Oma kokemukseni on, että tarjouksiin on suhtauduttu varsin suopeasti. Esim. taannoin ostin kampia ja ehdotin alempaa hintaa, johon myyjä ei suostunut, mutta maksoi postikulut. Itselle jäi ainakin kaupoista tosi reilu fiilis, enkä usko, että myyjä pahastui siitä, että aloitin kaupanteon vastatarjouksella. Vastaavasti itseltäni on myös pyydetty kaupanpäällisiä yms. ilman, että on johtanut kriiseihin.
Hinnanmuodostus on tosi jännää kyllä. (Marx: hinta =/= arvo; hinta on arvon heijastuma ja tapa mitata ja yhdenmukaistaa arvoja. Mutta arvonmuodostusta ymmärrän kyllä tosi heiosti.)
^ Ei aivan noinkaan, koska rahahyödyke, jota myyjä saa, on kuitenkin taas muutettavissa käyttö- ja muiksi arvoiksi rahataloudessa. Hinta on vain tapa yrittää yleistää noita yllä mainittuja arvoja, jotka eivät ole yhteneväisiä, mutta toisiinsa liittyviä ja vaikuttavia, ja eivät vain henkilökohtaisia, vaan tietyssä yhteiskunnalisessa (sosiaalis-taloudellis-poliittisessa) tilanteessa muodostuvia.
Raha ja hinnat ovat yksi yritys nimenomaan tehdä erilaisista arvoista keskenään vertailukelpoisia. Se ei tietenkään onnistu täydellisesti ja aiheuttaa sekaannuksia.
Rahataloudessa, jossa arvoja mitataan pääasiassa rahalla, hinta usein mielletään samaksi kuin arvo. Tämä esim. selittää sen, että miksi yritysjohtajat ovat niin helvetin tärkeinä siitä, että saavat bonuksia, optioita ja korkeata palkkaa, vaikka hieman matalammillakin palkoilla rahaa olisi enemmän kuin ehtisi käyttää. Työn hinnasta (eli palkasta) muodostuu tavallaan kuva työn arvosta, ja siksi sen halutaan olevan mahdollisimman korkea. Sosiaalisena eläimenä ihmiset kuitenkin haluavat kokea olevansa arvostettuja ja hyödyllisiä. Ja rahataloudessa juuri palkka usein muodostuu työn arvon mittariksi myös symbolisella tasolla. Tämä vain esimerkkinä siitä miten moninaisilla tavoilla hinnat ja erilaiset arvot vaikuttavat toisiinsa.
Eh, anteeksi epämääräinen floodaus. Pitää palata takaisin töihin.
tutam - 11:50, 20.5.2013 »
Rahataloudessa, jossa arvoja mitataan pääasiassa rahalla, hinta usein mielletään samaksi kuin arvo.
Rahalla on arvo ja tuotteella on arvo, mutta ainoastaan rahan arvo on rahatalousyhteiskunnassa sovittu olevan sama molemmille, myyjälle ja ostajalle. Tästä syystä olen samoilla linjoilla ChainThugin kanssa. Ostajan tuotteesta kokema hyöty on yhteydessä tuotteen arvoon ja hintaan. Koska hyöty on subjektiivinen mittari, on tuotteen arvon muodostuminen ostajalle henkilökohtaista.
walto - 17:40, 19.1.2015 »
Ostin pari vuotta sitten sen takas jenkkeihin muuttaneen luukuttajan stashista autolastillisen paskaa ja pari ihan hyvääkin osaa dollarinkiilto silmissä, mutta en sit oo juuri jaksanu luukuttaa niitä ja taisin antaa/lainata jonkun halvan maastokompliitin siitä kaverillekin. En oo ihan varma oonko vieläkään plussan puolella.
En osaa.
no mulle osasit kyl myyä vinon tolpan kahel kybäl ehhee.
jälleenmyynti btw 0e
](https://www.yksivaihde.net/old/23260/525197)
Ei pilata hyvää luukutustenpaukuttelutopsua kinailulla. Sille on myös oma topikki.
Ja jos muistan oikein, niin tästä nimenomaisesta tolpasta on käyty jokseenkin rönsyilevää keskustelua. Menikö se jotenkin niin, että tolppa ostettiin ostajan ja myyjän mielestä hyvään hintaan, mutta kuukauden parin päästä ostosta ostaja huomaskin tolpan olevan viallinen.
