4. päivä
Perjantai
Iniö - Merimasku
Aikaisin ylös ja aamiaisen jälkeen pyörän selkään. Meillä oli snadi kiire yhteysalukselle joka kulki Iniöstä Kustaviin, koska tämän jälkeen piti vielä ehtiä Taivassalo - Teersalo yhteysalukselle. Mantereelle paluun huomasi siinä, että ruotsinkielisyys alkoi pikkuhiljaa häviämään, maantiet alkoivat olla isompia ja liikennöidympiä ja korkeuserot suurempia. Saaristossa ei oikein kunnollisia nousuja ollut, nyt ne alkoivat jo imemään mehuja reisistä. Muistan hengästyneeni ensimmäisen kerran 1. päivänä Paraisten kaivoksen kreisillä nousulla (saariston korkein kohta, FYI) ja toisen kerran 4. päivänä mantereen nousujen kanssa. Eli itse saaristo meni like a breeze, nyt alkoi tuntumaan, kun kuorman kanssa oli hankalaa runtata putkelta.
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/IMG_4837.JPG
Lautan venailua Iniön päässä
Taivassalo olikin jo täysin suomenkielinen kunta. Pari mielenkiintoista kirpparia, 1400-luvun kivikirkko, marketteja ja pienkuppiloita. Keskustasta ei löytynyt kebu-pitserian lisäksi muuta raflaa. Vähän matkan päässä oli kuitenkin Ketarsalmen Kievari -niminen majoituspalvelu/viihdekeskus/tanssikuppila, jonka lounaspöytä oli yllättävän hyvä, vaikka kasvisgratiini olikin ainoa lämmin syötävä ruoka (gratiini on lisuke, eikä pääruoka, ffs).
Yhteysalus Taivassalo - Teersalo kulki tasan kerran päivässä, joten sinne oli ehdittävä - ja sinne ehdittiinkin tunti etuajassa. En muista oliko se täällä vai jossain Houtskarissa, jossa oli Pelago-niminen pubi. Fiilistelin. Sen muistan varmasti, että Taivassalon lauttarannassa oli hyvä uimapaikka. Rohkeat skidit hyppivät lauttalaiturilta greisejä voltteja. Itse tyydyin käsipohjaan.
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/IMG_4850.JPG
If I could offer you only one tip for the future, sunscreen would be it.
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/IMG_4815.JPG
Hefe tsekkailee meidän fillareita. Meillä oli mukana pienet mustekalakoukut, joilla fillarit sai kytkettyä tukevasti lauttojen rakenteisiin, että pysyvät pystyssä merenkäynnin ajan. Suosittelen.
Merimaskun ainoa majapaikkamahdollisuus oli Taattisten tila. Kyseessä on iso ex-maatila nykyinen majatalo, jossa on kaikenlaista aktiviteetteja ja, get this, läjäpäin elukoita pyörimässä jaloissa. Oli koiraa, kissaa (my personal favorite), kapinen hevonen, lampaita, kanoja, kukko, you name it. Yö pimeässä ja lukkeja vilisevässä (tyttöystävälläni on araknofobia) aitassa maksoi suolaiset 82€. Huone oli kuitenkin täynnä sänkyjä, joten mestoille voi majottua suuremmankin porukan kanssa (6-8). Taattisten tila oli elukoita lukuunottamatta aika ankea tapaus. Toisaalta siellä oli sopiva annos elämän tuntua.
Tässä vähän kissakuvia tilalta. Kaverin nimi on Pelle ja sillä on jännä naama. Löydettiin se puun alta makaamasta ja kun lähestyttiin sitä, niin se maukaisi, kellistyi ja alkoi heti kehräämään. Omia kissoja oli tuossa vaiheessa jo vähän ikävä. HTFU!
