kuoleman ja vakavasti vammautumisen pelko topic

peltsip - 14:25, 9.6.2014 » tietääkseni jonkinasteisesta paniikista pystyy ns selviämään jos on tarpeeksi hyvin selkärangassa ja lihasmuistissa se että mitä nyt pitäis tehdä. tietyllä prosentilla ihmisistä luonnollisesti ei yhtään mikään auta vaan paniikki iskee auttamatta.
Luolasukeltajat ja luolaan kuolleet. Laitetaanpa peltsin viisudet talteen. Ai että nämä on herkkuja.
FF - 13:42, 9.6.2014 » kiristyssidettä täytyy muistaa availla sitten aina välillä.. sitten... soita häkeen.
Kaksiviikoa vanhana nuubiena, kättärillä sanottiin... konsta oli sittenkin pakko kuitata.

Unohdetaan ne vanhat länkkärit.

EI IKINÄ LÖYSÄTÄ, jos veren vuoto tukitaan, veri alkaa heti hyytymään jos välillä avataan, hyytynnyt veri saattaa lähteä liikkeelle ja päätyä sydämmeen, aivoihin…
Lekureitten mukaan on n.2 tuntia aikaa päästä hoitoon jossa aletaan liuotus hoito.
Tai raaja menetetään, jokainen voi itse päättää kumpi on tärkeempi kaveri vai raaja.

Ketään ei ole tuomittu, ensiavun annosta, vaikka tekisi virheitä, rohkeesti auttamaan.

Tämänkö takia nykyiset EA-kurssit kieltää kiristys-siteen käytön? Pelkkä paineside heidän mielestään riittää. Nykyisissä EA-kursseissa tuntuu et ainoa opetus -soita 112

Ja jos olen väärässä korjatkaa heti, niin poistan tämän, vakava asia kyseessä.

Ja tietenkin aina soitto häkeen 112

Konsta - 14:32, 9.6.2014 »
peltsip - 14:25, 9.6.2014 » tietääkseni jonkinasteisesta paniikista pystyy ns selviämään jos on tarpeeksi hyvin selkärangassa ja lihasmuistissa se että mitä nyt pitäis tehdä. tietyllä prosentilla ihmisistä luonnollisesti ei yhtään mikään auta vaan paniikki iskee auttamatta.
Luolasukeltajat ja luolaan kuolleet. Laitetaanpa peltsin viisudet talteen. Ai että nämä on herkkuja.
itsehän siis viittasin kyllä perus EA-tilanteeseen pyöräilytouhujen tiimoilta, ihan turha lähteä noita sukellustouhuja kun veikkaan että palstalla on selkeästi vähemmän noita laitesukeltajia jotka tietää mitä se touhu on käytännössä.

Onhan noita kursseja joskus kayty. Harjoittelu auttaa aina.

E: jos kohdalle sitten sattuiskin joku kriittinen vuoto, niin se avun laatu on ratkaiseva ja lahtokohdissaan melko mekaaninen juttu jos ei panikoi. Siks kai sita valmistautumista ja harjoittelua ajutuu miettimaan.

Terästä + campaa, ei pidä kuumottaa osien kestävyyttä. Eri asia on sitten pyörän eteen hyppivät koirat ja lapset(jalankulkijat ja pyöräilevät), snadi kuumotus opettaa ennakoimaan eli sanoisin että kuuluu asiaan, varsinkin jarruttomille fiksikuskeille

Yksin ajetutu täpärilenkit kuumottaa, samoin enskan ajaminen. Joskus kun aloin yksin käymään prätkälenkeillä metässä niin setä vanhana enskapenana kertoi että yksi hänen puolituttunsa oli joko kuollut tai halvaantunut ajettuaan puuta päin. Hän oli ajamassa yksin eikä ollut saanut apua moneen tuntiit. Nykyään noissa täpärilenkeissä on onneksi ajokaveri mukana.

Milanilla ajo myös välillä jänniittää kun muistaa että satulatolppana ja tankona on parin kympin kuitua.

Mutta kaikista suurin pelko on kyllä jos asb vastaa johonkin kirjoittamaani viestiin negatiivisesti, onneksi tämä tuomion päivä ei ole vielä itselläni koittanut.

