^ Tuon olen ikävä kyllä itsekin huomannut, kun joudun useasti sotkemaan pitkin Manskun pyörätietä. Ei ne valojen vaihtumista odottelevat kulkijat väistä vaikka kuinka uhkaisi elekielellä ajaa päälle tai soittaa kelloa tai huutaa. Tai kaikkia yhdessä. Pahimpia on kuitenkin ne yksilöt, jotka ottavat kyseisen pyörätien oikoreitikseen eivätkä sitten millään viitsi antaa tilaa.
Kyllä se rage siitä sitten häipyy kun ko. tienpätkältä pääsee pojes, mutta on tosi hauskaa aloittaa päivänsä tuollaisella.
Tai eipä se minnekkään vielä häivy, kun sitten joutuu ajamaan Rautatieaseman ohi. Härre gyyd sitä tungosta ja kiirettä ja ties mitä…
r-aseman edusta on liikennesuunnittelun kukkanen, sen toimivuudesta ei voi syyttää jalankulkijoita. Paras tapa r-aseman ohittamiseen on alikulkukäytävän käyttäminen.
Tuosta pyöräilyn kaksinkertaistamisesta en voi olla postaamatta tätä ylvästä ja aitoon omakohtaiseen kokemukseen perusteltua mielipidettä vihreältä virkamieheltä
jos pyöräilyä aiotaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä niin se ei tule onnistumaan nykyisellä ajoratojen ja kvl:ien puhdistuspriorisointien eroilla. Mitä tulee väylien kunnossapitoon, talvipyöräilyn olosuhteet pitää olla yhtä hyvät kuin autoilunkin ovat.
Jos olosuhteet tehdään pyöräilylle otolliseksi niin muutoksen pitää lähteä liikennesuunnittelun ohjeistuksesta eikä vastuuta pidä sysätä pyöräilijöiden käyttäytymiselle yhden elokuun mittaisen pyöräilykokemuksen perusteella.
Vasta kun pyöräilyllä on samantasoiset olosuhteet kun autoilulla on niin silloin voidaan perustellusti vaati pyöräilijöiltä oikean tyyppistä käyttäytymistä. Kun sekoitetaan jalankulku ja pyöräily samoille baanoille, on liikkumismuotojen nopeuden ero verrattavissa sekoitukseen hevosia ulkoiluttavista traktoreista porchejen seassa. Polkupyöräilyn ja jalankulun nopeusero on helposti viisinkertainen.
Pyöräteiden suunnitteluun pitää kiinnittää jatkossa huomiota, 78 kanttaria/kynnystä 14km työmatkallani ei voi olla hyväksyttävä määrä. Jos 14km automatkalla olisi sama määrä töyssyjä niin jokunen kulmakarva nousisi hämmästyksen merkiksi.
Kaupunkisuunnittelussa pitää tehdä todellisia, pyöräily-ympäristöä edistäviä ratkaisuja pelkän perusjargonin sijaan.
Vuonna 2010, erityisesti ekologisuuden ja liikenteen sujuvuuden painoarvojen lisääntyessä mahdolliset muut argumentit näitä perusteluja vastaan ovat perusteettomia. Varsinkin jos aikomus on tehdä Helsingistä pyöräilykaupunki autoilukaupungin sijaan.
Jouduin eilen taluttamaan maasturia Flemarilla välillä Hesari - Vaasankatu, jäiset polanteet ja ratikkakiskot lumimössön alla kovin kapeaksi auratulla kadulla ottivat tällä kertaa voiton.
marlon - 23:57, 8.12.2010 »
jos pyöräilyä aiotaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä niin se ei tule onnistumaan nykyisellä ajoratojen ja kvl:ien puhdistuspriorisointien eroilla. Mitä tulee väylien kunnossapitoon, talvipyöräilyn olosuhteet pitää olla yhtä hyvät kuin autoilunkin ovat.
Itse kirjoittelin juuri samasta aiheesta Salermolle viestin, kun meni hermot aivan täysin aamulla siihen, että Mäkelänkadun ajoradan loskat oli kumottu pyörätielle niin hienoksi kasaksi, ettei koko KLV:llä voinut ajaa, hyvä että taluttaminenkaan onnistui. Pahimmillaan tilaa pyöräilijöille ja jalankulkijoille oli n. 50 cm. Sama jatkui Hakamäentien sillalla. Ajoradalla ei uskaltanut ajaa, kun se oli niin uskomattoman liukas..
