Sain jostain intoa tutkia Nibe F1226 mlp toimintaa vähän tarkemmin. Nyt on tehty alustavat säädöt joiden pitäisi vähentää kompuran startteja noin kolmannekseen tehdasasetuksista. Miten noin dorkat asetukset voi edes olla.
Oli myös erittäin tyydyttävää irroittaa keruupiirin suodatin joka näytti tältä:
Illalla pääsee tutkimaan 24h ajalta COP-arvoja, lämpötiladeltoja ahhh
Vaikka sama. Asennus näillä näkymin tammikuun alussa, mikä oli vähän yllättävä veto paikallisfirmalta. Isot pajat myi eioota / juhannuksen jälkeen, aurinkopaneelibusiness käy nyt ylikierroksilla.
Sain samalla tarjouksen LiFePo akustosta, mut ~kiloeuro per kWh on vielä pikkuisen liikaa kun tavoitteena ei ole off-grid.
Modernisoituihin high end pannuhuoneisiin saattaa tarvita vara-osia joita komponenttipulan takia ei ole maassa eikä saa nopeasti kauempaakaan.
Kerrostalossamme värjötellään 15…17 asteessa toista viikkoa ja toivotaan että ehkä tällä viikolla saapuisi. Ei mitään hätää, kerrospukeutumisella ym. selviää, mutta vähän kalseaa ja toivottavasti pakkanen ei paljoa kiristy.
Meille lupailtiin asennusta keväälle, ehkä maaliskuulle. Tarkoitus oli laskea, mikä olisi ollut järkevin yhtälö, mutta nyt otettiin ihan suoraan myyntihenkilön tarjous. Kotiakustojen hintoja varovasti katselin. Kesäajan off-grid-järjestelmä todennäköisesti syntyisi yhdistelmällä aurinkopaneeli, akusto, aurinkokeräin ja lämminvesivaraaja. Tällöin maalämpöpumpun tuskin tarvitsisi käynnistyä. Ei vielä ole kustannustehokasta, mutta muuten mielekästä pohtia. Akut on vielä aika hintavia.
Odotatko akkujen hintojen laskua kysynnän vähentymisen vai teknologisen läpimurron johdosta? /s
En varsinaisesti odota hintojen laskua, vaan oman maksukyvyn ja akkujen hintatason välisen suhdeluvun kasvua. Toki amatöörinä hankintojen porrastamisella yritän pienentää riskiä ja luoda käyttäjätasolla ymmärrystä yksittäisten ratkaisujen toimivuudesta. Jos olisin maksukykyisempi, tavoittelisin off-gridia edes osavuotisesti.
Löytyykö täältä öljyllä lämmittäviä tai pelletillä?
Säädin lattialämmityksen termostaatteja ja maalämpöpumpun lämpökäyriä marraskuun lopulla. Sisälämpötila aika tasaisesti 20 +/- 1 C. Vesikiertoisen lattialämmityksen termostaatit avautuvat n. 19 C kohdalla asuintilossa. Kosteissa yms. tiloissa jatkuva kierto. Pikkupakkasilla termostaatit pääasiassa kiinni.
Kovia pakkasia ei vielä ole ollut, joten en tiedä mihin lämpötilat asettuvat silloin nykyisillä lämpökäyrien asetuksilla. Nyt ainakin toimiin -10 C asti kivasti. Mahdollista on vielä lisätä lämpökäyrien automaattinen säätö sisälämpötila-anturin avulla, mutta sitä ei ole tullut koskaan asennettua, vaikka kaapelointi olisi valmiina.
Sähkönkulutus laskenut kuukausitasolla 25 - 30 %. Toki ollut kylmempää viime vuonna vertailukaudella.
Säädin tuloilmaa hieman pienemmälleen, niin 17 asteeseen säädetyllä tuloilmalla ei tunnu vetoisuutta, mutta tuloilma sekoittuu mukavasti.
Seuranta ja säätäminen on vielä kesken, mutta 25 % säästöillä talvikuukausina aletaan lähestyä 10 MWh vuosikulutusta.
Keväällä tulevien aurinkopaneelien laskennallinen tuotto on noin 6 MWh vuodessa.
Tähän rinnalle olen miettinyt aurinkokeräimiä ja varaajaa lämpimän käyttöveden lämmittäjäksi. Näin varmaan itse tuotetun energian määrää suhteessa ostettuun voisi edullisimmin kasvattaa. Lämmitysjärjestelmässä on jo valmius aurinkolämmön lisäämiselle.
MLP säätäminen ja lokien selaaminen on tyydyttävää 
opin interin webistä, että termostaatit säädetään täysin auki ja sisälämpötila pelkästään käyrää säätämällä. Jos joku tila on ehdottomasti saatava viileemmäks niin sitten termarilla.
Maalämpöfoorumilla valaistuin vielä Niben temistä asteminuutti jonka säädöllä saadaan kompuran käyntijaksoja harvennettua ja pidennettyä.
