Hahaa! Meikäläisen käytöksestä olis saanu tänään varmaa as.pal.matskua. Prkelettä ja stananaa raikui rapuissa.
Ainakin meikälle jo perinteeksi muodostunut “postin kusenkeltainen kädenpuristus” napsahti taas kohdalle.
Melkein viimeisen viikon kunniaksi sain aamulla kuulla että nytpä postimies pave pääseekin opettelemaan uuden pikku piirin ihan yksinään.
Eikun kartta kouraan ja raget päälle…
Ragesta hämmennyksensekaiseen jäätymiseen:
Eilen oli rullailukelit mitä olivat, mutta olin kuitenkin päässyt Urheilukatu - Manskun laita -akselilla kohtuullisesti eteenpäin aina uuden musiikkitalon kulmalle. Siinä Finlandia-talon puoleisella kulmalla oli ruma peltivuorattu dösä poikittain klv:llä tukkien täysin sekä kääntymisen vasemmalle alas että tienylitysmahdollisuuden uuden musahökkelin puolelle.
Heitin homman talutteluksi ja kiersin dösän kuskin puolelle aikomuksenani kysellä - otaksumaltani bändin keikkadösäkuskilta - mistä moinen parkkeeraus. No ruorin takana olikin sitten herra sinisissä miekka-logolla varustetuissa vetimissä. Oli vielä muukin habitus kuin suoraan 70s-jenkkikybelipätkästä viiksineen ja taaksepäin stailattuine Suave-hiuksineen.
Jäädyin niin pahasti tuiskussa dösän ohjaamoa lähestyessäni ja kuskin statuksen huomatessani, että avautuminen jäi täysin suorittamatta - ja ragekin toisaalta vaihtui täyden mittansa hetkessä saavuttaneeseen hämmennykseen. Jälkeenpäin kyllä harmitti, etten ollut haastatellut konstua suorittamastaan mielikuvituksellisesta pysäköintityylistä.
Vaikka kyseistä bussia ei olisikaan erään merkkipäivän juhlajärjestelyjen vuoksi tuolla tavoin sijoitettu, olisin kyllä joutunut typeröittämään itseäni aika vitusti vielä tästäkin kehdatakseni vittuilla muille noissa keleissä pärjäilystä.
^kryptisin ilmaisu mitä tänään on tullut vastaan - mutta luulen saaneeni kopin.
“Erään merkkipäivän juhlajärjestelyistä” ei ollut tietoakaan aamupäivällä tuolla sijainnilla, mutta ehkäpä kyseessä todella oli esim. isämmmaata kunnioittamattomien hippien talteenkeräysvaunu.
Ja tottakai setä poliisikin luuli, ettei kukaan ajele noilla keleillä fillarilla. Mehdillä kuitenkin nämä keleihin ja pyöräilyyn liittyvät otaksumat jatkossa…
^tämä saattaa “valaista” asiaa
Pollareita oli muutenkin keskusta täynnä, kuten yleensäkin pressapippaloiden aikaan.
edit: niin siis, tiputtelevat penteleet kyttäläiset kanssaveljiään ja -sisariaan ympäri kaupunkia noilla bussiloilla. Ei se kyllä vähennä klv-pysäköinnin urpoutta pätkääkään.
Lepo vaan, kid_s, meinasin vaan ettei oikein irtoa sympatiaa rageille tällä kertaa kun kaikki oli enemmän tai vähemmän hula bual koko kaupungissa, ellei koko maassa 
Kuten sanottu, kansakunnan silmäätekevät ja tarden fb-kaverit, valkolakkiset pyromaanit ja ensin mainittujen bakkanaaleista katkeroituneet riekkuivat keskustassa ja kaikki muut, mukaanlukien aurahemmot, istuivat kotonaan tai bartertownissa katsomassa tätä sirkusta televisiosta ja joka paikassa oli lunta kuin jussi ahteen kotivideoissa.
Itsekin olin lähdössä pyörällä, uhmakkaasti säiden nykytilaa vähätellen tietenkin, hakemaan herkkuja lähimmästä aukiolevasta myymälästä.
Ehdin kotikadun päähän, vain todistaakseni kuinka arvokkaasti ja hienoeleisesti possuvankkuri liikehti risteyksessä. Vein pyörän takaisin tupakille hipsineelle pariutumiskumppanille ja sanoin että viepä tää kuule takas pesään, mä taidan jalkautua.
Karjavaunun vielä venkslatessa sen kohdalle jo toistamiseen päästyäni, minun teki mieli mennä kysymään että etsittekö kenties jotain muutakin kuin kitkaa - taloyhtiöni rappujen logiikka kun sattuu olemaan vähän sellaista karttaa tai natiivi-oppaan neuvoja vaativaa sorttia.