Teneriffal ei ainoatakaan road ragee. Autoilijat antaa tilaa ja jos vastaan tulee autoja niin sitten odotetaan ennen ohitusta. Kun annan tilaa autoilijoille, niin lyhyt torven töräytys ja moikkaus tulee kiitoksena. Kukaan ei ole soittanut torvea kiukuissaan, vain kannustuksena.
Kotikadun yksikaistaisella peltotiellä joku autoherra kiihdytti suoraan päin, ettei jäisi sutimaan paikalleen ja vain joutuisi peruuttamaan vähän matkaa. Ajatteli kuitenkin ihan oikein, että jos autolla kaahaa vain rauhassa päin, on pyöräilijä vitun neandertalilainen jos ei loppupeleissä hyppää penkkaan. Tuli hiilarivajareissa kommentoitua ikkunan läpi siihen malliin, että taisi koko kortteli kuulla mitä mieltä olin ja mistä. Että helpottiko? Itse asias joo. Avesome.
Ajelen KLV:tä kaikessa rauhassa, kunnes viereiseltä ajoradalta suoraan eteen kurvaa auto, joka jatkaa matkaansa mateluvauhtia edessäni tukkien koko väylän. Lopulta auto pysähtyy jonkun rappukäytävän eteen, ja jään toiveikkaana trackstandaamaan auton taakse, kun kuvittelen, että se on vain jättämässä matkustajaa rappuun. Kymmenen - viidentoista sekunnin vatvomisen jälkeen matkustajanpuoleinen tyyppi todellakin nousee autosta ja juoksee rappukäytävään – mutta jättää perässään oven apposen auki, ja auto jää torottamaan paikalleen. Tästä ei mahdu enää edes kävellen ohi, joten otan pyörän olalle, tarvon polvenkorkuisessa hangessa matkustajanpuoleiselle ovelle ja katson tuimasti kuskia. Kuski näyttää täysin hölmistyneeltä, enkä enää edes jaksa raivota, vaan totean, että laittakaa nyt edes se ovi kiinni.
Muutamaa minuuttia myöhemmin ajan ajoradan oikeaa reunaa. Olen kääntymässä vasemmalle, joten näytän suuntamerkkiä ja siirryn keskelle kaistaa. Juuri, kun olen lähtemässä kääntymään, takanani oleva autoilija keksii lähteä ohittamaan minua vasemmalta. Vilkaisen olan yli ja karjaisen, että et todellakaan lähde nyt ohittamaan. Ilmeisesti tällä on vaikutusta, sillä autoilija peruuttaa aikeensa.
Molemmat alueet ovat valaistuja, ja pyörässä on valot molemmissa päissä, joten näkyvyydestä tuskin oli kyse kummassakaan tapauksessa.
Fiz - 14:17, 9.12.2010 »
Itse kirjoittelin juuri samasta aiheesta Salermolle viestin, kun meni hermot aivan täysin aamulla siihen, että Mäkelänkadun ajoradan loskat oli kumottu pyörätielle niin hienoksi kasaksi, ettei koko KLV:llä voinut ajaa, hyvä että taluttaminenkaan onnistui. Pahimmillaan tilaa pyöräilijöille ja jalankulkijoille oli n. 50 cm. Sama jatkui Hakamäentien sillalla. Ajoradalla ei uskaltanut ajaa, kun se oli niin uskomattoman liukas..
Joo, itselläni samat tunnelmat. Hämeentiellä olen pannuttanut joka kerta kun olen yrittänyt ajorataa ajaa. Sörnäisten rantatietä pääsi eilen juuri ja juuri kampeamaan lumimössössä eteenpäin ja monilla osuuksilla lumet on kipattu klv:lle. Eipä siinä, jos on liukasta, on liukasta, eikä siitä voi syyttää kuin säätä ja joulupukkia, mutta on kyllä vaikea keksiä miten pyöräilijöiden määrä tuplaantuu kantamalla lunta pyöräteille.
Viime talvena tuota tehtiin Kulosaaren sillalla, mikä teki ajamisesta aika ajoin haastavaa. Kun KLV:llä ei ole oikeasti yhtään tilaa, on pakko polkea ajoradalla, mikä ei ymmärrettävästi kauheasti sympatiaa herätä motoristeissa. Tuo ei enää oikein taida palautua Saurin mainitsemiin pyöräilijöiden asennevammoihin. Tai no, kai sitä voisi ylittää tuon kohdan jäätä pitkin tai kiertää Viikin kautta.
Sen sijaan: Hesarilla kiskojen ja polanteiden välissä heiluessani autot kyllä pitivät esimerkillistä turvaväliä - myös ohittaessaan.
Johtuuko muuten tuo määrässään pienen ihmisen käsityskyvyn ylittävä lumimuhju suolaamisesta vai vaan leudosta säästä?
tutam - 21:01, 9.12.2010 » [...]
