Olen ostanut vaimolleni lahjaksi aikoinaan sekä Canon Prima Super 115:n että Canon PowerShot A40 kameran, jälkimmäinen oli nätti laite, joka käyttää AA koon akkuja. Seuraavana kesänä siihen hankittiin saksasta Canonin oma mallikohtainen sukelluskotelo. Laite on ollut purjehdus- ja kajakki retkillä sen jälkeen mukana. Se oli hieno laite aikoinaan, sillä kuvaa ihan hyvin yhä vieläkin (2 Mpx, 1600x1200) ja nimenomaan sille sukelluskotelolle on ollut hyvää käyttöä, vesillä viihtyviä kun olemme molemmat.
Nyt ykköskamera on Canon PowerShot SX-1, lensmate adapteri ja velbon ultraluxi L jalusta, adapteriin on muutama suodin ja Canonin 250D lähilinssi, jolla yhdistelmällä saa jo tavallinen kuvaaja aika häkellyttäviä lähikuvia. Velbonissa oli kätevä ja siro pikakiinnitys systeemi, ja jyrsin kameraan tulevaan kynsilevyyn uuden kiinnityskohdan niin, ettei se levy ole enää akkuluukun edessä. Tämä on jo sangen hieno yhdistelmä, jossa se kuvaaja rajoittaa jo enemmän kuin se kamera. Pidän siitä, että auto asennoilla noilla vehkeillä myös saa niitä kuvia.
Olen tarkoituksella pysynyt vähän loitolla vaimoni harrastuksesta, olen vain nähnyt sen vaivan, että olen selvittänyt sen mitä kannattaa ostaa (=mikä sopii siis meille) ja sitten hankkinut sen. Minulle itselleni on siis aivan helvetin tärkeää se kameran “tähtää ja ota kuva” ominaisuus, kun käytän sitä laitetta suhteellisen vähän. Kuvasin kyllä joskus '70 ja '80-luvulla, ja yhden kaverin kanssa jopa kehitettiin mustavalkokuvia käyttäen ilfordin väri suodattimia niiden kuvien peukalointiin. Hommaa, jonka nykyisin kuvankäsittelyohjelma tekee yhdellä hiiren vedolla säätimestä.
En ole luova tuolla saralla, se tekniikka kiinnostaa tai kiinnosti ehkä enemmän. Nyt tärkeintä on se helppokäyttöisyys. Osaan toki tökkiä sitä vehjettä käsisäädöillä suuntaan jos toiseenkin, koska tajuan asian perusteet ja kuvahan rakennetaan valosta, mutta yhä harvemmin niin vain tulee tehtyä. Minulle kamera on nykyisin se kapine, jolla talletetaan muistoja reissuilta ja jalusta siksi, että päästään molemmat vaimon kanssa siihen samaan kuvaan lähinnä halimaan ja illistelemään.
Tunnustan, että pikkuisen ehkä hyönteiskuvaus ja macrokuvaus yleensäkin ehkä kiinnostavat. Siksi se lähilinssi ja jalusta, joka taipuu aivan täyteen spagaatiin. Teen luultavasti itse jonkinlaisen köyhän miehen macro kiskon siihen 5-10 sentin syvyys suunnassa liikuttamiseen. Täytyy nyt katsoa, minkälaisia niitä on valmiina ja erityisesti mitä ne maksavat.
Olen ärsyyntynyt siitä, että jalustoista ja niiden kynsilevyistä ja pidikkeistä ei saa järkihintaan tehtyä kätevästi mitään yhtenäistä “järjestelmää”. Siis järkevällä hinnalla. Arca Swiss ei ole minusta se ratkaisu tämmöiseen harrastusvempeleeseen. Jotain halpoja kynsilevy + pidikekoura pareja pitäisi löytää omien telineiden ja pidikkeiden rakentamiseen. Autotallissa on kuitenkin jo valmiina vehkeet, jolla alumiinia pystyy vähän jyrsimään ja koneistamaan.
Ainoa järkevän hintainen ja sopivan pieni metallinen kiinnityspari minkä olen löytänyt on Cullmann 40440, tuo siis:
Sattumoisin sivuilla on myös demo siitä, minkä tyyppiseen käyttöön noita kiinnikkeitä pitäisi saada. Se kajakkikuva siis.