Voi perustellusti kysyä, että kenellä on vastuu ja missä kaupan vaiheessa. Jos vinoumaa ei huomattu kaupan yhteydessä tai pian sen jälkeen, niin eikö ole mahdollista myös se, että vinouma on tullut uuden ostajan omasta virheestä? Reppu pudonnut maahan tai muuta muplausta. Mene ja tiedä.
E: Vai onkos tääkin ihan väärä topsu? Missä käytiin keskustelua tän palstan hyvistä myyntikäytännöistä?
itse en kyllä oikein osaa allekirjoittaa näitä perävalotakuuhommia, ainakaan mitenkään lähtökohtaisesti ja itsestäänselvästi. fillaripalikoihinkin liittyy paljon kaikenlaista, jota ei hypistellessä välttämättä huomaa tai ymmärrä katsoa. näin ollen mulle on kyllä saanut kertoa mahd. vasta asennuksen jälkeen ilmenneistä ongelmista.
kaikki tällaiset tapaukset ovat olleet sellaisia, että en ole itse ollut tietoinen ongelmista ja ilman muuta kaupan on voi voinut perua tai sitten on keksitty muutoin molemmille sopiva ratkaisu.
kolme tapausta muistuu mieleeni:
*jakelle myymäni käytännössä uusi flite, jonka kiskon olin onnistunut vaurioittamaan ilmeisesti kiristäessäni kiekkoa fillari katollaan (aina fail)
*epazille myymäni keraaminen gxp-keskiö, josta olin saanut vedon puolen tahmeaksi ainoastaan parin huntin aikana
*jyrille kompliitin mukana myymäni rata-alpina, jossa oli kummassakin jalassa, kruunun ja kuitujalkojen liitoskohdassa kiertävä jälki, joka näkyi kun tarkasti katsoi
tottakai tällaiset menee ns. takuuseen - ei noita voi vaatia huomaamaan pikaisesti kampetta hypistellessä.
Jos en nyt ihan väärin muista, niin tossa vino tolppa -tapauksessa oli kyse vian huomaamisesta ja reklamoimisesta kahden vuoden kuluttua siitä kun tuote vaihtoi omistajaa. En jaksa lähdetarkistaa kun oli jossain twitterin syövereissä.
…ottamatta kantaa mihinkään yksittäiseen/mainittuun tapaukseen omat näkemykseni; joku parin vuoden rekkula-aika jossain parin kympin tolpassa nyt menee jo lähinnä naurettavuuksiin
kid_scientifik - 16:39, 20.1.2015 »
kolme tapausta muistuu mieleeni:
*jakelle myymäni käytännössä uusi flite, jonka kiskon olin onnistunut vaurioittamaan ilmeisesti kiristäessäni kiekkoa fillari katollaan (aina fail)
*epazille myymäni keraaminen gxp-keskiö, josta olin saanut vedon puolen tahmeaksi ainoastaan parin huntin aikana
*jyrille kompliitin mukana myymäni rata-alpina, jossa oli kummassakin jalassa, kruunun ja kuitujalkojen liitoskohdassa kiertävä jälki, joka näkyi kun tarkasti katsoi
No eipähän oo ihme ettei osat kestä kun [i]AJAA[/i]:
kid_scientifik - 16:37, 5.6.2011 »
Eilinen Stadi-Porvoo kolmenviiden keskarilla veti jalat todella pahasti tukkoon 48/17-välityksellä (keskikadenssi oli lähellä sitä kuuluisaa ortodoksista optimia).
jussi - 15:42, 26.1.2015 »
hienon neuvostoliittovertaukseni lähti siitä, että näiden kopioiden hyväksyttävyyden perusteluna on edellä ja muistaakseni aiemmin myös mielec-langassa esitetty sitä, että kaikki halukkaat eivät pysty hankkimaan tai kaikilla ei ole varaa aitoon asiaan.
Mut hei feikki-rolexi, feikit niket, feikki-vuittoni, feikki bmw gangsta kaikkihan ne on ihan jees.
