Suosikki-pyöränhuoltotehtäväsi

Siis onko vielä 2018 joku, ketä ei keitä litkuja ennen TL-asennusta? LOL.

tmar - 10:06, 19.10.2018 » pitäisi puhua puristuvuudesta
Ihan totta, pitäs olla tarkkana kun kyse on kovista tieteellisistä faktoista.

Onneks renkaat kuluu kankaille sen verran nopeasti ettei tarvitse faaseja miettiä. Suurin ongelma on race-litkun tukkimat venttiillit.

Ei hyvää päivää. Taasko tänne jaksetaan kaivaa tieteellisen historian roska korista tuo kaasu koostumus “teoria”. Jokainen itseä kunnioittava kaasuihin alkeellisimmallakaan tasolla perehtynyt muistaa jo koulun (mikäli semmoista on tullut käytyä) penkiltä opin kaasun pysyvyydestä. Ei siitä ilmasta mitään komponenttia poistu vaikka se seisoisi siellä miljoona vuotta. Muistutan tästä kerran toisensa jälkeen: ainoa asia mikä merkitsee on pyörivät massat kiekoissa ja sitä kautta tähän “yhtälöön” saadaan väilliseti tuotua myös tuo kaasu mutta kyllä nuo epä tieteelliset kaasu muodostus muutokset voisitte jättää pois palstalta ystävällisesti. Täällä on paljon uusia käyttäjiä eikä kaikki ymmärrä huuhaata todesta!

Edit.: Otetaan selvyydeksi vielä Nyrkki sääntö: kaasun määrä merkitsee, ei “koostumus”! Hohhoijaa

Jaha. Viimeksi peruskoulussa (eiku mikä kansakoulu se silloin esihistoriassa olikaan) tietonsa päivittänyt jarru tuli taas trollaamaan. Polkaisepa vaan kuule suohon sillä umpikumisella penny farthingillas.

Konsta - 10:21, 19.10.2018 » Ei hyvää päivää. Taasko tänne jaksetaan kaivaa tieteellisen historian roska korista tuo kaasu koostumus "teoria". Jokainen itseä kunnioittava kaasuihin alkeellisimmallakaan tasolla perehtynyt muistaa jo koulun (mikäli semmoista on tullut käytyä) penkiltä opin kaasun pysyvyydestä. Ei siitä ilmasta mitään komponenttia poistu vaikka se seisoisi siellä miljoona vuotta. Muistutan tästä kerran toisensa jälkeen: ainoa asia mikä merkitsee on pyörivät massat kiekoissa ja sitä kautta tähän "yhtälöön" saadaan väilliseti tuotua myös tuo kaasu mutta kyllä nuo epä tieteelliset kaasu muodostus muutokset voisitte jättää pois palstalta ystävällisesti. Täällä on paljon uusia käyttäjiä eikä kaikki ymmärrä huuhaata todesta! Edit.: Otetaan selvyydeksi vielä Nyrkki sääntö: kaasun määrä merkitsee, ei "koostumus"! Hohhoijaa
Nyt itseasiassa konstalla on puurot ja vellit sekaisin, koska kaasun määrä, ja koostumus, eivät vaikuta pyöriviin massoihin. Vaikka rengas kaasun ympärillä toki pyörii, ja tällä on pyöriviin massoihin vaikutusta, kaasu itsessään pysyy renkaan sisällä paikallaan, eikä pyöri mihinkään. Olennaisempaa liike-energian säilymisen kannalta on pyörivän renkaan, ja paikallaan olevan paineenalaisen ilman välinen ilmanvastus, eli renkaan sisäinen airodynamiikka. Juuri tämän airodynamiikan renkaiden (ja sisuskumien) maksimoimiseksi sisurien ja tubeleskumien sisäpinta on tehdään mahdollisimman tasaiseksi. Tubelesskäytössä taas pienempi vierintävastus selittyy sillä, että litku "voitelee" tuon paikallaan pysyvän sisäilman, ja päällyskumin välisen kontaktipinnan ja poistaa siitä tarpeetonta kitkaa. Vähemmän kitkaa --> vähemmän vierintävastusta.

Muutenkin naurettavaa että pyöriä pääasiassa vain kasaava ja valokuvaava muinaisjäänne tulee pätemään siitä mitä peruskoulussa kuuli kun oikeat pyöräilijät kyllä huomaa ajossa onko ilmat vanhat vai ei.

Koska täällä on hyvää ja osittain trollaavaakin pöhinää näin perjantain kunniaksi niin haluan osallistua keskusteluun.

Ensinnäkin se kaasu renkaan sisällä pyörii takuulla renkaan mukana ainakin osittain koska sisäpuolinen kitka esim sisurissa sen ilmakerroksen välillä nappaa ilmaa mukaansa. Esim vettä kattilassa ja pyörivä alusta. Kattilaa aletaan pyörittämään, vesi lähtee ennen pitkää pyörimään mukana.

Mitä tulee tuohon kaasusekoituksen kombinaatioon kumin sisällä. Uskoisin sen muuttuvan ajan saatossa, koska diffuusio kumin läpi riippunee molekyylikoosta. Vaikutusta ajo-ominaisuuksiin en tunne.

BTW oonko ainoa joka ei oo koskaan käyttänyt fillaria kasatessa momenttiavainta?

