Hah, kovat veikkaukset mutta molemmat väärin. Tässähän on jo mitä mainioin etukolmio joka on myös pääsyy siihen että kotiutin tämän Mulo-rungon kun kerran puoleen hintaan sai.
Homma juontaa juurensa siihen että olen jo kerran rikkonut Cannondale T1000 runkoni enkä haluaisi tehdä sitä uudestaan. Se on liian hyvä runko rikottavaksi. Päätin siis että Cannondale saa eläköityä kommuutti- ja lapsenkuskaushommista niihin hommiin mihin se on suunniteltu eli classic touringiin. Tästä asiaa myöhemmin.
Kiikarissa oli siis uusi runko joka hoitaisi Cännärin tehtäviä. Totesin että Pomppishan on hyvä mut oispa vaihteet. No hitto eihän mistään saa uutta ja geneeristä taiwanteräsrunkoa alle 800€. Paitti On-One:lta. Suurin ongelma oli se että juuri se runko on Pomppiksen modernisoitu versio eli hölmöt vaakadropit.
Noh, en antanut asian häiritä vaan Mulo BIN ja Konga laittoi uudet takadropit postiin.
Kona Tandemiin elintenluovuttajana toiminut Dialled Bikesin rungosta oli jo pätkitty satulaputki ja keskiömuhvi tandemiin, vaakaputki Samin muokkaamaan Straggleriin ja alaputki Joonaksen Midnight Specialiin. Totesin että laitetaan vielä seatstayt hyötykäyttöön tähän Muloon.
Projektin lähtötilanne näytti siis tältä ja tavoitteena tehdä kutakuinkin vaihteellinen versio Pomppiksesta levareilla.
Ensin piti aloittaa toivotun chainstaypituuden arpominen asianmukaisella kumilla.
Ja sen jälkeen dropouttien mallaaminen ja leikkauskohtien merkkaaminen.
Sitten tuli tosiaan leikattua tuo wishbone takadroppeineen irti. Jos joku haluaa tehdä Axelin ensin veikkaaman eli wishbone transplantin niin voin laittaa tuon postiin.
Tämän jälkeen vähän pintojen siistimistä jonka jälkeen ei voinut muuta todeta kuin että hitto kun kaikki pitää aina rikkoarälläköidä ja että paluuta ei ollut.
Seuraavaksi etuhaarukkajigin muuttaminen takahaarukkajigiksi ja kalibrointi. Takadroppien siistimiseen meni yllättävän kauan aikaa. Aika krouvit mutta hyvällä tavalla. Taakit on.
Seuraavaksi sovitteiden tekeminen ja dryfit eli kuivamallaus, muistin jopa tarkistaa että satulaputken kulma vielä täsmäsi.
Ei muuta kuin fluxit pintaan ja liekkiä perään. Perustason tulosta perustason runkoon.
Sit aloin mallailemaan niitä Dialledin seatstaytä mutta kun aiemmin olin mittaillut pituuden riittävyyttä lähinnä perseeni silmällä niin nyt kävi niin että ne jäi vähän toista senttiä liian lyhyiksi. Totesin että minulle ei mitkään seatstayt ala vittuilemaan vaan pistetään homma kuntoon. Onneksi minulla alkaa olemaan aika hyvin praktiikkaa ruotoputkien ja tankojen jatkamisesta, eihän se vaadi kuin sopivaa holkkia ja pidennysosaa. Muistakaa vaan arvon yleisö että katkaiseminen on helppoa, pituuden lisääminen työlästä.
Hey presto, simsalabim ja sitä rataa, nyt on tarpeeksi pituutta.
Ehdin vielä tehdä nopeat sovitteiden alut dropoutteihin mutta sitten tuli kiire seuraavalle työmaalle.
Huomenna pääsee onneksi jatkamaan!
