teho ratkaisee, mulla oli aikoinaan käytössä Bransonin 40-litrainen, varustettu systeemillä jossa liuotinta kiehutettiin ja siitä muodostuva höyry tislattiin taas puhtaaksi liuottimeksi, siinä oli siis kaksi allasta. vaikea selostaa mutta järjestelmä pukkasi puhdistettua tislattua liuotinta sinne “värinäaltaaseen” koko ajan.
tehoa olisiko ollut 500w plus lämmitys 2 kw. metyleenikloridia yleensä käytin, alkuaikoina clorotheneä, silloin kun sitä vielä sai myydä, puhdasta tuli ja nopeasti.
etu oli vielä se että kun osat nosti pois höyryn läpi, niin ne kuivuivat heti sen jälkeen nopeasti. muutama minsa riitti mille tahansa. jouduin luopumaan käytöstä tilanpuutteen vuoksi, vei tilaa arkkupakastimen verran. vekotin on kaupan jos yrityksiä tai kerhoja kiinnostaa, kotikäyttöön liian iso. hinta neuvoteltavissa.
ja ihan toimiva peli, mutta tehoa sais olla vieläkin enemmän. Nyrkkisääntönä vois sanoo että 100g/100W on jonkinlainen raja. Esim tuolla puhdistuu hyrräkelat ja kiväärin hylsyt hyvin kun ovat kevyempää tavaraa. Sitten kun laitetaan fillarin takapakka tai ketjut joilla on painoa joku 250-300g ei teho oikein riitä tuon paksun shaissen irroittamiseen. Pinelineä olen kanssa itse käytellyt.
mantis - 9:41, 4.4.2011 »
Nyrkkisääntönä vois sanoo että 100g/100W on jonkinlainen raja. Esim tuolla puhdistuu hyrräkelat ja kiväärin hylsyt hyvin kun ovat kevyempää tavaraa. Sitten kun laitetaan fillarin takapakka tai ketjut joilla on painoa joku 250-300g ei teho oikein riitä tuon paksun shaissen irroittamiseen. Pinelineä olen kanssa itse käytellyt.
gobbif - 23:08, 3.4.2011 »
Jos halpa on "50W" (todellisuus lienee 30W nurkilla) vehje tai jotain Lidlin tyylistä, ei niiltä voi odottaa ihmeitä. Puuttuuhan niistä jo ihan perusominaisuudetkin kuten nesteen lämmitys. On niilläkin paikkansa, mutta vaikka rasvaista takapakkaa on turha haaveilla puhdistavansa vedellä ja Fairylla.
Eli ketjujen puhdistumisesta ehkä turha haaveilla?
Aikanaan Biltemassa myyty 70-wattinen oli just ja just riittävä fillarin osille ml. pakka ja ketjut. Muihin hommiin jäi pieneksi, joten myin sen palstalla pois.
50-wattinen ”kun halvalla saa” on vähän semmonen aihe, että pitäiskö sitä ennemmin käsitellä kuluttajaetiikan puolella.
Ketjujen vahailu on se uusin kikkare johon haluan sormeni tökätä, ja hommaa helpottaakseni voisin investoida johonkin fiksuun pesuriin. Yhtään ei haittaa jos tuohon mahtuisi tarvittaessa myös reippaamman kokoiset rataspakat, mutta esim 51t maastopakkoja ei vielä ole talossakaan joten niihin varautumisesta en ehkä alkaisi extraa maksamaan.
Millasias suosituksia raadilla on näin vuosien jälkeen antaa?
Semmonen 2,5-litrainen 100-wattinen tuntui alkuun riittävältä, mutta tilavuuden lisäksi teho jäi uupumaan isomman tarpeen hommissa. Kyllä sillä ketjut ja pakat kuitenkin pesee, etenkin kun liuottimet on kohdillaan.
On aika karuja ja kookkaita nuo isommat, meilläkin 10-litrainen 240 W malli on prätkätallilla. Tehonsa ansiosta se toimii melkein vedelläkin, kovempi siritys irrottaa lian ja pesuaineen rooli on lähinnä poistaa veden pintajännitys.
Hankin käytettynä tuommosen 240w 10l pesurin. Kokeeksi ketjut, vettä ja vähän fairyä laariin ja reilussa 10 minuutissa tuli puhdasta. Hitto että pesen nyt talven aikana pyörän osia ja kaikkea muuta pikkusälää!
Pakka ei lähtenytkään puhtaaksi Fairyllä. Pistin tuommosta Oregon uä-pesuainetta. Purkissa on todella vähän tietoa aineesta mutta nyt kantapään kautta todistettu että ei sovi alumiinille. Teki ns. tiskikoneet eli tummensi alumiinin. Onneksi pesin eturieskat fairyllä, takapakassa ei haittaa tummentumat. Ehkä.