Käyttääkö joku vielä v. 2018 renkaissa “ilmaa?” LOL! Itse käytän fillarin renkaissa vain typpeä, koska typpi laajenee ja supistuu paljon tasaisemmin kuin ilma. Käyttämällä typpeä saa mm. tasaisemman rengaspaineen, paremmat ajo-ominaisuudet ja pidemmän renkaiden käyttöiän.

napikwan - 10:40, 19.10.2018 » Käyttääkö joku vielä v. 2018 renkaissa "ilmaa?" LOL! Itse käytän fillarin renkaissa vain typpeä, koska typpi laajenee ja supistuu paljon tasaisemmin kuin ilma. Käyttämällä typpeä saa mm. tasaisemman rengaspaineen, paremmat ajo-ominaisuudet ja pidemmän renkaiden käyttöiän.
Itse täytän renkaani hiilidioksidilla, koska näin saadaan ilmastonmuutokseen kontribuoivaa hiilidioksidia pois ilmakehästä ja talvipyöräilykausi pitenee.

Just. Jos ilmaa on käytetty pneumaattisen renkaan keksimisestä lähtien niin eiköhän se toimi edelleen parhaiten. Hipsteri tietysti laittaa renkaaseen vaikka artesaani yogurttia jos siinä on vaan tarpeeksi korkea litra hinta netti kaupassa tai “kivi jalassa”… ; )

Odie@: väitätkö aivan totisella naamalla ettei kaasulla ole “painoa” kyllä on!

Kyllä huomaa että, ilma vaivat pahenee kun ikää tulee ja johtaa känkkäränkkään.

Parasta on tyhjiöpumpun hurina, kun alipaineistan renkaat painonsäästön vuoksi.

Odie - 10:26, 19.10.2018 » Tubelesskäytössä taas pienempi vierintävastus selittyy sillä, että litku "voitelee" tuon paikallaan pysyvän sisäilman, ja päällyskumin välisen kontaktipinnan ja poistaa siitä tarpeetonta kitkaa. Vähemmän kitkaa --> vähemmän vierintävastusta.
Mä olen ymmärtänyt, että litkun airodynamiittisuus perustuu siihen, että se muodostaa pyörimisliikkeen vaikutuksesta kumin sisäpintaan vähän samanlaisen pintarakenteen kuin golf pallossa, ja tän seurauksena siihen pinnalle muodostuu [i]laminaattivirtaus,[/i] joka vähentää kumin sisäpinnan ilmanvastusta.

Paine noin mikroskooppisena ilmiönä on selitettävissä kaasupartikkeleiden törmäilynä suljetun tilavuuden (sisuri tai tubeless-kumi) seinämiin, eli kaasun kompositiolla on kvantitatiivinen merkitys kitkan muodostumisessa kumin sisäpinnan ja kaasupartikkelin välillä. Newton II: every action has a reaction m.o.t.

SeppoKyllikki - 10:50, 19.10.2018 » Parasta on tyhjiöpumpun hurina, kun alipaineistan renkaat painonsäästön vuoksi.
Onneksi Lezyne julkaisee vuodelle 2019 uuden Floor Drive Vacuum pumpun. Suoraan pumpusta pumpaten tyjiöityä ilmaa keventelyyn.

Tottakai keventelyssäkin on rajansa.

Kaikki ilmat pois → suurin mahdollinen kevennys mutta huono rullaavuus.

Tässäkin niinkuin muissakin asioissa on löydettävä se kultainen keskitie. Vai miks ajattelette että pro kuskit vetää maastossa yhden barin paineilla.

Hyvää perjantaita, ja asiaan.

Kiekon kasaus on sekä suosikkini että pahimmillaan myös inhokkini. Sama bipolarisaatio pätee myös tehtäviin: jarrun ilmaus, tubeless-asennus ja navan laakerien huolto.

Kiekkoja rakentaa ilokseen kun on aikaa, muutama artesaanikalex, hyvää musiikkia ja puhtaat komponentit. Mielellään vielä sellainen kiekko jolla ei ole mikään kiire ajoon vaan tulee valmiiksi kunhan tulee.

Sinne toiseen topsuun laittaisin sitten kiekon kasauksen silloin kun asiaintila ei vastaa yllä kuvattua.

tmar - 11:17, 19.10.2018 » kaasupartikkeleiden törmäilynä suljetun tilavuuden (sisuri tai tubeless-kumi) seinämiin
Just tää. Toisia kaasuja pidetään vankina suljetussa kumitilassa, kun taas toiset saavat vaeltaa laminaarisina airorungon ympärillä. Tässä ei nyt selkeästi toteudu tasa-arvo. Vapauttakaa kaasut NYT!!!

http://retrobadge.co.uk/wp-content/uploads/15294-ill-get-me-coat-small-retro-badge.jpg

Itse varasin myös ennen reilusti aikaa ja kaljaa kiekonrakennukseen, varsinkin puolaaminen on ihan parasta puuhaa. Nykyään menee tosin niin rutiinilla ettei ehdi kaljaakaan juomaan. Uusin kasaamani kiekkosettini kohdalla etusessa kesti ~58min osista tubelessnapsautukseen ja takasessa ~50min. Pitäiskö ottaa ihan asiakseen saada lukemat alle 30min