Kävely

Lähtökohtaisestihan en pitänyt urheilukävelyä/pikakävelyä minään, mutta sitten näin tuon videon, jonka nimessä oli kävely ja Mr. T. Vähän pelonsekaisin tuntein katsoin sen, sillä jos Mr. T olisi käskenyt mua pitämään kävelystä, niin ei helvetti, pakkohan mun olisi ollut, koska en mä voi olla eri mieltä Mr. T:n kanssa. Olisi ollut säälittävää hölmöyttä se. Mutta onneksi Mr. T ei myöskään pitänyt kävelystä ja mun ei tarttenut muuttaa mielipidettäni.

Muuten olen mieltä, että kävely on ihan kivaa, paitsi silloin kun se ei ole.

Mr. T:n pyssyssä on näköjään poljin veivissä.

Nopea kävely = jees, pikakävely = lulwut. Pikakävely näyttää ihan käsittämättömän epäergonomiselta etenemistekniikalta, puhumattakaan siitä et se näyttää dorkalta. Ja mikä vois olla nolompaa ku näyttää dorkalta.

Noin yleisesti ottaen pyöräily >> muut, tietysti.

Mutta jos mun pitää asioida pienehkön alueen sisällä (esim. keskustassa) useassa paikassa, en jaksa raahata pyörää mukana ja lukita ja avata ja raahata ja lukita ja avata ja väistellä kaikkia turreja ja muuten vaan pihalla olevia haahuilijoita. Helpompaa ja nopeempaa pistää pyörä johonkin parkkiin ja tulla hakemaan se sit kun asiat on hoidettu.

Kävelylenkki on mulle myös oivaa prosessointiaikaa, jos on vaikka jotain duunijuttuja märehdittävänä. Pyöräillessä ei voi laittaa samalla tavalla autopilottia päälle ku kävellessä, koska kävellessä 6–7 km/h -vauhtia ei tarvii olla niin tuntosarvet pystyssä skidien ja koirien ym. kanssaliikkujien suhteen ku jos liikkuu 4–5 x nopeammin. Riittää kun kävelee oikeaa laitaa suoraan ja kattoo taakseen ennenku kääntyy, ja se onneksi sujuu autopilotilla vaivatta. Sillä välin voi keskittyä ajatuksiinsa ja pedata tietä ahaa-elämyksille.

turrena, umpimetässä, tuntureilla, kamera kaulassa, kavereitten kanssa kännissä ja romatiseeratessa kävely menettelee.
paikasta toiseen siirtyessä on kyllä turhauttavaa.

tätäkö on elämä pyöräilyn ulkopuolella?

vittu miten paskaa touhua

Tykkäsin joskus, kävelin paljon, autto keskittyy. Skidinä kävelin ja suunnittelin pelejä mielessäni. Sit aloin juoksee, paljain jaloin, mikä on ihan voittoo, kengät helvettiin. Pari kohtaa mun jalois ei kyl oikee kestäny sitä ja edelleen minussa on se vika, että saattaa tulla vasen reisi kipeeks jos kävelen paljo, joskus joku alan osaaja tutki ja väitti että kyse on aineenvaihdunnallisesta häiriöstä. Ainaki sain C:n paperit. Nykyään vihaan kävelyä ku must on tullu nii kärsimätön, siks pyrin vaa ajaa vitu täysii.

FF - 14:23, 18.8.2016 » tätäkö on elämä pyöräilyn ulkopuolella? vittu miten paskaa touhua
kävely fuck off

käveleminen on ihan jees saa kivat äbsit noi jutut vatsalihasten alla, tai näin mä sen muistan.

Viimeks kun kävelin 1.4 km nii jalka turpos ja rakkula sanoi moi.

Kävelen päivittäin jääkaapin ja läppärin välillä. Ei oo äbsejä näkyny.

joo, muistelen että ne vasta alkaa tulemaan esiin kun marssii päivittäin reilu 5 km

Kävely on Homojen(Erectus) hommaa.

Päivittäin 20-30 kilsaa säässä kuin säässä. Pitää mielen ja koiran tyytyväisenä.

kävelemään ei kyllä pysty

mikä vauhti on kävellä?

Kävely ei ole vauhti, vaan tyyli ja mielentila.

https://s10.postimg.org/gp8e0kuyx/B52_D3_C73-984_F-4131-_A56_A-2_D9_F66_E86_E68.jpg

Kävely on kyllä melkosta paskaa.

Siis eihän tuossa oikein väärässä olla kahdeksan kilometrin kävellen suoritettavan työmatkan mielettömyydestä.