osia kuitenkin vaihdellut vaikkei vanhat ole lahonneet alta.
RTZ - 13:53, 20.12.2013 »do diin, siellähän se mun pointti onkin selkeämmin ylöskirjattuna.Edit: ja tottakai kannattaa ennen lahoittamista tutustua järjestön toimintaan ja pyrkia arvioimaan, onko homman tavoitteet tosiaan jonkun muun kuin järjestön kirjanpitäjän auttamisessa. Jos siis on kiinnostunut auttamisesta eikä verirahan maksamisesta.
Niin ja kaikkeen vois lisätä vielä sen, että avustustyöntekijä joutuu myös henk koht sovittamaan “kentällä” tämän yltäkylläis/eliittiristiriidan ja löytämään henkiset keinot elää sen kanssa. Suht läheltä seuranneena sekään ei ole mikään ihan pikkujuttu ja aika moni tuolla taitaa itsensä polttaa henkisesti myös loppuun. Että useinhan se eliitin mukana elely kohdemaassa ei ole ihan sitä läskiperseilyä mitä me taas ehkä täällä kuvitellaan sen olevan. Tai jotain.
Joo, eiköhän me peltsi olla melko samaa mieltä isoista linjoista. Tartuin vaan tuohon liksapointtiin sen takia, että mun mielestä on parempi, että avustushankkeita/projekteja koordinoi ja valvoo asiantuntevat ja ammattitaitoiset ihmiset - vaikka sit vähän kovemmalla palkalla - sen sijaan, että ne ois puoli-ilmaiseksi työtä tekevien hyvää tarkoittavien maailmanparantajien hiekkalaatikoita. Uskon nimittäin että näin saadaan kumminkin niille avustusrahoille keskimäärin paremmin vastinetta.
Pitää myös pitää mielessä, että on avustusjärjestöjä ja avustusjärjestäöjä. Esim. toi WFP ei YK:n alaisena taatusti ole niitä huonoimmin työntekijöilleen maksavia. Kyllä moni tekee lyhyitä pätkiä etenkin suorittavia hommia monessa järjestössä ihan kulukorvauksilla tai jopa omaan piikkiin. Mut musta on hyvä jos taloudellisessa ja operatiivisessa vastuussa oleville voidaan maksaa kunnon liksaa. Ja sit vastaavasti pitää niitä taloudellisesti ja operatiivisesti vastuullisina toiminnasta.
tudetskilla hyvä pointti kanssa.
YKvaihteella:
Seksismi [X]hoidossa, [X]hoidettu.
Avustusimperialismi[X]hoidossa, [ ]hoidettu.
Pyörätiet. [ ]hoidossa, [ ]hoidettu.
^Joitain realismia nyt hei, ei täälläkään kaikkeen pystytä!
joo itsehän olen tosiaan sitä mieltä että kyllä päteville kavereille pitää maksaa ja se tulee todennäköisesti halvemmaksi kuin harjoittelijoiden palkalla parin tyypin pomputtelu ja niiden jälkien korjailu sit päälle…
halusin vaan tosiaan herättää keskustelua aiheesta että ehkäpä se taiwanilaisen rungon ostaminen ei olekaan sitä että paypal kun kilahtaa niin alkaa ruoska viuhumaan ja sekin raha olisi pitänyt yksiselitteisesti käyttää hyväntekeväisyyteen sen sijaan että kasvatetaan maan kauppatasetta viennin kautta.
ja rahan kanssa kannattaa muistaa fillaripuoleltakin tutun totuuden että hinnan tuplaaminen harvemmin tuplaa lopputulosta. voi olla että lähes rajattomilla resursseilla päästään vaan marginaalisesti parempaan lopputulokseen kuin melko rajallisilla resursseilla. vähän kun mäkkaiver joka väsää kävystä helikopterin.
Laku - 17:42, 20.12.2013 » YKvaihteella: Seksismi [X]hoidossa, [X]hoidettu. Avustusimperialismi[X]hoidossa, [ ]hoidettu. Pyörätiet. [ ]hoidossa, [ ]hoidettu.Vaihdepyörät [X]hoidossa [X]hoidettu
ja tosiaan pyörätiet on te-keskuksen touhuja etupäässä, oon vierestä seurannut kun paikallinen pyöräseura toitottaa että ovat käyttämässä muistaakseni 1-2 miljoonaa pyöräteiden heikentämiseen (1 vaarallisesta risteyksestä ollaan menossa kolmeen alikulkuun jotka kaikki kaivetaan monttuun ja ovat jo kuvissa tosi ahtaita. vaihtoehtonahan olisi halvalla vanhoille pohjille tehtävä täysin mäetön pätkä noin 100m sivuun: Jyväskylään Suomen paras pyöräilybaana? | Kaupunkifillari
Luulisin että Taiwanin ylivoimanen asema ei enää johdu palkkakustannuksista vaan siälä on oikeesti helskutinmoinen tekniikka-ja osaamiskeskittymä. Suomikin oli joskus muinasuudessa halvan työvoiman maa, sitten tuli tekniikka ja isot mahat ja tarve ostaa halpaa tavaraa kehitysmaista. Taiwanistakin valmistus on valunut samoihin paikkoihin missä verilenkkarit jne. tehää.