Mulla on himassa seinällä Roy Lichtenstein [i]-homage[/i], aitoon ei välttämättä olis varaa. Feikki-rolex lienee selvästi huonompi tuote kaikilta osin kuin aito Rolex, noissa lopuissa lienee tapauskohtaista se kopioiden laatu. Parhaimmillaan kai tulee samoilta tehtailta virallista ja epävirallista erää. Käsittääkseni noihin piraattikuvioihin kyllä liittyy usein tai ainakin joskus järjestäytynyttä rikollisuutta ym. vähemmän tuettavia kuvioita, mutta en nyt ole ihan varma että onko jonkun sold out -rungon kopioituttaminen omaan käyttöön sen kummoisempi tai jopa vähäisempi rikos kun jonkun GoT:n uusimman jakson yytsiminen heti tuoreeltaan tai aikuisviihteen katsominen siitä maksamatta.
Itse omistan kyllä vain aitoja Nikejä, mutta syön toisinaan Ibumaxia enkä Buranaa.
no en näkis kyllä että jos maksat asiansa osaavalle kellosepälle rolexin kopion valmistamisesta niin kyseessä olisi mikään kauhea juttu. jos vielä pistää merkiksikin jonkun froleks tjsp niin ainut ongelma on mahdollisissa patenteissa jos tekee 1:1 kopion…
Miten tuo patenttiasia noin yleensä, kun kaikissa tuotteissa ei olla kaikkia maita suojattu. Useilla firmoilla ei ole varaa patentoida tuotetta globaalisti. Pyritään suojaamaan vain keskeiset markkina-alueet.
Jos tuotteella ei ole EU-alueella patenttia, missä menee raja siinä voiko vastaavaa tuotetta alkaa valmistamaan. Patenttiahan ei voi saada, mutta voiko toimia silti.
Ennenku edes aloitetaan patenteista tässä hiljattain useaan lankaan rönsyilleessä kontekstissa, pitää kysyä mitä patentoitavaa tai muuten suojattavaa BMW Gangsta Trackissa on paitsi nimi?
Lumikko - 19:39, 26.1.2015 »
Ennenku edes aloitetaan patenteista tässä hiljattain useaan lankaan rönsyilleessä kontekstissa, pitää kysyä mitä patentoitavaa tai muuten suojattavaa BMW Gangsta Trackissa on paitsi nimi?
Patentti suojaa ainoastaa a) myyntimaassa ja b) tuotteen valmistusmaassa. Eli jos jollakin firmalla on johonkin keksintöön patentti ainoastaan Suomessa, patentin suojaamaa asiaa eivät muut voi myydä eikä valmistaa Suomessa. Muualla voi. Siis patentin puitteissa. Muut immateriaalioikeudet sitten erikseen.
E1: Hidas olin, mutta tosiaan kun patentti vaatii että patentoitavan asian pitää olla a) keksinnöllinen ja b) aikaisemmin tuntematon, ei pyörän runko tai sen geometria kyllä mitenkään mahdu määritelmään. Ehkä joku ihan uusi tapa järjestellä ne putket, uusi valmistusmenetelmä (kuten jotkut hiilariprosessit) tjms.
E2: Patentoitavuutta tutkittaessa siis selvitetään olisiko asiaan vihkiytynyt henkilö voinut itse aiemmin tiedossa olleen perusteella päätyä samanlaiseen lopputulemaan kuin patentoitavaksi esitetty ratkaisu.
E3: Eli kuten todettua, ei tässä patentoitavaa ole, ei juurikaan edes mallisuojattavaa. Tuotemerkki tietty voi olla suojattu, jos on. Tuotemerkin suojaa sovelletaan maailmalla varsin väljästi.
Kun tämän ketjun otsikossa on sana “etiikka” niin kysyn täällä mielecin valmistaman Gangsta-kopion paheksujilta:
Miksi se, että puolalainen paja valmistaa asiakkaan tilauksesta yksittäiskopion ikonisen runkosetin rungosta on merkittävästi paheskuttavampaa kuin se, että englantilainen paja tarjoaa kopiota saman runkosetin haarukasta? Vai onko se?
Kyllähän siellä Sprooklyn-langassa perusteltiinkin, että esikuvan veroisesti tai paremmin tehty replika on kunnianosoitus, tribuutti. Tosin puolusteluissa mainittiin kans, että on ajanut alkuperäisen rikki asti tai ainakin ajanut sillä hyvin pitkään. (Osoittamatta jäi, millä tavalla Mielec on laadultaan kehnompi kuin alkuperäinen Gangsta, joka tosiaan ei mikään kädentaidon ja materiaalivalintojen huippuesimerkki ole.)