Keho supistaa ääreisverenkiertoa selviytymiskeinona heti, jos pää tai torso uhkaa jäähtyä. Näiden riittävä suojaus kannattaa tarkistaa ekana jos varpaat ja sormet tuntuu palelevan riittävän hyvistä jalkineista/käsineistä huolimatta.
Myös reisien kautta on mahdollisuus hukata paljon lämpöä ja se toimii auton jäähdyttimen tavoin: reisissä lämpönsä luovuttanut veri ei enää lämmitä muita ruumiinosia ja kiertää keskivartaloon keräämään lämpöä.
Villasukat, pohjalliset, kengänpäälliset ynnä muut ovat vain eristeitä, eivät lämmittimiä. Lämpö tuodaan jalkoihin muualta jos sitä riittää. Joskus voi käydä just tuolleen että varpaiden paleluun auttaakin pipo.
Itellä kans jalat on ne, jotka herkimmin jäätyy. Kelistä riippuen pitkillä kalsareilla, säärystimillä, laskettelusukilla, villasukilla ja vettä hylkivillä talvikengillä on yleensä päässyt ongelmasta. Muutamalla pidemmällä lenkillä pakkaskelissä nuokaan eivät ole riittäneet ja hieman sattumaltakin olen havainnut, että 1-2 minuutin talutussessio kesken lenkin saa veren virtaamaan jalkaterissä ja jalat jälleen lämpimäksi, jolloin keli ei enää määrää lenkin pituutta.
Ikää kun kertyy, kannattaa nuo paleltumatkin ottaa ihan tolkusti huomioon. Itsekin ohuilla pohjilla tottunut talsimaan läpi vuoden, mutta talvi se vaan on ikuinen vaiva. Välillä tuntuu, että paksupohjainen kenkä on parempi, välillä taas ohuemmalla saa jalkaan aktivoitua verenkiertoa paremmin. Oikeastaan ainoa varma homma on, että jos varpaat eivät pääse liikkumaan, on ihan yksi ja sama miten paljon eristettä niiden ja ulkoilman välistä löytyy.
Polkiessa tuo varvasosasto liikkuu melko olemattomasti verrattuna kävelyyn tai juoksuun, joten sikäli olisi ihan sama olla paksupohjainen kenkäkin, kunhan toebox ja lesti yleisestikin olisi kunnon leveä. Jos esim Vivon Scottit saisi paksummalla pohjalla, niin niillä luulisin polkevani ihan mielelläni.
Talvisin kyllä juoksu sujuu palelematta muutaman millin paksuisilla pohjilla, tosin siinä on kehon lämmöntuotto ainakin itsellä reilusti kovempaa kuin pyöräillessä. Ja koko jalka liikkuu koko ajan.
Tämän aamun duunimatkan pohjalta tässä just mietin, että täytyiskö shoppailla jotkut softshell-osaston tuulenpitävät byysat, vai koittaisko vaikka vahata esimerkiks niitä teidän stretch-farkkuja etupuolelta
En ehkä lähtisi farkkuja vahaamaan mutta Rainlegs on aika mainio duunimatkasuoja just tästä vuodenajasta alkaen, jos tahti ei ole kova. Kovemmassa rasituksessa ne käy hiostaviksi etureisistä, tosin ne kans kuivuu toimistolla äkkiä.
Tässä on tullut monta pukeutumisvinkkiä ja nyt annan vielä yhden, joka ainakin minulla toimii:
Älä käytä liiviä.
Koskaan en ole päässyt ineen liiviskeneen. Yleensä jos on kylmä sää, kroppa pysyy liikkuessa eli myös pyöräillessä lämpimänä jos on tuulenpitävä kerros päällä.
Mutta jos hihoissa ei ole kunnolla lämmintä, tulee sormille kylmä.
Pärjään pakkaselle asti ihan ohuilla hanskoilla, kun käytän käänteistä liiviä, eli irtohihoja.
Esim. ohuehko mertsakerrastopaita, irtohihat sen päällä ja ohut tuulenpitävä takki.
Tämänaamuisessa +3 kelissä en vielä lisää irtohihoja. Ne tulee sitten nollan alla.
Mutta samat ohuet sormikkaat riittää sitten pakkasellakin. Ainakin -5 asti.
Tommosia lukemia heittelee valmistaja, muutaman kaverit tämmösiä käyttelee laskuhommissa, ja kehuvat että mäkipäivän riittää yleensä ihan nätisti akut.
Tehoasetukset ja akunkestot:
Taso 1: 11 - 13 h
Taso: 2: 5 - 7 h
Taso: 3 - 4 h
Akunkestot ovat laboratoriossa mitattuja, tosioloissa esim. kova pakkanen syö hiukan akunkestoa
Itsellä taas mullistui täysin käsitys softshelleistä kun ostin kunnollisen. Ei oo paljon muita takkeja tullut käytettyä pl. windbreakerit sen jälkeen. Goretexit sit kun tulee vettä.
Arc’teryxin Gamma LT.
Vaikka onkin suht taaki niin toimii silti ihan pirun hyvin todella monessa olosuhteessa. Tuntuu että on sopivan lämmin kun haluaa, hengittää kun haluaa ja kun DWRä on vielä tikissä niin hylkii vettäkin hienosti. Uskon että tuo tulee olemaan takki aika pitkäksikin aikaa kun ei aio ressata ton DWRän kanssa, sadekeleille ostin eri takin jonka pitäis pitää vesi ulkona eri tavalla kuin jonkun monitoimikuorirotsin.
Onks kellään muuten tarkempaa tutkimustietoa siitä mikä on paras tapa elvyttää DWR-käsittelyitä?
Ärsyttää kun on esim. muutamia takkeja jotka on muuten vielä ihan käyttiksiä, mutta alkuperäisestä vedenkestosta ei oo tietoakaan.
Eipä noita kai uudenveroisiksi koskaan saa, mutta mikähän metodi/aine pääsee lähimmäksi?
