En oo tutustunut noihin ihan valtavasti, kun okt asujana suosin kiinteitä soppareita etenkin niin kauan, kun niitä saa lähelle tätä 5snt/kwh tasoa, mutta sen mitä oon yleisesti asiaa seuranneena ymmärtänyt niin noi älyreleet ei ilmeisesti vaadi mitään erillisiä tietokoneita esim raspin muodossa vaan toimisivat ihan itsenäisesti.
Raapaisin tuossa pintaa kun nykyinen halpa soppari on päättymässä niin tuntui että joku älylaite/ohjelma tarvittaisiin,siksi vähän kyselinkin asiasta kun tässä noobiena mennään.
Tosiaan okt asujana tässä itsekin.
Tälläiseenkin osuin : terae.fi Sähkön käytön optimointia (lämminvesivaraajan älyohjaus)
Ja aika pätevältä tuntuisi homma.
Jatkokysymys aiheeseen,mikäs soppari jengin mielestä olisi halvin? Vattenfall tarjosi n.50c/kwh ja Fortumilta saisi reiluun 13c/kwh
Kannattaa ottaa varmaan pörssisähkö vaan kevääksi ja napsia halpenevaan markkinaan nyt kesälle taas uusi kiinteähintainen. Itse olen kiinteähintaisesta sopparista huolimatta kyllä pihistellyt sisälämmössä niin, että eniten käytetyt asuintilat keittiö ja olkkari on pidetty n. 21 asteessa, mutta työhuoneiden ja makkareiden ovet ovat kiinni, kun ei käytetä, niin ilppi ei myöskään erityisen tehokkaasti noita tiloja lämmitä ja esim muutaman päivän toimistotyön ja työhuoneen käyttämättömyyden seurauksena lämpö asettuu sinne 12-15 asteen väliin riippuen ulkolämpötilasta. Voisin myös aivan mainiosti sallia sähköyhtiön säätää yösähkön alkamisajankohtaan yökohtaisestikin kysyntäpiikkien tasaamiseksi, koska lähinä varaaja sillä käytöllä on, eli en sinänsä elele ihan hälläväliä asenteella kiinteähintaisella sopparilla, mutta en vaan jaksa alkaa miettiä kämpän lämmittämisen jaksotusta tms pumppailua sähkön kysyntäpiikkien mukaan. Polttelen kyllä kylmemmillä keleillä takkaa ihan mukavuussyistä eli sen puoleen todennäköisesti kalliimpien hintojen aikana käytän lämmitykseen myös puuta ja tasailen luonnostaan kysyntää.
Ei ole tullut myöskään tuohon noin perehdyttyä, kun Nibellä on vakiona ilmainen Uplink-palvelu, missä on pörssisähköohjaus. Eli niiden systeemi, millä voi muutenkin etäsäätää ja vahtia laitetta ja mistä saa vaikka hälytykset sähköpostiin, niin näkee lomallakin ollessa jos tulee joku hämminki.
Mutta jos pörssisähköön joutuu menemään niin joku tuollainen kannattaa kyllä koittaa värkätä. Sinänsä pörssisähkön keskihinta tammikuussa jotain 8 senttiä, mutta kannattaahan se käyttö silti keskittää halpaan aikaan sen mukaan kun voi.
Mä veikkaan että meillä suurin sähkösyöppö on vesivaraaja ja tarkoitus olisi saada siihen ohjaus ensimmäiseksi.
Olisipa takka!
Mikä lämmitysmuoto ja millanen vedenkäyttötapa?
meillä kun on PILP, eli poistoilmasta otetaan lämpöpumpulla lämpöä talteen ja siirretään se lämpöpumpulla veteen, jolla lämpiää sit talo (vesikiertoinen lattialämmitys) ja käyttövesi, sekä tuloilma, niin tilojen lämmitys vie 4x enemmän energiaa, kun lämmin käyttövesi.
-60 luvun yksitasoinen ja pääasiallisin lämpö tulee nyt ilpillä
joo. Tossa voi olla vähän hankala säästää muuten kun käyttöaikaa säätämällä. Tilojen lämmityksessä se on hankalaa, kun mun keho ainakin haluais mielummin päivällä lämpimämpää (sähkö kalliimpaa) ja yöllä viielämpää. Mutta käyttöveden osalta kannattaa. Meillä kun siinäkin on lämpöpumppu välissä, niin vie alle 2000 kWh sähköä vuodessa.
