siis Sutrassa on näemmä trailia 69mm, ja Litespeedissä ehkä 66mm, ja maantiehaarukan myötä Litespeedissä olis jotain 51-56mm trailia, jonka pitäs olla edelleen mid-trail, eli varmaan iha ok? mittailin ja kattelin vähä et suurin osa maantiekeuloista (ENVE Road 2.0, Columbus Minimal, Whisky no 7 QR straight, Ritchey Comp Carbon Road) on 40-46 offsetillä ja pituus aika pitkälle sama kuin Litespeedin orkkiskeke, joten alan taipumaan tässä siihen että poistelen vaan tollasen Columbus Minimalin vakuutusrahoilla. Enveekin katoin, mut ehkä lopuilla vakuutusrahoilla saa jotain fiksumpaa.
eli tässä on siis taustalla pikku kolari, jossa norjalainen autoilija kääntyi röyhkeesti mun eteen pyörätien jatkeelle ja ne lähti menemään koska yrittivät ehtiä Ruotsin laivaan, nii jäin siihen tien varteen sit levittelemään käsiäni. rekkarin ja sateessa kirjoitetun sähköpostiosoitteen perusteella lähetin sitten laskun autoilijalle.
haarukassa ei isompaan damageen viittaavia jälkiä, mutta alsaruoto ja momenttiin kiristetty stemmi onnistui kääntymään reippaasti iskusta, niin sanoisin että haarukka on kokenut myös kovia.
Heittäisin vanhan keulan jätekuormaan sopivasti vielä katkaistuna, jotta kukaan onneton ei enää käyttäisi sitä. Isäni aikoinaan ajeli kolaroidulla keulalla kunnes ruotoputki katkesi ja tanko katkenneen ruodon kanssa jäi käsiin ylämäessä…
Ei tuommoista suurin osa edes huomaisi pitää erikoisena. Jonkinlainen osa väittäisi huomaavansa, mutta feilaisi sokkotestin. Sit on jotain tosi erikoistyyppejä jotka ehkä oikeastikin huomaa tällaisia asioita.
Low-trailithan on jotain 30 millin luokkaa että toi mid-traili on tukevasti tavanomaisen ajettavuuden alueella.
Toi Pack Rat on mid trail, vielä tosi leveellä kumilla, ja tiukalla keulakulmalla eli siinä on minimoitu wheel flop niin että ohjaus pysyy tavanomaisena. Surlymaisesti tässä on sit puolensa ja puolensa ja toe overlap on melkoinen.
Ja tosiaan se kumin leveys kans vaikuttaa, vaikka kulma ja taivutus ois sama niin ratapyörän ja randopyörän kumit on niin eri levyset että ohjaus ei pitäis ainakaan tuntuu samalta.
Sit kans vielä lisään et low trail ylijumala Jan heinen mukaan jos sitä etulastii onkin yli 5 kiloo tms niin se n. 30mm traili onkin vähän turhan vähän jo.
Tää. Tai jos haluu hifistellä, niin keula ruodosta ruustukkiin kahden tarpeeksi pitkän kulmaraudan väliin ja sitte tönärillä mittailemaan kulmaraudoista droppeihin. Tolleen saa parhaassa tapauksessa mitattua sekä sivuttais, että pitkittäisheitot.
Olisikohan jollakin faktatietoa kuinka pitkät keulat on yleensä noissa ysärin hybrideissä olleet? koittanut selata noita vanhoja kuvastoja mutta ei niissä oikein kerrota noista mitoista mitään. olisikohan rake samaa 38mm luokkaa mitä vastaavissa maastureissa?
Wheel floppia ihan perkeleesti, hitaammassa ajossa erittäin hermostunut ohjaus.
Keulakulma on loiva (fitnesspyöräksi), en tiiä tarkkaa astelukua koska puhelimen gyro on päin hvettiä ja kaikki astekulmaäpplikäätiöt näyttää päin hvettiä, veikkaan ehkä 67-69 asteeksi. Saattaa olla loivempikin.
Alkuperäinen keula oli muistaakseni AC n. 395-400 ja rake 50. Uudempi keula tais olla 405-410 ja rake lähes sama tai 5 mm pienempi. Uudella keulalla taisi olla jopa vähän hermostuneempi, mutta ajomukavuus parani ja korkeataajuuksinen tärinä vaimeni niin paljon, etten alkuun huomannut suurta eroa. Nyt jyrkempikeulaisiin tottuneena tuo menee ku käärme, ihan hirvee letku (ei viittaa löysyyteen).
Lisäproblematiikkaa tuo matala BB, jota ei ainakaan alemmas haluais. Takana ei oo tilaa edes 35mm renkaalle. Eteen toki menis isompikin, mut eipä lie auta. Nyt on takana 25 mm ja edessä 23 mm nakki.