Varmaan olisivat suuttuneet ja halusin suklaata enemmän kuin tiuskintaa, joten jatkoin matkaa.
Monessa paikkaa joutui ihan suosiolla antaa muiden mennä tai luikkia kiireenvilkkaa tien yli että saivat siellä loskaisessa perunapellossa kammettua kiesiään eteenpäin. Parkkipaikan etsiminen varmaan olis ollut aika helppoa killdozerilla.
Bartertowniin samottuani eräs siellä levänneistä miljoonista taksikuskeista tiesi kertoa nähneensä yhden aurausvälineen vuoronsa aikana. Näin omin silmin ainakin yhden raitiovaunun liikkuvan kohtalaisen sutjakasti, ja jostain syystä mietin kuinka joku varmasti riemuitsee julkisen liikenteen sujuvuutta.
Olis pitäny lähteä ulos, pidemmälle matkalle jo paljon aiemmin päivällä. Siellä oli kuumottavan värinen taivas juuri ennen pimeää.
Takaisin aiheeseen, itseäni aavistuksen ragetti tänään se, että kotikatu oli edelleen korttelin pituinen minipipe, jonka perusteella jätin pyörän kotiin. Kun pääsin ensimmäiseen mutkaan, ja lopulta töihin, jouduin toteamaan että klv:t koko matkalta oli aurattu. Kun astuin työhuoneeseen, täällä haisi ihmisen perse. Pesemätön, paskainen/hikinen, ummehtunut perse. Oli näemmä yli viikon muhinut roskapussi laskenut alleen.
…mäkin joudun myöntämään, että konkeli jäi iltasella duunipaikalle kun kasin nurkkaan rappukäytävän ovea ei saanut auki kuin solakan varhaiskeski-ikäisen vätyksen verran, kiitos kinosten. Tänään ehtoommalla sitten polkaisukulkineella kotio. nimim. aura-auto=kaveri
Vaihdetaan metukka rulliin, vittu, tai vaikka 128gt SSD-levyyn. Ihan sama kävellä tuolla kun näemmä 2.0:ssa jo passe dotted line on edelleen in aurauksessa. Niin paljon nyt ragettaa, ja nimenomaan se vitun road. Onneks sentään varsinainen työmatka on siloinen ja ajokelpoinen <3 <3 <3
Mulla ei ole vieläkään tullut ajokelvotonta osuutta työmatkalla. Missä vika?
^ajokelvottomuus on yksilöllinen havainto. Eilen Kilosta Hakaniemeen osui työmatkalle useampi aurattu ja auraamaton pätkä sekä jokunen extra haasteellinen ajoradan aurausjätökset sisältävä kvl. Mitään logiikkaa ei näissä näkynyt, ei ainakaan siten että ne olisivat keskustan suuntaan menneet. Kunnossapidon ykköskategorialuokkaan kuulumisesta ei ollut tietoakaan, ajoradat sen sijaan loistivat vieressä juuri aurattuna. Pyöräilyn kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä ei muuten onnistu näin. Tänään sitten otin Jeepin alle kun on hippasen mennyt luotto myös julkisiin.
Aion kantaa korteni kaksinkertaistamisen kekoon lapioimalla uudella lumilapiollani tarpeen vaatiessa.
Juuri äsken ot-ragea aiheutti putkiremonttiurakoitsijoiden tekemä källi. Koko talossa ei ole pyörävarastoja tällä hetkellä käytössä, niiden sijasta meillä on yksi keskikokoinen merikontti pihalla. Noh, olivat sitten urakoineet kasan sekalaista paskaa kontin oven eteen, ovea sai vajaan ohjaustangon verran auki. Perkele, sanon.
Hesarissahan oli pari päivää sitten juttua, että tänä vuonna ei tule parannusta viime vuoteen; ei ollut aloite päässyt edes budjettiesitykseen asti. Mun mielestä ällistyttävin oli kokeilu jossa ei hiekoiteta vaan aurataan ja suolataan - suolahan muuttaa lumen järkyttäväksi pöperöksi…
Muuten on tullut pari kertaa melkein ragettua keskustan pyöräteistä niin antaa mennä nyt sitten samaan settiin. Eli miten, kun lumi tulee maahan unohtuu kollektiivisesti, että pyöriä on olemassa. Pyörätiet muuttuvat oikaisureiteiksi ja odottelualueiksi, jossa pesäpallomaisesti kärkytään punaisilla saumaa singahtaa tien yli. Yksi tällainen tapaus loikkasi takaisin pyörätielle, suoraan eteen, kun säikähti, että auto saattaa heittää loskat päälle.