Toi mitsun kolmevitonen on kyllä hyvä,makkareissa tarkoituksella vähän viileämpää mutta kyllä muuten pitää olla ns.t-paita keli.
Kylppärin lattialämmitystä en viitsi hirveän alas laskea,täällä kuitenkin muksut luttaa vedellä ihan älyttömästi jos ei rajoja laita 
Työkaverille tuli samasta firmasta saman päivän aikana kaksi eri tarjousta kiinteään hintaan. Lukuja en muista, mutta taisi olla liki kerrotoimella 2 eroa tarjouksissa. Taitaa sähköyhtiöissä hinta päivittyä tiuhaan.
Soitin vattenille niin asiakaspalvelussa puolentunnin jono
Nyt on sitten vaihdettu taktiikkaa ja ajetaan termostaatit auki koko taloon käyrän mukaisesti vettä kiertoon. Ei merkittävää muutosta, koska aiemmin oli jo käyrällä melko alas säädetty lämmöt. Ero tulee varmaan siitä, että termostaattiohjatussa tilanteessa kylmetessä avautu termostaatteja ja kylmää vettä lähti paluuseen. Termostaattien sahatessa edestakaisin saattoi paluu veden lämpötila vaihdella. Nyt termostaateilla on ohjattu huomattavasti pienempi ala. Makuuhuoneessa termostaatilla pidetään alhaisempi lämpötila. Sekin säädetty siten, että ei sahaisi edestakaisin. Lämpötila pysynyt 19-20 C aika tasaisesti. Nyt, jos kylmenisi, niin näkisi, miten käyrä toimii kylmällä.
Seuraaksi olisi varmaan autotallin oven lämpöhäviöiden tukkiminen. Autotalli pysyy paljon kylmempänä kuin muu talo, vaikka oletuksena on sama lämmitysputkisto. Virtaus on melkein kokonaan auki autotallin piiriin. Autotalli saa olla viileämpi, mutta sitä voisi sitten säätää virtauksella.
1 Like
Yleensä tallin ovi on suhteessa tilaan jo sen verran iso, ja seiniin verrattuna erittäin hepposesti eristetty, että lämpöhäviöitä vaan tulee. Itse oon monta kertaa tossa huomannut sellasen, että jos sopivat keliolosuhteet vetää kylmille pinnoille sellasen tiivistyneen ilmankosteuden aikaansaaman huurteen niin verhouksen laudotus voi olla muuten sellasen jäähileen peitossa, mutta tallin ovi on aina ihan kuiva ja sula, vaikka pidän vaan 5 asteen lämpöjä tallissa.
Tähän tallinovihavaintoon liittyy suuremman lämpöhäviön lisäksi se, että verhouslaudoituksen takana on (tai ainakin pitäsisi olla) tuuletusrako, eli siellä laudoituksen takana liikkuu ulkoilma. Sen takia laudoitus on kylmä. Pitäis verrata siihen, mikä on tuulensuojan tilanne. Kuurassa vai ei.
Toki vanhemmissa paneloiduissa hirsitaloissa ja rintamamiestaloissa verhous on kiinni ilman tuuletusrakoa, mutta ei niissä sitä kuuraakaan usein esiinny. Vain huonosta tuuletuksesta johtuvia jääpuikkoja räystäällä
Mutta totta tuo ovi. Voi olla melkein 20% autotallin seinäpinnasta ja eristeenä 40mm styroxia tai uretaania. Parhaissa uusissa ovissa voi olla jopa 60mm uretaania, mikä vastaa alle 100mm villaeristettä. Ja ovenpielirakenteet tyyliin eristämätön teräs.
Lisäksi autotallien kohdalla voi olla seinässäkin vähemmän eristettä jos on ns. puolilämmin tila. Hassua säästää se 10e/m2 rakentaessa ja maksaa koko elinkaari korkeampaa lämmityskulua, mutta niin niitä on paljon tehty, kun puolilämpimän saa heikommin eristettynä tehdä.
