käppästen asioiden ostaminen.
yritän välttää viimeiseen saakka.
vähemmän käppästen asioiden huolto tehtävät on
harvemmassa mutta usein myös vähemmän epämiellyttäviä.
1.Lokarien asentaminen
2.pelkkien ulkonäköjuttujen speksaaminen vaan koska näyttää muka coolimmalta
Maik - 21:55, 16.10.2018 » ajoittain kahvojen saaminen symmetrisesti ja siihen liittyvä pakko-oireilu ja harhaisuusTämä ja uuden satulan saaminen kunnollisesti satulatolppaan.
Kahvojen saaminen symmetrisesti +1
Hemmets ne psykosomaattiset tuntemukset siitä kuinka jompikumpi kahva on alempana vaikka ovatkin jiirissä.
Suurin osa huoltohommista on kyllä aivan mukavia kun on aikaa ja etenkin kun on perhe muualla ja pääsee rauhassa olohuoneeseen ropaamaan. Ylipäätään aina mukavimpia asiat, jotka eivät tule pakotettuna.
Pahin kaikista on ehkä keskiön seudun nitinän/naksunan syyn selvittäminen ja poistaminen.
Jarrujen säätö. Tiettyjen renkaiden vaihto.
Kyllä se taitaa olla irtokuulalaakerien herkistely. Vaijerimaantielevarien säätö kanssa, mut tästä ajattelin pyrkiä pysymään erossa vastaisuudessa.
asb - 21:45, 16.10.2018 » Aloittaminen.Ja tähän liittyen: pienessä asunnossa asuvana se, jos joutuu jättämään homman syystä tai toisesta (puuttuu osa/työkalu, osa hajosi, mitänäitänyton) kesken ja siivoamaan kaikki kamat pois tietäen, että niiden levittämisestä ei sillä kertaa tullut vielä mitään palkintoa.
RTZ - 9:08, 17.10.2018 » irtokuulalaakerien herkistelyTämä on suosikki eikä inhokki.
Inhokki on renkaiden laitto vanteille, etenkin uusien.
Ois kivaa, jos pysyisivät siinä, mihin herkistää. Mutta kun pitää hakea sitä “sopiva klappi niin, että kun pikalinkun/akselinmutterin kiristäminen pienentää klappia, jää vielä minimaalinen klappi” -asetusta, ja lisäksi tuntuu, että lukkomutterin kunnollisesta kiristämisestä huolimatta saattavat vähän vaeltaa, niin niin… Mielummin konelaakereita mielenrauhaani kiitos. Vaikka ajatuksen tasolla tykkään huolettavasta laakerista ja olis mukavaa puuhastelua ilman noita epävarmuustekijöitä. Ohjainlaakereiden kanssa tuun toimeen, irtokuulakeskiöitä ei onneksi itellä oo, eikä oo tarvettakaan.
Hmm… joo, kaikki sellainen toiminta minkä seurauksena laakerikuulat paljastuvat ulkomaailman vaaroille (kuten mun näpit) hetkeksikään.
Edit: niin, ja kaikki sellainen putsaustoiminta, jonka jälkeen vieläkin jää joku ihme kolo jossain huomaamatta ja likaiseksi. Motonetin sitruunasuihke on kyllä ollut parasta lääkettä tähän ahdistukseen, rasvanpoistohommat on noin miljoona kertaa mielekkäämpiä kuin jollain fairylitkuilla.
Niin ja v-jarrupalan se viimeinen kiristys, jonka myötä palan mikroskoopintarkkaan kaikkien akselien suhteen säädetty asento holahtaa taas ihan minne sattuu.
Ai jumalaut, todellakin, toe-inin säätö! VMKKP!
Kaikkia putsaus- ja pesuhommia vihaan yli kaiken. Erikoismaininnan ansaitsevat kiekot sekä voimansiirto, jotka tulevat niin helposti niin likaisiksi. Niin paljon pieniä välejä jotka pitää hinkuttaa. Sit sitä mustaa paskaa on koko kämppä täynnä vaikka kuinka ois varovainen. Plussapuolena toki että sen jälkeen saa puhtaan kylppärin kun se on pakko hinkata jälkilämmöillä. Täytyykin hakea tota yllämainittua sitruunasuihketta jos se on hyvää.