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/IMG_4857.JPG
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/IMG_4858.JPG
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/IMG_4859.JPG
Merimasku oli muuten kuin joku kummallinen lähiö. Joka puolella suurehkoja omakotitaloja, mutta kunnan palveluihin kuului vain yksi pieni kyläkauppa, pankki ja urheiluhalli. Ehkä Naantali on sen verran lähellä, että jengi käy siellä asioilla. Nurmijärveläisyyden lounais-suomalainen versio. Matkan varrella majapaikkaan bongasimme vierasvenesataman suuren sillan ja kirkon kupeessa, josta löytyi onneksi rafla.
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/29072011177.jpg
Safkaa venaillessa. Vaikka ravintola oli melko ankea, niin terassi oli eläväinen ja miljöö omalla tavallaan kaunis.
5. päivä
Lauantai
Merimasku - Pakinainen
Taattisten tilan aamiainen muistutti keskinkertaista hotelliaamiaista pienemmällä valikoimalla. Pieni K-kyläkauppa puolestaan yllätti positiivisesti laajalla sortimentillaan. Mukaan tarttui Pakinaisten mökkikemuja varten tuoretta ananasta, halloumia, tummaa suklaata ja muuta siirtomaatavaraa.
Nokka kohti Haapalan lauttalaituria, joka olikin melko lähellä. Aikaa riitti kortinpeluuseen, auringonottoon ja mustikoiden poimimiseen ennen lautan saapumista, joka oli päivän toinen ja viimeinen.
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/IMG_4862.JPG
Metsät olivat myöhäisestä ajankohdasta huolimatta täynnä suomalaista superfoodia
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/IMG_4864.JPG
Pakinaisissa oli hienoa ottaa rennosti ja nähdä tuttuja ihmisiä pitkästä aikaa. Tuli valvottua, saunottua ja juhlittua.
6. päivä
Sunnuntai
Pakinainen - Turku
Vika päivä meni melko kevyesti ja rutiinilla. Enää ei jaksanut pakata kamoja edes kunnolla. Bebax alkoi myös vähän kolottaa. Brooks Team Pro on oikein hyvä satula: jäykkä, pitkä ja hyvin muotoiltu. Penkin olisi voinut kuitenkin sisäänajaa ennen reissua, jolloin arse olisi kestänyt istumisrupeaman kivuttomammin.
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/pakinainen.jpg
Lähtö oli viimeisenä aamuna vähän vaikeampi. Nukutaan kohmelo pois.
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/IMG_4870.JPG
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/IMG_4868.JPG
Pakinaisissa saimme myös ajoseuraa Turusta pyörällä saapuneista frendeistä. Kuvassa Samun Kona Sutra.
http://dl.dropbox.com/u/3576177/Pyorakuvia/lomakuvatkosher/IMG_4871.JPG
Darra katosi viimeistään polkemaan päästessä. Lauttaa venaillessa.
Loppumatka meni letkeästi, vaikka maantien vieressä polkeminen on välillä perseestä. Nimimerkki mace polki vastaan jonkun Merimaskun sillan kohdalla. Täällä keskellä ei mitään kehtasin kerrankin kajauttaa sotahuudon kunnolla. Naantalissa vedettiin pitsat ja kotiin saavuttiin joskus iltapäivällä. Safkaa naamaan, pieni venyttely, nukkumaan ja aamulla duuniin.
Reissu oli kyllä parhaimpia niistä harvoista ja lyhyistä kesälomista, joita lapsuuden jälkeen minulla on ollut mahdollisuus pitää. Tuskin koskaan on päässyt unohtamaan kaiken muun ja keskittymään vain seuraavan pikkukylän nimeen. Saariston rengastietä voin suositella kaikille. Hardmen-ajajat pystyisivät tuon teoriassa ajamaan yhdellä yöpymisellä - muutamat yhteysalukset kulkivat sen verran harvakseltaan, ettei taival taida yhdeltä istumalta taittua. Itse kuitenkin fiilistelin ns. kybällä leppoista kulkemista antaen kesäauringon imeytyä kehoon, hengittäen puhdasta ilmaa, haistella meren ja metsien tuoksuja sekä tuntea kuivan tien allaan. Ensi kesänä jotain vastaavaa, mos def.