Täällä Valloxin IV-kone on säädetty +14 ettei menis vahingossakaan vastukset päälle. LTO kun on käytössä niin ei ole tainnut tuloilma laskea alle +16 kovillakaan pakkasilla. Ainoa huono puoli on, että Valloxin tapauksessa alkaa kennon osittainen ohitus kun ulkolämpötila +3 tai yli ja sillon on muistettava nostaa pyyntiä tosta +14.
Maalämpöfoorumi on tuttu. Sieltä löytyi tietoa, kun aikoinani ostin mlp:n. Samoin sieltä löytyi apu, kun kärähti rele pumpusta, hyppylangan virittämiseen. Se onkin ainoa vika vuodesta 2010 alkaen. Minulla pumpusta ei saa suoraan lokidataa, ellei joku ole säätimen kautta sitä hakkeroinut. Vaatisi lisäpalikan.
Käyrillä lämpötilan säätö varmaan ok. Meillä on talossa puuhella, leivinuuni ja takka sekä puulla lämpiävä sauna. Sauna lämpenee näistä useimmin ja silloin LTOn kautta saadaan lämpöä talteen.
Käyrällä säätäminen vaatisi sen sisälämpötilan ohjauksen, jota ei nyt ole meillä käytössä. Se voisi olla järkevä lisä. Käytännössä melkein riittäisi, että asuintilojen laattalattioihin ajaisi käyrän mukaan ja muissa tiloissa ei käytännössä tarvita kiertoa ollenkaan. Nytkin on käytännössä kaikki termarit olleet koko päivän kiinni. Käyrän mukainen lähtevä vesi on 24 C.
Neljän kotona viihtyvän ihmisen toiminnallaan tuottamä lämpö lienee ihan merkittävä. Ainakin tuo pelikone.
Kunhan saan opiskeluprojektin mittalaitteen simulaattorin tehtyä, niin pitänee alkaa perehtymään moderniin lämmitykseen ja optimoimaan sitä.
Tarkotin käyrällä säätämistä, että laitteesta ei ihan sopivaa käyrää löytynyt(varsinkin 0 asteen tuntumassa) joten tein oman vähän muokatun. Jos ois joku oppiva järjestelmä niin sisälämpötilaohjaus vois olla näppärä.
Minulla käyrää voi säätää kolmessa lämpötilassa ja kai tuo ohjain sitten interpoloi ja ekstrpoloi loput arvot. Pääasia, että ei aja turhaan liian lämmintä vettä kiertoon. Meillä lähinnä autotallin pitäminen sopivassa lämmössä on se joka ohjaa käyrää tällä hetkellä sen suhteen kuinka alas voi säätää. En ole moneen vuoteen jaksanut pohtia, mutta nyt on hauska säädellä ja seurata, mitä tapahtuu.
E. Ja toisessa piirissä käyrää ohjaa kylppärin lattian lämpötilan pitäminen mukavana.
Onko muuten täällä valistunutta arvausta tai jopa tietoa siitä, mitä rivarin käyttövesiputkien remontti maksaa neliöltä, erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella? On nimittäin ihan käsittämättömän vaikea löytää netistä minkäänlaista luotettavaa tietoa ja esimerkkihintoja. Ne vähät tiedot, mitä on, vaihtelee 100-1000e/neliö, mikä on ihan käsittämättömän laaja hintahaarukka. Isännöintiliiton viimeisin Putkiremonttibarometri on joku 40+ dian esitys ja siinäkään ei raoteta yhtään verhoa sen suhteen, että mitä jengi on joutunut remonteistaan maksamaan.
Ite mutuilisin että 100e/neliö on saanut ehkä käyttövesiputket uusiksi joskus viis vuotta sitten jos on ollut poikkeuksellisen helppo talo ja muutenkin menty kaikessa halvimmalla, eli tänä päivänä ihan tekemätön paikka saada tohon hintaan. Toi 1000e/neliö tai enemmän on sit ehkä ollu jonkun helsinkiläisen kivikerrostalon linjasaneeraus, mikä on “hieman” eri kaliiberin savotta kuin rivarin käyttövesiputket pintavetona.
Kokemus- ja muut asiantuntijat, olkaa hyvä.
Muistelisin, että sellanen tyypillinen keskimääräinen hintataso olisi jossain 700€/neliö tasolla, mutta en kyllä osaa sanoa onko esimerkiksi maakuntien ja asutuskeskusten välillä isoa eroa. En tiedä, että mitä varten haeskelet hintatasoa, että ollaanko tässä nyt kilpailutusvaiheessa ja saatu liian kalliita tarjouksia, vai onko yhtiö vasta suunnittelemassa, että remontti teetetään tulevaisuudessa. Tarjouskilpailullahan löytyy hinta urakalle kyllä.
