Kuulkaapa ihmiset!
En väitä olevani oikeassa, mutta omalla kohdalla ja myös muiden kohdalla fixypyöräily menee oikeastaan seuraavalla lailla:
Alkuinnostus, mahlat valuu puntista vaikka alla olisi ruosteensyömä retkikonversio. Päässä ei liiku muuta kuin ajaminen sillä pyörällä.
Purismi, on hankittu “oikea” polkupyörä ja samalla vahvistuu fixypurismi. Itselläni se oli droppitanko ja -bullisvaihe… kaikki muu oli kerettiläisyyttä: vaihteet, riserit, yli 25 mm kumit ja muu “hassuttelu”.
Spekutus, kaikki ihana kiiltävä klassinen tms. romu kiinnostaa ja sitä haalitaan vaikka ei tarvitsisi, samalla maantiepyöräilyn seuraaminen alkaa kiinnostaa.
Järkiintyminen, polkupyörä muokkaantuu ajoa varten. Samalla purismi on jo laantunut. Hankitaan vaihdepyörä ja kaikki pyöräily kiinnostaa.
Fixyhipsteri muuttuu polkupyöräilijäksi pikkuhiljaa.
Lopulta esiin kuoriutuu kotelosta avarakatseinen polkupyöräilijä.
Aikamääreet kohtien välillä ovat erittäin liukuvat. Itselläni meni about vuosi per kohta.
Edit: Jokainen meistä vanhenee (jopa rebel polkupyörälähettikin… vaikka ei sitä haluaisi), kilsat, parta ja katse kasvaa.
Helkkari että tuli vanha olo kun tajusin hommaaneni fiksetin maantiepyörän ja muiden vaparihärveleiden kaveriksi. Eikä noi vaparihärvelit ole edes vähentyneet ajan kanssa.
Helkkari.
Kai se ajaminen muuttuu ajan myötä monipuolisemmaksi itse kullakin? Ja miksei muuttuisi, on se aika mukavaa puuhaa kaikilla härveleillä. Mitä mukavuustekijöihin tulee, niin mulla on sellainen olo, että en enää ilman vaippahousuja viitsis ajella minnekään. Ja tietty se näkyy siinä, että se mukavin penkki joka on ihan helvetin ruvella ja näyttää kamalalta on ja pysyy ihanimpana aina.
Osuipa Smurffin hypoteesit hyvin lähelle viimeisen kahdeksan vuoden kehityskulkua. Tällä hetkellä ollaan vahvasti saavuttamassa nelostasoa, joskin kohta kolme vielä kummittelee taustalla. Kiinnostus maastohuvitteluun on ollut kova ennen vaihetta yksi ja nyt taas vaiheessa neljä.
Fiksipyöräilyvanhuus ilmenee sillä lailla että aina kun/jos joutuu skidaamaan niin ensimmäinen ajatus on että nyt kuluu hyvää rengasta ihan turhaan. Ja jos ironisesti skidaa niin tekee sitä vain nurmella tai hiekalla johtuen em neuroosista renkaan turhan kulumisen suhteen.
Hipsterivanhuus sitten varmaan ilmenee siitä että skidaa ironisesti.
Smurf - 11:00, 24.5.2013 »
Kuulkaapa ihmiset!
En väitä olevani oikeassa, mutta omalla kohdalla ja myös muiden kohdalla fixypyöräily menee oikeastaan seuraavalla lailla:
Smurf - 11:00, 24.5.2013 »
2. Purismi, on hankittu "oikea" polkupyörä ja samalla vahvistuu fixypurismi. Itselläni se oli droppitanko ja [b]-bullisvaihe[/b].. kaikki muu oli kerettiläisyyttä: vaihteet, riserit, yli 25 mm kumit ja muu "hassuttelu".
tiesittekö muuten, että elämänkertatutkimuksen perushavainto on ihmisten taipumus nähdä elämänsä loogisesti edenneenä kasvutarinana, jossa tarkasteluhetki erottuu paitsi aiemmin eletyn seurauksena myös sen täydellistymisenä.