^ Tuon olen ikävä kyllä itsekin huomannut, kun joudun useasti sotkemaan pitkin Manskun pyörätietä. Ei ne valojen vaihtumista odottelevat kulkijat väistä vaikka kuinka uhkaisi elekielellä ajaa päälle tai soittaa kelloa tai huutaa. Tai kaikkia yhdessä. Pahimpia on kuitenkin ne yksilöt, jotka ottavat kyseisen pyörätien oikoreitikseen eivätkä sitten millään viitsi antaa tilaa.
Kyllä se rage siitä sitten häipyy kun ko. tienpätkältä pääsee pojes, mutta on tosi hauskaa aloittaa päivänsä tuollaisella.
Tai eipä se minnekkään vielä häivy, kun sitten joutuu ajamaan Rautatieaseman ohi. Härre gyyd sitä tungosta ja kiirettä ja ties mitä…
r-aseman edusta on liikennesuunnittelun kukkanen, sen toimivuudesta ei voi syyttää jalankulkijoita. Paras tapa r-aseman ohittamiseen on alikulkukäytävän käyttäminen.
Tuosta pyöräilyn kaksinkertaistamisesta en voi olla postaamatta tätä ylvästä ja aitoon omakohtaiseen kokemukseen perusteltua mielipidettä vihreältä virkamieheltä
jos pyöräilyä aiotaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä niin se ei tule onnistumaan nykyisellä ajoratojen ja kvl:ien puhdistuspriorisointien eroilla. Mitä tulee väylien kunnossapitoon, talvipyöräilyn olosuhteet pitää olla yhtä hyvät kuin autoilunkin ovat.
Jos olosuhteet tehdään pyöräilylle otolliseksi niin muutoksen pitää lähteä liikennesuunnittelun ohjeistuksesta eikä vastuuta pidä sysätä pyöräilijöiden käyttäytymiselle yhden elokuun mittaisen pyöräilykokemuksen perusteella.
Vasta kun pyöräilyllä on samantasoiset olosuhteet kun autoilulla on niin silloin voidaan perustellusti vaati pyöräilijöiltä oikean tyyppistä käyttäytymistä. Kun sekoitetaan jalankulku ja pyöräily samoille baanoille, on liikkumismuotojen nopeuden ero verrattavissa sekoitukseen hevosia ulkoiluttavista traktoreista porchejen seassa. Polkupyöräilyn ja jalankulun nopeusero on helposti viisinkertainen.
Pyöräteiden suunnitteluun pitää kiinnittää jatkossa huomiota, 78 kanttaria/kynnystä 14km työmatkallani ei voi olla hyväksyttävä määrä. Jos 14km automatkalla olisi sama määrä töyssyjä niin jokunen kulmakarva nousisi hämmästyksen merkiksi.
Kaupunkisuunnittelussa pitää tehdä todellisia, pyöräily-ympäristöä edistäviä ratkaisuja pelkän perusjargonin sijaan.
Vuonna 2010, erityisesti ekologisuuden ja liikenteen sujuvuuden painoarvojen lisääntyessä mahdolliset muut argumentit näitä perusteluja vastaan ovat perusteettomia. Varsinkin jos aikomus on tehdä Helsingistä pyöräilykaupunki autoilukaupungin sijaan.
-palaute saurin blogiin
^hyvin kirjoitettu.
Jouduin eilen taluttamaan maasturia Flemarilla välillä Hesari - Vaasankatu, jäiset polanteet ja ratikkakiskot lumimössön alla kovin kapeaksi auratulla kadulla ottivat tällä kertaa voiton.
Ja sekös vasta kismitti.
marlon - 23:57, 8.12.2010 » jos pyöräilyä aiotaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä niin se ei tule onnistumaan nykyisellä ajoratojen ja kvl:ien puhdistuspriorisointien eroilla. Mitä tulee väylien kunnossapitoon, talvipyöräilyn olosuhteet pitää olla yhtä hyvät kuin autoilunkin ovat.Itse kirjoittelin juuri samasta aiheesta Salermolle viestin, kun meni hermot aivan täysin aamulla siihen, että Mäkelänkadun ajoradan loskat oli kumottu pyörätielle niin hienoksi kasaksi, ettei koko KLV:llä voinut ajaa, hyvä että taluttaminenkaan onnistui. Pahimmillaan tilaa pyöräilijöille ja jalankulkijoille oli n. 50 cm. Sama jatkui Hakamäentien sillalla. Ajoradalla ei uskaltanut ajaa, kun se oli niin uskomattoman liukas..
“Kaupunki saa sellaiset pyöräilijät kuin se ansaitsee”