Jos yhtiö meinaa tulevaa ajatellen budjetoida asiaa jotenkin, esimerkiksi keräämällä isompia vastikkeita, niin sellaisessa tilanteessa kannattaa ainakin selvittää, että onko jollekin varaajille tms kalustolle myös uusimistarvetta. Sen sijaan, että yhtiö säästää tuollaisiin remontteihin, niin suosin yleisellä tasolla remonttien rahoittamista lainalla. Tällöin yhtiön taseessa ei ole tarpeetonta määrää ylimääräistä rahaa, mikä tyypillisesti koituu myyjän tappioksi, mikäli kämppä menee myyntiin.
Asennus tapahtui tammikuun puolivälissä, siirrettiin sitä suosiolla vähän eteenpäin sään takia.
Olen hieman yllättynyt että taivaalta on jo nyt napattu muutama kWh, koko kalenterivuoden odotus on 5 MWh luokkaa. Katon suunta on ihan liikaa itään optimikulmaan nähden, mutta näin vain mennään.
Tähän vastatakseen pitäs tietää kauheesti asioita.
Millanen taloyhtiö, montako asuntoa, rakennusmateriaalit, tilat, onko kellareita, millaset putket (materiaali), mitten vedetty, eli pinnassa vai piilossa, miten uudet, pintaan vai piiloon, eli pitääkö avata hormeja, alakattoja, porata reikiä, paikata kylppäreitä…
Sillein oikealla hajulla, että voi olla mitä vaan välillä ehkä 200-1000 €/m2.
Kevättä kohti hinnat tippuu, kun korkojen takia projektejen aloituksia siirtyy ja urakoitsijoilta työt vähissä.
Asuntotuotannon puolella alkaa jo olla lomautuksia yhdessä ja toisessa yrityksessä.
Osalla vielä paljonkin hommia.
Mutta tosiaan korjaukset on yksilöllisiä ja pitäs olla tyyliin kuvat käytössä, että osaa haarukoida. Tolla tonnilla saa kyllä jo täyden linjasaneerauksen tyyliin uusine kylppäreineen. Sähkötkin varmaan saa, ainakin huoneistojen osalta.
Pelkkä käyttövesi ei ole niin kallis, mutta jos lähtee sitä korjaamaan, kannattaa aika tarkkaan laskea kannattaako samalla korjata muutakin.
Se, että tehdään kerralla, voi kirpaista, mutta yleensä jos kattoo vaikka 15 vuoden tähtäimellä vastikkeen kehitystä, niin enemmän kerralla kannattaa paremmin kun vähemmän monessa osassa. Siinä on kuitenkin ne sivukulut joka kerta (suunnittelu, luvat, rakennuttamiskulut, työmaan yleiskulut, purkua, häiriötä, käyttökatkoja…)
Muuten aiheeseen, niin tää meidän talo kulutti vuonna 2022 sähköä 10 321 kWh.
Mielestäni varsin hyvä suoritus sähköllä (PILP) lämpiävälle ja (ILP) jäähtyvälle omakotitalolle.
Ja Josbanselle tiedoksi, mä katoin tossa pakkasjaksolla 2 päivää niin, että oli PILP rinnalla ja 2 niin, että ei ollut ja kyllä kannattaa lämmittä tuollasella 10 asteen pakkasella pelkällä PILP:llä, kulutus / tunti / lämpötilaero vaipan yli oli pienempää ilman ILPiä.
Vielä ku olis jaksanu säätää varastoonkin vesikiertoisen lämmityksen, niin olis päässy varmaan alle 10 000 kWh:n. Nyt siellä on sähkölattialämmitys, tosin lämpötila vaan 12 astetta, mutta ilman lämmön talteenottoa.
Mitä meinaa lämpötilaero vaipan yli pienempi ilman ilppiä? Joo, voihan se olla, että PILP yksinomaan pelkällä lämpöpumpulla riittää, etenkin jos on modernimpi ja energiapihi vaippa. Lopultahan tuo riippuu lopulta ilmanvaihdon määrästä ja pumpun hyötysuhteesta, että saadaanko lämpöä irroitettua sisäilmasta riittävästi. Jos kyseessä on esimerkiksi vanha kämppä, jossa energiahäviöt vaipan läpi ovat suuria, niin voidaan tulla pilpin osalta tilanteeseen, missä kylmän puolen kennon läpi puhallettava määrä ilmaa ei riitä siirtämään lämpöä enää samassa suhteessa huoneilmaan vaan sähkövastus tarvitaan lisäksi.
Lämpötilaero vaipan yli siis sama. Sähkönkulutus pelkällä PILPllä tällöin pienempi, kuin ILP+PILP yhdessä. Huonosti ilmaistu aiemmassa viestissä.
Kyseessä 2021 valmistunut talo, tiiveys ja eristys kunnossa siis.
Ilmanvaihdon ilmamäärät suunnitelmien mukaiset. En nyt muista ulkoa lukemia.
Sähkövastus/ eli “lisäys” ollut käytössä joitain kymmeniä tunteja koko vuonna.
Onkos kukaan laittanut raspberryä ohjaamaan vaikkapa vesivaraajaa shellyn tuotteilla?