Tuon parin hinta on verkkokaupassa noin 23 euroa, mutta niitä saa hyvin nihkeästi. Kyllästyin odottamaan, kun tilaus oli ollut sisällä 4 viikkoa ja peruin tilauksen. Tuollaisen maahantuonnin varaan ei voi mitään järjestelmää rakentaa. Melko kyvytöntä hommaa tuollainen kaupanteko. Siinä on taas isomerkki suoraan sanoen tuhoamassa itseään, kun on antanut edustuksensa jollekin perseaukiselle väsyneelle hemmolle, joka ei jaksa edes toimittaa niitä tilauksia eteenpäin, saati sitten että ymmärtäisi pitää niitä omissa varastoissaan. Velbon on taas brändi, joka teettää aasiassa kaiken muilla, ja tuloksena on lähinnä se, että joka ainoassa jalustassa ja päässä on ikioma lukituslevy joka sopii sitten vain ja ainoastaan ko. päähän. Hajaannus ja sekaannus on aivan helvetillisen järjetöntä. Yksittäisenä esineenä ultraluxi L jalustan hinta/laatu suhde oli kuitenkin hyvä. Mitä parasta, sellaisen myös sai ihan rahalla ostamalla. Alan tässä iässä olla jo allerginen “ei oolle” ja sille, että asioita pitäisi jonottaa kuin entisessä itäblokin leipäjonossa. Ei tässä mitään kerjäläisiä olla, ja jos joku ei käsitä myydä rahaa vastaan, niin joku muu kyllä tekee sitten niin.
Mitäpä muuta, filttereinä on Hoya, uv filtterin valonläpäisy on 99,7 ja pyöropolarisaatio filtterinkin se on 85%. Vastavalosuojaksi vaihdoin kumisen Marumin. Kaikissa noissa on kierteet molemmissa päissä. Linssinsuojaksi vaihdoin edestä avattavan Pro Cap suojuksen, jolloin sitä voi käyttää vastavalo suojan kanssa. Jos linssinsuoja aukeaa vain ulkoreunastaan painamalla, niin vastavalosuojan kanssa sitä ei voi käyttää. Kuminen suoja menee muuten laskokselle, joten sitä ei tarvitse koskaan poistaa, ja paikoillaan ollessaan se toimii objektiivin reunalle eräänlaisena iskunvaimentimena. Se hakkaa sen kameran oman kovamuovi putkilon 6-0 käytettävyydessä.
Kamerassa on siis kiinni aina lensmate adapteri, siinä uv filtteri, päällä marumin kuminen laskokselle menevä vastavalosuoja ja sen päällä suoraan edestäpäin käytettävä linssinsuoja. Kameran pohjassa on aina kiinni 40 millin kynsilevy, ja sitä ei enää tarvitse irottaa akkujen vaihdon takia. Velbonin jalusta on kevyt, keskiputki on jaettava ja jalusta tekee täyden spagaatin. Teen keskiputken muovikorkkiin vielä koukun ja verkkopussin, niin jalusta ja kamera pysyvät hyvin tuulessa pystyssä. Kameran mukana toimitettiin kätevä kaukosäädin. Se on erittäin mukava esine, koska nyt kahden hengen reissulla molemmat pääsevät samaan kuvaan.
Jos käyttää sitä 250D lähilinssiä, niin kaikki suotimet kannattaa ottaa pois välistä, tarkennus toimii paremmin eikä hae. Voisi melkein ostaa sille lähilinssille oman lensmate adapterin nyt kun niitä vielä saa. Tuo SX-1:n valinta oli nimenomaan valinta, järjestelmäkamera yhdellä objektiivilla on vähän oksymoronismi, ja ajattelin että yksi superzoomi riittää meille. Se on aina mukana ja kuvanlaatukin on tavallisella näppäilijälle ihan riittävä. Taso on siis sitä, että vaimo kuvaa kajakkireissulla meidän sierrettyneitä varpaita, kun me istuskellaan vierekkäin rantakivellä kuin kaksi vanhaa varista. Kuvat ovat meitä varten, ja niitä rullataan lähinnä televisiossa kertaillen ja muistellen sankarillista taistelua elementtien raivoa vastaan kesäisenä tyynenä iltapäivänä.
Erillistä salamaa ei vielä ole, ajattelin sen automatiikan täydellisen yhteensopivuuden vuoksi sitä Canonin omaa Speedlite 430EX II:sta tuolle pariksi.
Tuure
-.-
Autotalliin pitäisi tosiaan saada jokin suht edullinen ja jopa huokea ns. pöljänpojan kamera, jossa pitäisi olla erittäin hyvät lähikuvaus ominaisuudet. Tuossa vanhassa powershotissa on juuri tuossa kohden sangen pahoja puutteita, ja pitäisin sen mielelläni hengissä sen arvokkaan sukelluskotelon takia. Vesitiivis powershot D10 on vieläkin lähes 250 euron kamera, ja vähän turhan arvokas pelkästään autotalliympäristöön, muuten se voisi olla aika huoleton peli. Sillä kyllä pääsisi 3 sentin päähän kohteesta, silleen se olisi jo ihan kätevä kapistus lähikuvaukseen. Ehkäpä autotalliin ei tarvita muuta kuin 79 euron edellisvuoden malli jostain marketin kaapista bongattuna. Silleen nämä ovat menneet aivan tajuttoman paljon aivan lyhyessä ajassa eteenpäin.