One Less Carbon eli ideologinen autottomuus ja kognitiivinen dissonanssi

Voitaisiin keskustella ja jakaa kokemuksia täällä myös esim. länsimaiden suosituimmista pyöräutopioista eli onko joku muuttanut jossain vaiheessa elämäänsä tai suunnitellut muuttavansa pyöräilymyönteisempiin keskittymiin pois Suomen vielä verrattain ahdistavasta liikenneilmapiiristä?

dreamer - 11:30, 23.11.2017 »

Järkevässä yksityisauton käytössä ei mitään vikaa, mutta ihminen on niin kovin huono kohtuudessa.

Yksityisautoilu on kaupungeissa ongelmallista jo ihan tilankäytöllisesti, eikä siihen paljon vielä auta kohtuukäyttö, vaan ratkaisujen pitäs olla myös tosiaan kaupunkisuunnittelun tasolla. Että autot pois kantakaupungeista.
  1. Äskettäin ekaa kertaa noin neljään vuoteen autoilu (muuttopakulla) oli jopa yllättävän tympeetä.
ununu - 11:54, 23.11.2017 » pyöräilymyönteisempiin keskittymiin
Mitäs nää on??

^^^ No ei kyllä ole käynyt mielessäkään. Tällä hetkellä paljon enemmän kiehtoo ajatus syntymäpaikkakunnalle paluusta, olisi vähän rauhallisempaa elämää ja parempia pyöräilymaastoja tiedossa. Sielläkään en autoa haluaisi omistaa, vaikka autottomuudella k.o. paikkakunnalla varmasti jonkinlaisen kylähullun leiman saisi.

19
Jos jostain sais ihan sikana rahaa, saattaisin veistää Minin, muuten ei autot kiinnosta ja niillä ajaminen on rasittavaa ja tylsää. Kyydissä on ihan mukava istua, etenkin kurjalla säällä.

Tämä. Periferiassa autoton pärjää vastaavasti senverran huonosti että vaihtoehtoja ei useinkaan ole.

Odie - 12:19, 23.11.2017 » vaihtoehtoja ei useinkaan ole.
eli vanha kunnon [i]selektiivinen htfu[/i]

luin tätä tässä vessapaperia repiessä ja tulin lopputulokseen, että kyllähän se varmaan täytyisi paskat housussa kulkea tuolla jos tää nyt tästä loppuisikin.

  1. Skootteri ois kyl kiva jos ois rahaa. Ajokorttii en kyl ikinä hankkisi…

Minusta on ihan hyvä jos kortti on valmiina taskussa. Omaa autoa tarvi olla, voi lainata/vuokrata kätevästi kun on tarve. Oma tilanne päinvastainen, projektiauto on ja ei korttia. Ja eiks ajokoulutukseen suunnittelu hintojenpudotusta lähiaikoina.

Hitto kakkosvaihe pitäis ajaa. Ihme kusetusta tää ajokortin hankinta

kyttyra - 11:42, 23.11.2017 » tosta kaverin kakkosautosta tuli mieleen että soisin kyllä jonkunlaisen autoilukommunismin yleistyvän eli se peltiarkku vois olla myös muiden käytössä. Helvetti, ei tarvis edes nokitella naapurin kanssa siitä että kummalla on ökysempi auto kun se olis sama :D
Tää on muuten hyvä ja toimiva juttu, jos löytyy sopivat kimppalaiset ja auton tarpeet limittyy sopivasti. Kokemusta useamman vuoden verran sillä tavalla, että auto oli mun omistuksessa (parikyt vuotta vanha golffi, kiinnioleva pääoma oli aika vaatimaton) ja kolmeen osaan jaettiin kaikki kulut.

Olari 21. Ei ajokorttiakaan.

Muistot pikkukaupungin perjantai-illan pilluralliringistä tuo mieleen mukavia muistoja.
Minulla ei ollut silloin vielä ajokorttia eli vanhempien ystävien seurueissa siellä istuttiin.
Ensimmäinen auto oli punainen kuplavolkkari, joka ei mielestäni taipunut talviajoon.
Kesä autoiluni oli siis täysin viihdekäyttöistä.
Aikuistumisen aika oli täynnä vapauden kaihoa kirkkaine kesäöineen, matkoja tyttökaverin kanssa “kaukaisille” rannoille.
Minulle autoilu näyttäytyi aina vapautena päästä helposti hieman pidemmälle, sinne mihin ei muuten tahtonut vaivautua lähtemään.
Mutta ylipäätään pidän autolla ajamisesta. En tosin kaupunkiajosta.

Avopuoliso kärttää tällähetkellä autoa ja sitä olemme myös harkinneet.
Autoa, jolla pystyisimme myös toteuttamaan road-trippailut Euroopassa ja jossain kauempana.
Tämä olisi siis myös taloudellinen ratkaisu; Edellisen matkan autovuokra ja majoituskustannukset olivat melkoiset.
Osittain ikäkriisini johdosta olen haikaillut neliveto-äijä-autoa, jolla voisin toteuttaa maailmanmatkailu-haihattelut.
Toisaalta kauhistuttaa autoilun kustannukset: suuret käyttövoimaverot, huollot etc.
Autoilun määrä tulisi todennäköisesti olemaan melko vähäistä. Päivittäiset asiat tulisivat edelleen hoidetuksi tod.näk. pyöräillen.
Puoliso käyttäisi autoa mieluusti heppa harrastuksissa ja kaupassa käymiseen.
Saattaa tosin olla, ettei heila kauheasti perusta Defender tyyppisestä ronkelosta.

