Tällä hetkellä kesken:
Joutuu täällä Englannissa lukemaan tollasta perustason kurssikirjallisuutta. 
No, kertaus on opintojen äiti.
Kirpputoreilta tms tarttunut matkaan helvtinmoinen määrä kiinnostavia kirjoja. Aloitin joku aika sitten Bertrand Russelin Länsimaisen filosofian historian I osaa. Erittäin kiinnostava. Pitäisi hankkia jostain Simon Sebag montefioren Young Stalin. Sen edellinen, Stalin-In the court of the red tsar oli vitun hyvä. Ehkä parhaimpia ikinä lukemiani kirjoja, suosittelen ehdottomasti! Tietokirjallisuuden ja ns. Oikean proosan vastapainoksi tulee sitten luettua ns. Aivot narikkaan-osastoa. Taannoin poistelin jostain toistakymmentä remestä ja varesta. Niitä tuli käytyä läpi kesällä. Kirjallisesta tasosta voi olla mitä mieltä hyvänsä, mutta ainakin omasta mielestä ovat kohtuu laadukkaasti tehtyä viihdettä.Kesälukemistona voisi verrata lapsuuden korkkareihin, mustiksiin ja tartsaneihin.
JoukoTurkan Aiheita pitäisi kanssa lukea uudestaan. Luin joskus 15 vuotta sitten ja sattui nyt kirppikseltä löytymään. Hyvä kirja!
Ja tietysti se sofia oksasen puhdistus pitäisi lukea niin pystyy arvoimaan sitä kirjailijana(kin).
Kotona kymmenisen hyllymetriä lukemisia lapsille, suurin osa “klassikoita” brassailuun. Yllä jo mainituista erityisesti sydäntä lähellä Hermann Hesse. Banaaliuden uhallakin uskallan mainita myös pitäväni George Orwellista, siis muustakin tuotannosta kuin 1984:sta ja Animal Farmista. Nykykirjailijoista diggaan vitusti Irvine Welshistä, jotenkin se toimii hyvänä vastapainona kaikelle helvetin korkeaotsaiselle paskalle, jota muuten luen ja joudun lukemaan. Nyt menossa If You Liked School You’ll Love Work.
vallengrach - 11:17, 13.10.2010 » Kotona kymmenisen hyllymetriä lukemisia lapsille, suurin osa "klassikoita" brassailuun. Yllä jo mainituista erityisesti sydäntä lähellä Hermann Hesse. Banaaliuden uhallakin uskallan mainita myös pitäväni George Orwellista, siis muustakin tuotannosta kuin 1984:sta ja Animal Farmista. Nykykirjailijoista diggaan vitusti Irvine Welshistä, jotenkin se toimii hyvänä vastapainona kaikelle helvetin korkeaotsaiselle paskalle, jota muuten luen ja joudun lukemaan. Nyt menossa [i]If You Liked School You'll Love Work.[/i]Luin Welshin Acid Housen vähän aikaa sitten, joten tuo pitäisi varmaan seuraavaksi hankkia. Myös Pornosta tykkäsin, oli välillä työlästä mutta viihdyttävää lukea alkuperäiskielellä kun kertoja ja samalla murre (siis kirjoitettu murteella) vaihtui joka luvussa ja piti sitten hetken aikaa maistella suussa niitä sanoja että hoksasi mitä tarkoitetaan.
tutam - 11:17, 13.10.2010 » ...ei yllättäen tule luettua juurikaan kaunoa enää, mikä on tietenkin tyhmää ja tosi sääli. Kaipa syynä on se, että kun lukee jotain tutkimiseen liittymätöntä, on koko ajan olo, että haassaa aikaa, jota voisi käyttää myös tutkimuskaman lukemiseen. Ihän älytön juttu, mutta noin tuntuu menevän. Kirjastosta taas kantaa kotiinsa loputtoman määrän kirjoja, joita ei sitten ehdi lukea...Tähän fiilikseen herään itsekin aina kun kirjallisuudesta nousee keskustelua. Olen kuitenkin päässyt jo siihen vaiheeseen, että osaan valita jonkinlaisessa välimaastossa liikuvia kirjoja ns. yöpöytälukemiseksi: joko kevyempiä, jokseenkin omaan alaan liittyviä teoksia tai sitten vaikkapa semipopulaaria tyystin toisen tieteenalan lukemistoa.