Koskee seinien lisäksi myös alapohjaa. Voi olla vähemmän eristettä sielläkin jos on ollenkaan.
Vanhemmissa talleissa ei välttämättä ole AP-eristystä kuin reunoilla metrin leveydeltä.
Meillä on sama seinärakenne läpi koko talon ja siksi autotallinoven kautta tapahtuva lämpöhäviö on selviö. Lamellinosto-ovi on huono vaihtoehto talliin, johon viedään useimmin polkupyöriä ja muita ulkoharrastusvälineitä sekä siellä huolletaan niitä. Paljon pientä kulkua ovesta.
Oviaukko kapenee karmien verran, jos laittaisi normaalit kaksiosaiset ovet kunnollisella eristeellä. Paksumpi ovikin vie tilaa, kun karmia ei voi asentaa verhouksen tasoon. Auto olisi hyvä sillon tällöin saada ajettua talliin. Pitää mittailla, millainen kulkuaukko kaksiosaisella ovella jää.
Olisiko sitten tuplaovi ratkaisu. Tulisi lyhyt "tuulikaappi. Uloimpana ohut ovi ja kylminä aikoina joko nykyinen lamelliovi tai laskostuva “pressuovi”. Ei tämäkään mikään käytännöllin ratkaisu ole.
Lamelliovi on harmittanut vuodesta 2011, joten kai sen voisi vihdoin vaihtaa. Autotallin oven edessä on sen verran luiskaa, että talvella ei edes lumen pitäisi pahemmin haitata ovien avautumista. Nyt lämpövuodot pitävät kynnyksen sulaan. Harakat ja varikset tepastelevat oven edustalla. Uudessa lumessa näkyy aamuisin jäljet.
Yks millä vois aika näppärästi saada lämpöhäviötä vähemmäksi olis jonkinlainen pressu/huopa tms sinne sisäpuolelle peittämään oviaukko ja karmien jättämä tila, niin jättäisi sellasen pienen seisovan ilmakerroksen sinne oven ja pressun väliin, joka vähän parantais eristystä et ois ikäänkuin “tuplaovi” pienellä ilmatilalla välissä.
Toisaalta kokonaiskuvassa tallin oven kautta tapahtuva lämpöhäviö on energiankulutuksen näkökulmasta varmaan suht vähäistä vrt koko asumuksen energiankulutus ja toisaalta sitä vois saada entistä vähäisemmäksi, jos vaan tiputtais koko tallin lämpötilaa vaikka 5-10 plusasteen välille.
Muistakaas varata maalämmön käyttäjät tontilta tilaa varakaivolle:
maalämpökaivot jäähtyy vuosien mittaan
tai käyttäkää viilennystä, jonka hukkalämmöt saadaan ajettua kallioon.
Mielenkiintonen juttu, mitä ei itse ollut tullut miettineeksi. Käteväähän tuossa olisi, jos kylmäainetta voisi lämpöpumpulla kierrättää myös ilpin sisäyksikön tapaiseen hommaan ja pumpata tosiaan lämpö kesäkaudella takaisin tuonne maan alle vähintään jäähdytystarpeen osalta, mutta ehkä tulevaisuudessa tuollaiseen järjestelmään voisi tulla ihan sellanen hallittu kesäkauden ulkolämpötilan siirtäminenkin kaivoon, mikäli sisätilojen jäähdytystarpeesta ei saada riittävästi lämpöä.
2 Likes
Jep.
Pikkuveli teki aikanaan opparin kaupan systeemistä, missä energiakaivosta otettiin lämpö ja toisaalta kesäaikaan tilojen jäähdytyksen ja myös kylmälaitteiden jäähdyttämisestä tuleva lämpö ohjattiin sinne kaivoon.
2 Likes
Pirun viileää säätää pyörää moisessa lokakuusimulaattorissa 
Tähän pohtinut aurinkokeräintä ja varaajaa, jolloin maalämmön maasta ottamaa lämpö vähentyisi jonkin verran. Jäähdyttäminen ei onnistu sen vuoksi, että IV-kanavista puuttuu solukumieristys. IV-asentaja varoitteli, että aika paljon on saatu kondensio-ongelmia maakylmällä aikaan.