Kuten sanottua, minulle autoilu on jollain hassulla tapaa romanttista vapautta. Pitänee reflektoida.
Ehkä mulla ei ole riittävästi huonoja kokemuksia. Yhteisomisteinen auto vois ehkä olla ratkaisu joihinkin ongelmiin.

ps. harvat mökillä käymiset on hoidettu vuokra-autoilla.

SuicideHub - 11:58, 23.11.2017 »
dreamer - 11:30, 23.11.2017 » Järkevässä yksityisauton käytössä ei mitään vikaa, mutta ihminen on niin kovin huono kohtuudessa.
Yksityisautoilu on kaupungeissa ongelmallista jo ihan tilankäytöllisesti, eikä siihen paljon vielä auta kohtuukäyttö, vaan ratkaisujen pitäs olla myös tosiaan kaupunkisuunnittelun tasolla. Että autot pois kantakaupungeista..
Juu täysin samaa mieltä. Kohtuukäytöllä tarkoitinkin sitä että kaupungeissa ehkä n. 90% autoilla tehtävistä matkoista on turhia eli autot pois kantakaupungista ja auton käyttö sitten harvemmin asutulla seudulla. Se missä eniten on menty pois kohtuudesta on juurikin infran rakentaminen siitä näkökulmasta että yksityisautoilu on ratkaisu kaikkiin liikkumistarpeisiin, mihin siitä ei tietenkään ole järkyttävästä tehottomuudesta johtuen.

Kaikista teknologisista edistysaskeleista huolimatta yksityisautoilulla ei ole kuin yksi ainoa järkevä kehityssuunta ja se on vähentänen. Globaalisti yli 4000 miljardin vuosibisnes on toki erimieltä ja varsin vahva hitausmomentti muutokselle.

Lontoossa on ihan päätontä omistaa auto ja onneksi yksityisautoilua vaikeutetaan koko ajan kaikenlaisilla maksuilla ja rajoituksilla. Silti on tiet ihan tukossa jatkuvasti.

Silloin kun autoa tarvii niin ei oikeasti harmita ollenkaan ottaa taksi tai muu vuokrapeli (näin oli vielä Suomessa asuessakin), se tulee joka tapauksessa niin paljon halvemmaksi kuin oman omistaminen eikä tarvii ihmetellä että missä sitä pitää ja kunnostusjuttuja yms. Tyon puolesta pitää ajaa pari kertaa vuodessa.

Taloudessa on 5 polkupyorää, kokoelma reppuja ja etutarakka jolla kuljettaa esim 48 tolkkiä olutta. Kummallakin ihmisellä on tyomatkaa noin 7 km.

Teetettiin just keittio- ja kylpyhuoneremontti eikä raksaukolla ollut autoa ollenkaan. Ekana päivana toi tyokalut taksilla ja siitä eteenpäin tuli bussilla tyomaalle. Kaikki materiaalit tilattiin kotiinkuljetuksella. 5/5.

ununu - 11:54, 23.11.2017 » Voitaisiin keskustella ja jakaa kokemuksia täällä myös esim. länsimaiden suosituimmista pyöräutopioista eli onko joku muuttanut jossain vaiheessa elämäänsä tai suunnitellut muuttavansa pyöräilymyönteisempiin keskittymiin pois Suomen vielä verrattain ahdistavasta liikenneilmapiiristä?
No totta mooses olen miettinyt asiaa. Kerran yhden kaverin kanssa pohdittiin Berliiniin muuttoa; vaikka ei sekään mikään Amsterdam ole, ei siinä.

Mutta kun ei ole tuota kompetenssia oikein mihinkään mistä maksettaisiin missään muualla.

Mutta niin, vähän vähemmänkin myönteinen ilmapiiri kävisi jos säät ja maisemat suosisivat.

24

Autot on joskus esteettisesti ihan hauskoja ja varmaan monesti käteviäkin, mutta ahdistaa katsella noita letkoja ja miettiä sitä materiaalin haaskausta jne.

jusmu - 13:35, 23.11.2017 »

Kuten sanottua, minulle autoilu on jollain hassulla tapaa romanttista vapautta. Pitänee reflektoida.

[Täälläkin puhutaan samasta asiasta.](https://areena.yle.fi/1-4242651) Yksityisauto on ainoa väline joka antaa sen vapauden että jos jostain syystä tulee mieli lähteä vaikka jäämerelle niin se on mahdollista tehdä tuosta vaan. Toki näinkin, mutta esimerkiksi Ruska-pyöräilijät todistavat toisenlaisestakin mahdollisuudesta.

Hienot autot on kyllä hienoja. Olisi kiva, jos olisi varaa ajaa ja ylläpitää jotain Porschen kisaversiota, mutta se ei ikävä kyllä oikein onnistu. Tai, no, joku MX-5 olisi kiva kanssa.

Nou kaar, nou kort iitör.

e. Mut hei en todellakaan yritä uskotella että tää olis mikään ideologinen valinta. Jos olisin kortin silloin joskus hankkinut niin varmaan mulla olis nyt myös auto jolla huristelisin lidliin.

tuu konstantin hakee töölöstä vähän ajetut AB-pahvit. mainiossa kunnossa ja lähinnä kaljaa ostettu.