Sivumennen vois huomauttaa, kun tosta osaamisesta tuli puhe, että ihmettelen kyllä sitä jatkvaa kiinamiehen sauman hämmästelyä ja kuituosien kestävyyden epäilyä. Ei meillä lännessä tehdä paskaa? Joskus milliniumin aikoihin viimeistään havahduin siihen paljonko paskaa ja sutta teollisuus pökeltää ihan täällä laadukkaassa kotimaassa.
Mietin tossa omaa osteluani, niin hoksasin että melkein kaikki (koskee fillarin osia) mitä ostan uutena on N.O.S.sia. Ja on tullut ostettua myös jonkinverran varastoon semmosta mitä tietää joskus tarttevansa. Luulisin että suurin osa noista tuotteista on valmisteetu aikana jolloin työntekijät oli onnellisempia, työn pysyvyys oli varmempaa, öljy oli halpaa ja eurooppalaiset laihempia.
Laku - 9:07, 21.12.2013 » paljon paskaa ja sutta teollisuus pökeltää ihan täällä laadukkaassa kotimaassa.On kyllä toden tosi.
joo kyllä ympäri maailman tuotetaan roskaa, se on vähän semmonen ntkt -touhu että kuularuuvit ja johteet japaniasta jos tarttee oikeesti pykimätöntä kamaa ja vaihdesähkömoottorit jostain ihan muualta kuin italiasta jne.
koko kansantaloustiedehän lähtee siitä teoriasta liikkeelle että kaikkien kannalta parhaaseen lopputulokseen päästään kun eri maat erikoistuu eri juttuihin. tällöin kaikki tekee etupäässä sitä mitä parhaiten osaavat ja isossa kokonaiskuvassa tuotetaan priimaa niin paljon kun on ikinä mahdollista.
Jani Kaaron kolumni “Addiktiot ovat korvikkeita hengen köyhyydelle” sai miettimään taas fillaristin kuluttajaetiikkaa. Seuraa ehkä kaukaa haettu vertaus tai sitten se osuu lähelle.
Verkkoyhteisö, kuten vaikkapa Yksivaihde.net vaikuttaa sen käyttäjiin aina jollain tavalla. Riippuen foorumin näkyvästä tai yleisestä mentaliteetista, foorumi antaa aina tietynlaisia suosituksia sille miten toimia oikein. Yksinkertaistan nää toimintavaihtoehdot kahteen: speksaaminen ja ajaminen. Voidaan ajatella, että foorumi suosittaa aina ihmisiä joko speksaamaan tai ajamaan. Näiden suhde voi olla puolestaan jotain väliltä 100-0 tai 0-100. Tuskin kuitenkaan 50-50.
Koska ihminen on laumaeläin ja laumaeläimillä on aina jonkunlainen ominainen käyttäytymismalli, niin mekin käyttäydytään enemmän tai vähemmän laumallemme tyypillisesti, siis speksataan tai ajetaan lauman mukana. Tää suositeltu käyttäytymismalli taas muovautuu ajan mittaan ja vaihtelee. Aktiiviset postaajat voi dominoida tietyn teeman näkyvyyttä, trendit ja vuodenajat vaikuttaa ja tietty kaikki muut tekijät.
Seuraa väiteosuus.
Koska netissä ei voi ajaa, mutta siellä voi speksata, niin netissä speksataan. Ja samalla lailla: koska livenä on vaikeempi speksata, mutta helpompi ajaa, livenä ajetaan. Mikäli foorumin käyttäjällä on paljon livekontakteja, se luultavasti ajaa enemmän. Useammat foorumikontaktit johtaa taas runsaampaan speksaamiseen. Tavallaan siis livekokemusten puute ajaa meitä speksaamaan enemmän niin rahallisesti kuin ennen kaikkea ajallisesti.
Kaaroa mukaillen foorumielämä tarjoaa fiksi-narkkarille lääkettä. Pehmeemmin sanottuna foorumi antaa ihmisen kaipaamaa yhteisöllisyyden tuntua (tietenkin, koska siksi foorumeita on). Eli vaikka foorumien tehtävä on tavallaan saattaa ihmiset verkon eri sopukoista yhteen fyysisistä rajoista huolimatta, niin tietyssä vaiheessa sen vetovoima voi kasvaa liian isoksi. Siitä tulee addiktoivaa. Se johtaa lajityypille ominaiseen käyttäytymiseen, johon puolestaan, verkon logiikan vuoksi, sopii paremmin speksaaminen kuin ajaminen.
Tuo yllä oleva kela vaikuttaa nyt miun mielestä yhtä aikaa täysin itsestäänselvältä, mutta silti kiinnostavalta, koska sen voi peilata johonkin muuhun kuin vaan omiin ajatuksiin ja tulkintoihin. Tässä peilauksessa on tietty varmasti aukkoja, joten ampukaa alas tai tilkitkää.
Summa summarum. Foorumin käyttöä ja speksaamista ei voi niin vain lopettaa. Sen sijaan sitä voi vähentää korvaamalla foorumiroikkumista ja speksaamista livekontakteilla ja ajamisella, joiden pitää tuottaa yhtä paljon tai enemmän mielihyvää, kuin digitaaliset korjaussarjat.
Näinpä parasta mitä tämän langan valossa vois tapahtua, ois se, että älläreitä, keskareita, sessareita, tapahtumia, synttäreitä, puuhastelupajoja, ajoja, ryhmälenkkejä, kahvitteluja, yläfemmoja ja kaupan käyntiä kasvotusten tapahtuis niin paljon kuin mahdollista.