Olisiko siis ratkaisu joku about 30-40 rakella oleva ja AC n. 390-400? Niin ja jarrutapitki pitäs olla…
Nakamura Lyqid, 2003. Uudesta keulasta ei oo tietoo muuta ku et teräsruoto, alukeula. En oo millilleen mitannu. Alkuperäinen tais olla täysalu ja suht armoton jyrä. Tulipa sillä silti ajettua useampi 100km päivälenkki. Ulkonäöllisestihän (pl. väri) tuo uusi istuu paljon paremmin ja parantunut aero mukamas tuntui persdynossa xD
Onhan tuossa vielä sekin, että runko on aika lyhyt niin saatta toe overlappiki tulla vastaan jos rakea raakemmasti pienentä? Ei pienen raken omaavia 700C -keuloja (varsinkaan jarrutapeilla) ihan noin vaan löydy, varsinkaan ku pitäs vielä olla joku puoli-ilmainen.
Tiedä sitten auttaisko jos lyhentäis stemmiä, tulis vähän “suorempi” tatsi.
Sen jonkun kaavioiden kera varustetun floppiartikkelin oon netistä lukenu ja siitä kans sai sen käsityksen et raken pienentäminen lisäis floppia. Mut ainaki yhen loivakeulasen ysärimötbön ohjaustuntuman sain korjattua kun tiputin raken n. 55:stä 35:een, AC siinä saattoi lyhentyä muutamalla millillä, mut ei muistaakseni vaikuttanut juurikaan keskiön korkeuteen.
Kuvakulmat kusee joten vertailu voi olla vaikeaa. Ohjaustangon korkeus maasta pysyi samana ja muistaakseni säädin satulan niin, että se ois likelle samassa paikassa pituussuunnassa (ekan kuvan satula ei oo ajosäädöissä ja se vaihtui alemman kuvan jakkaraan jo hyvinkin alkuvaiheessa).
Onko täällä kokemuksia keulan kaulaputken vaihtamisesta ohuempaan? Olisi pyörässä 1" keulalle kaulaputki, mutta kiinnostaisi levarit pyörään, eli modernimpaan keulaan vaihtaminen vaikuttaisi helpoimmalta keula ratkaisulta, voin olla kyllä niin väärässä kun vain.
Kelaan tän prosessin jotenkin näin: 1 1/8 tuumaisen putken pätkäisee juuresta, työntää tuuman putken sisään, hitsaa pohjasta ja päältä, ruuvaa kiinni ja lähtee ajelemaan?
Voisi vaihtoehtona toki olla hitstata vaan levarikorvat vanhaan keulaan, jos joku tietää että se on paljon parempi idea?
Vanha keula saattaa olla riittävän vahvarakenteinen levarikorvakkeen asennusta varten. Jos se ei ole puhkiruostunut paska tai alun alkaenkin överiohut letku, tää on luultavasti fiksuin ratkaisu.
Tuumainen kaulaputki taitaa kyllä sujahtaa nätisti ylituumaisen sisään joten tuokin ajatus voisi toimia. Olen vastaavalla putket sisäkkäin -metodilla joskus sovittanu 22,2-millisen quill-stemmin 25,4 mm kierteellisen keulan kanssa yhteen. Vetelee hitsatessa varmana vinoon koska onhan putkien välissä pakko olla vähän välystä. Jos uudessa kaulaputkessa sattuisi olemaan kivasti vähän paksumpi tyvi, osien välille vois saada lämpölaajentumista hyödyntämällä hyvinkin lujan liitoksen jo lähtöönsä.
Täähän se. Helpompi jigata levarikorvake valmiiseen keulaan kuin miettiä miten saa ruodon pysymään aloillaan kahdella akselilla ja laakerikoolin olakkeen pysymään ehjänä, ellei tietty kotoa satu löytymään jigaukseen pelit ja pensselit. Tuumaisia keuloja on kiertsit täynnä ja harjoituskappaleita ei tarvitse kauaa etsiä. Jos tötöilee jotain, niin levarikorvakkeen ratkeaminen ajossa ei välttämättä heitä suoraan naama edellä tonttiin, sen sijaan ruodon murtuminen irti kruunusta meinaa lähes takuuvarmasti äkkipysähdystä ja pannuja kuten kävi itellenikin taannoin
Jos kaipaa inspistä levarikorvakkeen laittoon niin täältä voisi löytyä, esim. mannisen viesti sieltä heti kärkeen esittelee miten korvake jigataan yksinkertaisesti: Levyjarrukiinnikkeet haarukkaan
Rungonrakennushommille ja modaustöille sun muille ropellihattujen hommille on lisäksi Perjantai-illan pienet (en moiti ketään jos tämmöinen obscure otsikko ei löytynyt hakutoiminnolla)
Kolmisen senttiä putkea sisäkkäin on tosin sentyyppinen liitos, että vois sopivalla liimalla tulla aivan yhtä kestävä lopputulos ilman lämmön aiheuttamia pulmia.
