Ajamattomuus - vertaistuki

bullikselle vastatakseni

“be kind to your knees because you’ll miss them when they’re gone”

1 Like

Oon nyt lukenu koko viikon ajan tän otsikoksi Ajattomuus - vertaistuki.

Johtuukohan siitä, että luin, että SRAM ei aio enää tehdä uusia mekaanisia vaihtajia, vai siitä, että oon ämpyillyt ton ranskiksen kokoonpanoa.

1 Like

Loka/Marraskuu meni nollakilsoilla koska korona + kipeytynyt alaselkä
Tänään uskaltauduin talvimayhemin läpi toimistolle

azqj8

Katotaan kuinka kauan hjuva fiiwis kestää

1 Like

pitäs tuo talviajokki oikeasti saattaa ajokuntoon, bussikyyteily tympii nk. sata lasissa

Hämeentiellä endurointi paljon kivempaa

1 Like

onneks ei tartte kuin Arabian pätkä mennä sitä pitkin, Sörn.rantatie on 100x mukavaisempi reitti Kaisaniemeen :wink:

Talven räkätauti vol. 666. Hetken tässä on jo odotettu pitkää viikonloppua ja keväisiä kelejä mutta eipä tarvitse vaivautua. Maaliskuun alussa pääsi viimeksi kunnolla ajamaan, katsotaan toukokuussa uudestaan.

1 Like

Äh joo kunnolla ajamista mullakin ikävä. Pääsin nyt lopulta neurologian polille jonoon kun ei kukaan oikein osaa sanoa mikämua vaivaa. Voimat pois ennustamattomasti n. joka toinen päivä ja sit sillon kun ois energiaa, pelkää et rasittaa ittensä liikaa. Magneettikuvaan ens viikolla.

5 Likes

ainiin täällä oli tällänenkin topi

juuh tosiaan ens tiistaina tulee kuus viikkoa ajamattomuutta täyteen. ensin oli se autokontakti ja niskakipujen takia ei pystyny / viittiny ajaa (split)

ja sit neljännen viikon tienoilla kun alkoi oleen kehollisesti sellanen olo että vois taas ajaa niin sainkin koronan. koronaa sairastin 5pvä ja veikkaan että ens viikon jälkeen uskallan ajaa taas. jos siis poskiontelot ja kurkunseutu on vapautuneet liman ylivallasta.

mulla on ollu ny liikunta 0% kohta siis kuus viikkoa ja tuntuu paskalta sekä kehossa että mielessä.

on ihan sellanen löysä olo ja samaan aikaan kireä olo. ei oikein huvita mikään ja tuntuu niinku odottelulta tää arki.

harmittaa.

9 Likes

mulla eilen lievästi kipuili toi kesällä vedetty whiplash kun oli monta kuukautta ollu oireettomuutta.(+kädet koska ne on paskottu.) ilkeitä juttuja nämä. take care.

1 Like

Ajetut kilometrit vuonna 2023: 0
Pyöräily ei kiinnosta jotenkin yhtään

4 Likes

Ihan samat fiilikset. Ei ole täysin nollat, mutta ei paljon. Jotenkin ollut yleisväsynyt olo ja pyöräily kiinnostusten loppupäässä. Uusia komponentteja tullut tilattua, mutta laatikot avaamatta. Tavoitteena kasata (vanhemmasta tai uudemmasta KM:stä) kaikki-ajot-pyörä ja käydä ajamassa edes yksi pyöräretki kesällä.

3 Likes

Kävin ajamassa viime viikolla kepun sorateitä, joten ajetut kilometrit vuonna 2023: 60km
Ihan viihdyttävää se pyöräily lopulta oli

7 Likes

Melkeen kolme viikkoo nyt lensussa, tottakai viimeset kaks ihan omalla ajalla kun otin vähä saldovapaata ja loparit. Kiertelen suoratoistopalvelun tarjontaa tässä maakuntien sijaan, ensinnäkin vituttaa ihan huolella. Ite tauti ollu nyt varmaa viikonpäivät tällästä enimmäkseen öisin ja aamuisin irtoovaa räkää ja nenän tukkosuutta, siinä kaikki. Loivenee niin hitaasti etten oikeen edes tiiä kannattasko odottaa montakin täysin oireetonta päivää ennen ku lähtee taas repimään, pientä sydänlihastulehdustendenssiä kun taitaa olla.

Joko mainitsin että vituttaa?

7 Likes

Tänä vuonna ollut niin paljon perhekiireitä, että on jäänyt pyöräilyt tosi vähiin. Ja lopetin palkkatyöt niin ei tuu enää työmatkojakaan. Yleensä on vaan sellaisia tunnin pätkiä milloin kerkee harrastaa jotain, silloin tuntuu helpommalla käydä kotisalilla nostamassa painoja. Tunnin pyörälenkki tuntuu vähän turhalta.

Joo turha mun on valittaa ajamattomuudesta kun oon terve. Laitoin tänään herätyksen klo 6.00 ja lähdin lenkille, sillä lailla ne aikaongelmat saa ratkaistua.

2 Likes

Tullu tänä vuonna ajettua pelkästään työmatkat - ja seki on vaan 10 km päivässä. Alkutalvesta viimeksi jaksanu käydä ajamassa lenkkejä… Oon kyllä sitte kävelly vähän enemmän kun yleensä. Nyt on kaikki omat pyörät kyllä perusteellisesti huollettu jokaikinen - myös maantiepyörä joka on ollu olkkarin seinällä viimeset 5 vuotta.

Talvella oli kyl myös semmonen kolmen eri taudin (sis. korona kierros 2) putki ja meniki kolmesta kuukaudesta iso osa sairastellessa.

Toiveissa olis et jaksais tässä parin viikon kesälomapätkällä käydä edes pariin kertaan ajamassa muutama kymppi.

1 Like

ja taas: :sneezing_face:

On tämä talvi ollut yhtä jatkuvaa sairastelua vaan…
Ja sit vielä sellasta helkkarin ärsyttävää “puolikuntoa” viikosta toiseen. Ei oikeen kunnolla kipee, mutta ei oikeen pysty fyysistä, mutta ei oikeen, mutta ehkä vähän, mutta ei oikeen…

3 Likes

It seems that during every year within recent memory, there has been a period which I now find myself.
During which the hostile weather and road conditions, seasonal depression, or some combination of each make it exceedingly difficult to keep up the daily riding habits.
The barrier is much more mental than physical, and the lack of therapeutic riding feeds a vicious cycle.
At the start of the winter it was a goal to keep consistently riding to reap the positive effects, but again the motivation disappears about the same time when the ice season gets truly horrible.
Even with good studded tires, the fear of injury and metal fatigue of struggling against the conditions compounds to keep the bike in the cellar.
Now there have been some weeks without riding, which is frustrating. But it has been good to remember that there are diminishing returns to pushing too hard.
Probably worst would be to ignore these moods and end in some injury or distaste for cycling.
There is now nice opportunity to organize and maintain the equipment, or enjoy the different perspective of public transit and walking.
It has been important for myself to remember that in the long run, taking a break now will lead to better energy and enthusiasm when conditions internal or external improve.

28 Likes