Lauantaikoulupäivät olen kyllä lähipiiriä tarkkailemalla havainnut kohtuullisen vastenmielisiksi
Nelipäiväinen työviikko on aika iso parannus itselleni, kun väkerrän työn ohessa lopputyötä. Välillä on käytännössä ollut seitsenpäiväisiä työviikjäänyt. Nyt vaan pitää opetella se, että neljänä päivän tehdään neljän päivän työt ja kolmena päivän edistetään opintoja.
Opiskelu on mukavaa, mutta alkuperäinen toteutussuunnitelma meni myttyyn ja nyt tämä on jäänyt roikkumaan ja stressiä aiheuttamaan.
Yliopistossa laiskotellessani sain jonkin aikaa kokea myös lapsuuden unelmaa, eli viikossa kaksi päivää koulua (ts. läsnäolopakkoa) ja viisi päivää viikonloppua. Ilmankos ne tukikuukaudet meinasivatkin loppua ennen valmistumista.
Kotipizzan auto meinas ajaa päälle kotipihassa. Olis kai pitänyt mennä avautumaan kuskille (joka ei tainnut ollenkaan huomannut mua), mut en jaksanut seurata sitä toisen rapun edustalle.