Ketjupesurit. Voihan helvetti, mistä edes aloittaisi.
Onhan ne pari ekaa minsaa tehokkaita, kun alkuinnostuksen riivaamana jaksaa vielä yrittää saada sitä ketjua jotenki vedettyä läpi. Jossain kohtaa kiinnostus lakkaa, pesuaineet on tullu ympäri työalustaa ja ne harjakset on tukossa jostain rasvansekaisesta mönjästä. Ketjun mukana liikkuu edelleen paskaa ympäri rattaita ja kädethän tässä pääsee taas pesemään W5 puumurusilla, koska yhteen lateksihanskaan tuli reikä ja toinen alkoi muuten vaan kyrpiä ja olla työnteon tiellä. Sit muistaa että jollain puutikulla olis voinu ottaa pahimmat pois edes pakan välistä ja eturataskin tuli pyyhkäistyä siistiksi vain toiselta puolelta ennenku alkoi se spiderin koloista kurkistelu ja rätin pakottaminen kammen kohdalle maistua sille, että asennuskalja olis paikallaan muttaku ei viittis pilata hyviä juomia sillä että tekee paskoja asioita niitä juodessaan.
Lopulta väärin valittu liuotin on rikkonut pesurin herkät osat, kannen lukitus reistailee ja ketju ei tule senkään vertaa suosiolla läpi kuin näiden rakkineiden mainosvideoissa, ainakin tällaisia kuvittelen niiden olevan koska pakkohan mainoksissa on näyttää tuotteen huonojen puolten olevan muka toimivia. On aika puhdistaa pesuri ainakin ulkoa siihen kuntoon että sen voi työntää paskojen ostosten laatikkoon, minkä jälkeen voimansiirron käyttö jatkuu edelleen vähän likaisena, mutta ainakin sieltä jotain paksua töhkää lähti sen verran että pientä rahinaa kuuluu taas. Sen saa äänettömäksi tarpeeksi paksulla wet lubella, jota on muuten ihan OK käyttää kuivallakin ilmalla koska noi kaikenlaiset vahat on yhtä iso vitsi kuin kapeat maantierenkaat suomalaisilla teillä.
Jos tässä asiassa oikeasti haluaa edistyä on viisainta noudattaa muistaakseni jonku Veloobin täällä mainitsemaa neuvoa, että ottaa sen ketjun irti silloin kun voimansiirron putsaa, eli sekä ketjun että rattaat mutta erikseen.
Vaha vois olla kuivalla ilmalla puolipoutaisina päivinä hyvä vaihtoehto, jos sitä jaksaisi askarrella kaikenlaisella paistovoodoolla ketjun sisälle missä siitä olisi iloakin, mutta se on vaivalloisempaa kuin opettaa ei-harrastavia pyöräilijöitä sanomaan ”kiekko”.
Mitään vaihtelevia olosuhteita ne ei kestä ja tämä kattaa vaihtelevat olosuhteet päässä jonka takia ketjun päälle vaan laittaa vähän öljyä selvitäkseen mahdollisimman vähällä seuraavaan päivään.
Ketjun käyttöikä muuten pitenee aika paljon, kun ei mittaa sen venymää ja mieluiten on ajattelematta koko asiaa.
QFT ja elämä hymyilee. Mulla ei oo kertaakaan vielä venyny ykskään ketju ja hyvä niin koska en edes tiedä miten sen saa kiristettyä takaisin alkuperäiseen mittaan.
Ostin joskus venymämittaripuikon ja jouduin sen seurauksena uusimaan ketjut pari kertaa lyhyen ajan sisään. En ole sen jälkeen hirveästi mittaillut.
Käytän joskus harvoin ketjupesuria ja laiskalle se on ihan hyvä väline, koska ei kyllä todellakaan jaksa mitään ketjuja irrotella. Pesurin muovinen kansi on hajonnut ja paskaa jää varmasti voimansiirtoon pesun jälkeenkin mutta ainakin näyttää hetkellisesti melkein puhtaalta.
ei helvetti, ite oon kyl niin neuroottinen ketjujen kulumisen suhteen et tulee mitattua kuukausittain. mut ehkä sillä ei oo enää niin väliä ku ei oo XD-pakka ja fiksien kanssa ajaa sinkulaketjulla niin pitkään ku tuntuu hyvältä
Jooh enää ei vaan jaksa. Lisään vahaa joka ajokerran jälkeen, en tee muuta.