E:Ja jarruton fiksi pelottaa, en uskalla ajaa jarrutta ainakaan kauhean mielelläni, kai sekin pelko totuttelemalla lähtis pois.

Maastokisapuuhissa en ole koskaan pelännyt loukkaantumista, ja se on outoa, koska tavoitteena on etsiä ja löytää tekninen ja fyysinen raja ja pysyä sillä. Olenkin tällainen turvallisuusorientoitunut setä nykyään.

Jarruttomalla fiksillä kaupungissa olen satunnaisesti säikähdellyt, samoin maantiekuntoajoissa.

Solisluumurskapannujen jälkeen porukassa ajamiseen piti tietoisesti totutella viikko pari.

Rupesin jossain vaiheessa varoon jotain juttua, mutta en enää muista mitä, enkä tapahtumaa mikä siihen johti.

Tompsukka - 12:05, 9.6.2014 » Oikeastaan nykyään kuolemanpelkoa suurempi pelko on isättömän lapsen pelko.
Arvostan tätä todella paljon. Itellä on toistaseks se, että mä en haluais, että mun avovaimo jäis yksin. Isä-vaiheesta joskus tulevaisuudessa puhumattakaan.
mikkes - 17:01, 9.6.2014 »
Tompsukka - 12:05, 9.6.2014 » Oikeastaan nykyään kuolemanpelkoa suurempi pelko on isättömän lapsen pelko.
Arvostan tätä todella paljon. Itellä on toistaseks se, että mä en haluais, että mun avovaimo jäis yksin. Isä-vaiheesta joskus tulevaisuudessa puhumattakaan.
Luulin että tässä tarkoitetaan semmosta "jos sais joskus reissullansa"- juttua.

: D

Kare_Eskola - 15:24, 9.6.2014 » Maastokisapuuhissa en ole koskaan pelännyt loukkaantumista, ja se on outoa, koska tavoitteena on etsiä ja löytää tekninen ja fyysinen [i]raja[/i] ja pysyä sillä.
Kuulostaa tutulta ja myös ihan normaalilta: kisakiima päällä ei jouda miettimään. Etu- ja jälkikäteen kyllä miettii kaikenlaista.

Ajoin alle kouluikäisenä Hyvinkään BMX-radalla niin pahat pannut, etten oikein koskaan ole tullut sinuiksi hyppyreiden kanssa, oli niitä sitten maastoajohommissa tai laskettelurinteessä.

Kisatilanteessa sitä kuitenkin sitten vaan menee.

Pelkäsin yhdessä kohtaa vastaan tulevia autoja sillä kerran jokirannassa päätti vastaan tuleva käätyä ilman vilkkua eteen ja tottahan toki kylkeen läsähdin. Enää en pelkää sillä autokoulun myötä on oppinut katsomaan liikennettä tarkemmin ja havainnoimaan autojen aikeet esim. ajolinjojen mukaan paremmin.

vanttera - 13:38, 9.6.2014 »
Workstinx - 13:36, 9.6.2014 » No, oli mestan avajaiset ja yhdellä kaverilla sattui pieni horjahdus
Kuulostaa KERHOlta
Kyllä [KERHO](http://kerho.tumblr.com) on skarpimpi.

näin eilen jonkun FIKSISKIDIN joka oli nuorempi kuin mun ENSIFIKSI

polvessa myös joku urheiluvamma

en oo valmis vielä

ajankohtainen topic näin sunnuntaiyönä
http://orientcelebes.com/images/flores/komodo.jpg

haha

mut jos totta puhutaan ni kuolemanpelko ei vaivaa. jään usein kävellessä idiottimaisesti suojatielle seisomaan kun auto on tulossa vaihdilla, tiedän että kuskin pitää hidastaa ja haluan kuskin myöskin tekevän niin.

koin tätä muuten paldiskissa.

mitäs tälle kuuluu

odotan tääl himas tonnin setelit naamalla kosmista röhönaurua

Antonio Gaudi käveli ajatuksissaan ratikan alle. Sen pituinen se ura.

Onneksi en ole kuuluisa arkkitehti ja onneksi ajan pyörällä.