Tällä hetkellä luvun alla: Walter Benjamin: Messiaanisen sirpaleita, Robert Musil: Mies vailla ominaisuuksia
Suosittelen sitten myös Ecstacy - Three Tales of Chemical Romancea ja Marabou Stork Nightmaresia. Tuo murteellisuus on mainio juttu, se ei vaan oikein välity Sauli Santikon suomennoksista. Omassa hyllyssä noin puolet Welsheistä on suomeksi. Noita edellämainittuja ei ole käännetty lainkaan.
vallengrach - 11:41, 13.10.2010 »Itsekkin pidän tuosta foneettisesta tekstistä. Trainspotting ja If you liked school you'll love work Welshiltä luettu; Porno sekä The bedroom secrets of the master chefs odottavat hyllyssä mahdollista lukuvuoroaan muiden joukossa. Kesken tällä hetkellä ainakin Dostojevskin Notes from underground ja Anna Gavaldan Ensemble..Suosittelen sitten myös Ecstacy - Three Tales of Chemical Romancea ja Marabou Stork Nightmaresia. Tuo murteellisuus on mainio juttu, se ei vaan oikein välity Sauli Santikon suomennoksista. Omassa hyllyssä noin puolet Welsheistä on suomeksi. Noita edellämainittuja ei ole käännetty lainkaan.
Howard Philip Lovecraft kiinnosta, ainakin kauhukirjallisuuden osalta
Lähinnä tulee luettua harrastekirjallisuutta (musiikki), kaunokirjallisuutta nykyään huomattavan vähän. Muutamia klassikkoja pyrin kuitenkin lukemaan kuukausittain.
H.G.Wells: Maailmojen sota ja Edward Learin Complete nonsense, jäänet päälimmäisinä mieleen viimeaikaisesta lukemistosta.
Tällä hetkellä luvun alla Bertrand Russellin Filosofiaa jokamiehelle. Saas nähdä jaksaako tuota kokonaan kahlata läpi. Tuli joskus vuosia sitten luettua enemmänkin vastaavanlaisia kirjoja ja nyt tuntuu että tökkii heti vähänkin “raskaampi” luettava.
Ja hop Ebay:stä tuli hankittua vanha musiikinteorian kirja:
Gill;s Oxford & Cambridge Theory of Music. Volume I. The Elements of the Musical Theory and the Rudiments of Harmony.
Nimi oli jo niin vakuuttava ettei tuota voinut sivuuttaa 
Ei sen komplisoidumpaa kuin:
Matti Rönkä: “Tuliaiset Moskovasta”
Viktor Kärppä seikkailee jälleen. Röngän teksti on sujuvaa Suomea, helppolukuista sanojen ja sanontojen pyöritystä, hilpeää luettavaa. Suosittelen viihdykkeeksi tai voin laittaa pokkarini kiertoon, kunhan sen kohtsillään saan luettua.
Onhan nyt sitten huomioitu, että jahka se pyöräklubi saadaan pystyyn, että sinne varataan riittävästi tilaa viralliselle YV-kirjastolle, jonne saa tuoda ja josta saa lainata kaikenlaisia maailmankirjalllisuuden merkkiteoksia alkaen muinaisesta Sinuhe egyptiläisestä ja Rooman historiasta päätyen kaikenmaailman lähimenneisyyden Puhdistuksiin.
Ehkä menee väärään topikkiin mutta laitan silti…
Eilen poikkesin Kiasman kaupassa ja siellä näytti olevan pari fillarikirjaa esillä: The Custom Road Bike, Fixed: Global Fixed-Gear Bike Culture, Velo: Bicycle Culture and Design.