Sateella ketjut alkaa aika nopeesti kitisemään, mut mä ajankin vain kauniilla ilmalla.
Ne puikot onkin aivan vääriä työkaluja ketjun venymän mittaamiseen.
Tapista tappiin viivottimella tai tönärillä on parempi. Kato sellainen väli joka olisi nimellisesti 127 mm. Ketju saa venyä siitä vaikka 128 milliin eikä se ole vielä prosenttiakaan, mutta joidenki herkkien voimansiirtojen ja kalliiden kasettien kohdalla voi tulla vaihto kyseeseen.
Kun tietää miten mittaus tehdään oikein, sen voi paremmilla mielin jättää tekemättä.
Laitetaanpas tännekin vinkki talteen: jos on pitkään ajamatta ollut pyörä niin ketju kannattaa pestä WD40:llä eikä millään rasvanpoistajalla. Ihmettelin itsepintaista kitinää omassa fillarissa vaikka ketjua oli pesty ketjupesurilla ja öljytty kovasti, vasta liotus WD40:llä notkisti ketjun ja poisti kitinät. Ei hassumpi idea toteutettavaksi esim. keväthuollossa jos on suolamössössä kommutoinut koko talven, ellei toki vaihda ketjua kokonaan. WD40:llä liukenee ketjusta kaikki pois: öljy, töhnä ja korroosio.
Koko prosedyyri: Läträsin kunnolla WD40:ä ketjuun, annoin vaikuttaa reilun tunnin, sit pyyhin rätillä ahkerasti. Annoin sit vielä puolikkaan päivän odottaa kunnes löin tavallista ketjuöljyä perään. Ajatuksena siis että pyyhin ja haihdutan mahd. paljon tosta WD40:stä pois ennen ketjuöljyn lisäämistä kun sehän on lähinnä liuotin ja todella kehno voiteluaine. Tuskin ois tarvinnu oikeesti muuta ku ton ahkeran pyyhkimisen rätillä ja heti öljyä perään.
Mä oon tosi huono pesemään ketjuja ja voimansiirtoa, etenkin talvella. Otan yleensä ketjut veks, laitan johonki margariinirasiaan ja suihkuttelen wd40:llä tai vastaavalla ja jätän muhimaan kun suihkin rattaat. Pahin kuona pois osista rätillä tai puutikulla, uus wd40-kierros ja puhtaalla rätillä taas. Ennen osien kiinnilaittamista bräkleeniä ja puhdasta rättiä taas. Kesälämmöllä jarrukliineri haihtuu nopsaan ja voi laittaa ketjuöljyt. Ison huollon jälkeen laitan kahteen kertaan öljyt ja pyyhin ylimääräset veks, sit ehkä kerran viikkoon tai heti lenkin jälkeen pahimmat liat pois, uus öljy, ylimääräset pois.
Nyt kun on enemmän pyöriä taloudessa niin ostin puolen litran pullon Squirttia, saa nähdä onko se niin hyvää tavaraa kun sen kannattajat väittää.
Mulla vähän vaihtelee. Maantiepyörän ja ratapyörän voimansiirto on niin kallista palikkaa ja ajan niillä yleensä vain nätillä kelillä, niin ostan yleensä hyvän ketjun (Ultegra ja Super Toughness tossa järjestyksessä) ja pidän hyvin puhtaana. Rollerin ja maastopyörän kanssa ei oo niin nuukaa kun ei oo valtavan kallista palikkaa ja työläs pitää puhtaana kun tulee ajoa joka säällä, yleensä se tulee “pestyä” sillä että lutraa vaan reilulla kädellä öljyä ja näyttää rättiä usein. Kyllä sieltä enimmät paskat tulee tolla tavalla pihalle.
Talvella on jotenkin niin jatkuvasti paskat olosuhteet ja välillä kovaakin pakkasta, että laitan käyttöpyörän ketjuun vaan ohutta aseöljyä joka ei jähmety kylmässä tai muodosta semmosta öljyn ja lian sekaista tahnaa. Lisään viikottain ja katon kevättalvella, onko ketju vielä siinä kunnossa että kantsii syväpuhdistaa UÄ-pesurissa ja siirtyä tavalliseen ketjuöljyyn ja harvempaan voiteluväliin.
Sitä ennen ei talvella ketjua ole tarvetta pestä, välillä pyyhkäisen rätillä mut yleensä en.