Johtuuko muuten tuo määrässään pienen ihmisen käsityskyvyn ylittävä lumimuhju suolaamisesta vai vaan leudosta säästä?
Sekä että.
Suolaa käytetään, koska se alentaa veden jäätymispistettä. Tällöin pakkasen puolellakin oleva vesi pysyy sulana ja voi periaatteessa valua viemäriin. Sulatusvaikutus vain vähenee olemattomiin muistaakseni jossain -5 kelsiusasteen paikkeilla. Siitä eteenpäin lumi on vain toisenlaista lunta.
Oon nyt pari kertaa saanut ohittavasta tai vastaantulevasta suolausautosta kohtalaisen kokoisen ja painoisen suolarakeen melko voimallisesti naamaan. Kirpaisee. Silmaan osuessaan menis nako - onneks on likinakoisyyden johdosta suojalasit aina naamalla.
Lauttasaaren silta on aiheuttanut mielipahaa viimeisen viikon ajan. Ilmeisesti klv ja kävelytie silloin tällöin aurataan, mutta äkkiäkös ne ajoradan paskat aurataan suoraan klv:lle. Likaista suolalumimuhjua on parhaimmillaan ollut n. 40cm syvyydeltä kauttaaltaan koko sillan matkalta, kummallakin puolella. Ajorata kiiltelee vastahöylättynä vieressä. Sinne en uskalla.
waldemaar - 15:18, 10.12.2010 »
Lauttasaaren silta on aiheuttanut mielipahaa viimeisen viikon ajan. Ilmeisesti klv ja kävelytie silloin tällöin aurataan, mutta äkkiäkös ne ajoradan paskat aurataan suoraan klv:lle. Likaista suolalumimuhjua on parhaimmillaan ollut n. 40cm syvyydeltä kauttaaltaan koko sillan matkalta, kummallakin puolella. Ajorata kiiltelee vastahöylättynä vieressä. Sinne en uskalla.
Mä olen noita kuvia pistänytkin fillarifoorumille... kuudes talvi menossa kun ajan sitä reittiä ja ensimmäiset kerrat olleet tällä viikolla, ettei ajamalla pääse läpi. Ihan uskomattoman surkeaa toimintaa ollut.
Mä sain tänään kyynärpäätä manskun pyörätiellä siinä stokkaa vastapäätä. Meni känniseltä taksistapoistujalta hermo normaalissa ohitustilanteessa. Jos olis ollu aikaa, olisin saattanu ottaa vaikka pienet vapaaottelut. Mutta aina on muka niin kiire, ettei ehdi kuin suuta soittaa.
Sekä kulosaaren- että lauttasaarensiltaa kynnettyäni alan allekirjoittamaan ylläolevan Saurin blogivastaajan näkemyksen kaljamahaisista pyöränvihaajista. Onneksi me saadaan tulevaisuudessa maksaa saman jengin elintasosairauksien hoitokustannukset. Että ruvetaampa ajoissa suunnittelemaan keskitysleirejä sotien jälkeen syntyneille edunsaajille. Siis niille joille jäi epäselväksi että jalkoja oli tarkoitus käyttää muuhunkin kuin autoon siirtymiseen.
Pakko raportoida keskiviikon near death experiencestä.
Tulin keskustan suunnasta hakamäentien risteyksen valoihin, manskun länsipuolta. Siinä odottelen vasemmalta tulevia autoja träkständissä, kun on kerran punaiset valot. Siis kaksi kaistaa oikealle keskustan suuntaan kääntyjiä. Mulla oli kammet vähän huonosti liikkeellelähtöä ajatellen ja kun vihreät tuli, meni hetki että pääsin liikkeelle. Sivusilmällä katson lähimmän auton hidastavan risteykseen, joten tässä vaiheessa jo lähden ylittämään tietä.
Siinä toiselle kaistalle tullessani ohi suhahtaa valkoinen vanha romuauto ihan hemmetin lujaa, suunnilleen poikittain ja kapeat nastarenkaat jäistä asfalttia rouhien. Etupyörän ja auton välissä oli ehkä korkeintaan metri. Heittäisin, että viisi-kuusi sekuntia ainakin oli mennyt siitä, että valot oli vaihtuneet kevyelle liikenteelle vihreäksi - siis varmaan lähes 10 sekuntia punaisista autoille.
Jäi mietityttämään kovasti miksen tajunnut katsoa rekkaria, ja mitä olisi käynyt jos olisin skarppina lähtenyt ylittämään tietä heti vihreillä.