…satutko muistamaan ton fixikulttuuriopuksen suunnilleen-hintaa? Voisin käydä duunimatkalla koppaamassa kyytiin…
kid_scientifik - 9:10, 18.10.2010 »Tämä olisi hyvä oppia ja aika ajoin jopa osaan niin tehdäkin. Itse asiassa juuri sain luettua Ryszard Kapuścińskin [i]Another Day of Life[/i]n, jota luki oikein mieluusti, vaikka aihe (Angolan sisällissodan alkupuoli) kovin tyly onkin. Mutta hyvää journalismia, vähän G. Orwellin tapaan. vallengrachin tapaan pidän myös hra Orwellin "muista" jutuista; [i]Road to Wigan Pier[/i] oli aikanaan kova juttu.tutam - 11:17, 13.10.2010 » ...ei yllättäen tule luettua juurikaan kaunoa enää, mikä on tietenkin tyhmää ja tosi sääli. Kaipa syynä on se, että kun lukee jotain tutkimiseen liittymätöntä, on koko ajan olo, että haassaa aikaa, jota voisi käyttää myös tutkimuskaman lukemiseen. Ihän älytön juttu, mutta noin tuntuu menevän. Kirjastosta taas kantaa kotiinsa loputtoman määrän kirjoja, joita ei sitten ehdi lukea...Tähän fiilikseen herään itsekin aina kun kirjallisuudesta nousee keskustelua. Olen kuitenkin päässyt jo siihen vaiheeseen, että osaan valita jonkinlaisessa välimaastossa liikuvia kirjoja ns. yöpöytälukemiseksi: joko kevyempiä, jokseenkin omaan alaan liittyviä teoksia tai sitten vaikkapa semipopulaaria tyystin toisen tieteenalan lukemistoa. Tällä hetkellä luvun alla: Walter Benjamin: Messiaanisen sirpaleita, Robert Musil: Mies vailla ominaisuuksia
Ja vaikka kirjastotätinä yritän välttää kirjojen ostamista, niin Akateemisessa törmäsin sattumalta Warwick Andersonin kirjaan [i]The Collectors of Lost Souls: Turning[/i] Kuru [i]Scientists into Whitemen[/i]. Menee ehkä juuri tuohon luokkaan “omaa aihetta liippava, mutta silti erinomaisen luettava”. Tuota lukee kuin romaania; todella erikoinen luku (lääke)tieteen historiassa.
Vonnegut toimii aina, samoin Paul Auster.
Nyt ajattelin alottaa tuon Tinker Tailor Soldier Spy, josta siis leffa myös.
Siivosin vähän hyllyä ja uudellensijoitin läjän lehtiä ja kirjoja pitkäaikaislainaan kavereiden kahvilaan… lähinnä jotain graffiti- ja muuta artsuilua sekä muutamia pyöräilyaiheisia julkaisuja. Käykää selailemassa ja nauttikaa samalla kuppi Cafetoria Roasteryn kahvia ja täytettyjä leipiä.
Paikka siis Factory Street Gallery, Tehtaankadulla Eiran sairaalaa vastapäätä.
Tän viikon mukava pieni löytö: Robert Louis Stevenson - Kävelyretkistä
John Fante - “Tomu tietää” on kova
Töissä äänikirjoina kaikki mitä kirjasto tarjoaa. Tällä hetkellä Waltarin ja Hotakaisen tuotoksia.
Koska löytöjä interwebistä on kuulemani mukaan kiinni, postaan tänne.
The Best Job in the World - Bike messenger (MyBike Magazine)
Myös:
Kävin hakemassa kirjastosta hetken mielijohteesta Ursula Le Guinin kirjoja. Joskus teininä luin tuon The Dispossessed (suom. Osattomien planeetta), mutta muuten sitten jäi noi. Nyt luin The Word for World is Forest, ja se on kyllä myös kova.