Kaikki fauberkampiin liittyvä jumiutuminen/irroittaminen/säätö,keskiökuppien irroitus,huonojen irtokuulanapojen herkistely/säätö, cantilevereiden säätö niin että ne oikeasti toimii! Vittu mitä paskaa. Tavallaan myös tankoteippien laitto. Tai oikeastaan aloitus. Jos niitä ei saa esteettisesti hyvännäköiseksi…ja enhän niitä vieläkään saa. Halpojen osien korjaus tietäen että ei niistä hyviä saa vaikka kuinka yrittäisin. Joten en ole pitkään aikaan sellaisia ostanut. Naapureiden pyöriä kun laitellut…yleensä aina harmittaa.
E: em.syistä en omista kuin yhden fauberkampisen fillarin.
Mä jotenkin tykkään tankonauhojen laittamisesta.
Fauberit, ei enää koskaan.
asb - 21:45, 16.10.2018 » Aloittaminen.
Alejandro - 22:01, 16.10.2018 » Kaikki hommat ovat perseestä jos ei ole aikaa, tilaa tai kunnon välineitä. Jos on aikaa, hyvä tila ja kunnon hyvät työkalut niin on yleensä varsin mukavaa.
Vaijerilevareitten säätö, levyjen oikominen, pesu.
Tankonauhojen vaihto voi saatana
Periaatteessahan toimenpide on hyvin yksinkertainen, mutta kun yhtälöön lisätään OCD* niin tankonauhojen asennus muuttuu helvetinmoiseks piinaks D:
*tai siis en tiedä onko kyseessä tarkkaan ottaen ocd mutta uskoisin että normaalia keskimääräistä ihmistä ei pitäis haitata jos toiselle puolelle tankoa tulee yks kiepautus enemmän kuin toiselle tai nauhat on muuten epäsymmetrisesti. Mulla sellaisen huomaaminen saattaa aiheuttaa sen että en saa rauhaa ennenkuin nauhat on tiptop ja pahimmassa tapauksessa asia pitää hoitaa ennenkuin matka voi jatkua :----((
ainii joo ennen dedikoitua pajaa, työkaluseinää ja varastotilaa luulin vihaavani kaikkee.
nykyinen top 1 inhokki on kyl se kaikki irtotilpehööri pienrauta jonka asetat pöydälle hetkeks ja painat muka mielees mistä se on ja puolentoista vuoden päästä sul on kymmenen eri prokrastinoidun projektin tilpehöörit siinä iloisesti levittyneenä kaikille mahdollisille laskutasoille muun saastan seassa niin että jos jätät jotain isompaakin pajalle niin et tuu näkee sitä enää koskaan. yritä siin sit laittaa ahma kasaan ku et lopulta pääse edes ovesta sisään tai ylipäätään halua päästä.
kaiken kaikkiaan sanoisin et kaikki huoltohommat ja -tarpeet on alkanu vituttaa siinä määrin et tekis mieli vaan ajaa.
Cantijarrujen säätäminen pois lukien sellaiset fiksut joissa v-jarrupalat.
Hyvänmielen topeja kummatkin! Mutta…pitäisiköhän tässä tehdä vaihtokauppaa? Jos vaikka konsta inhoaa syvästi tankonauhojen laittoa ja tykkää cantilevereiden säädöstä. Itse taas tykkäisin laitella tankonauhoja ja inhoan cantilevereiden säätöä. Vaihdetaan hommia. Minä tuon fillarini konstalle ja vähän niinkuin yhdessä teemme harmittavat hommat . Mä näen tämän mahdollisuutena,win-win-tilanteena. Kummatkin oppisi toiseltaan ja jossain vaiheessa ei ole kenelläkään enää harmittavia asennus/huoltohommia. Miten siistiä!