Meille on ainaki paasattu et se on joku lain vaatima juttu. Et safkat kuskais hygieenisesti nii pitää olla ne kaks laukkuu. Nyt viime kesänä mul oli kans semmosii työtehtävii, missä piti varmistaa/vaatia jengiä käyttää laukkui se oli kyl semmost mitä en haluu enää tehä. Tietty tos sun lainaukses oli kysytty woltilta eikä foodoralta nii ehk siel eri asenne en iha tiie.
EDIT:: sama toi useamman äpin hustlaamine. Mun mielest foodoran virallinen linja on kyl et ku oot foodoran vuorol nii ajat sit vaa foodora keikkaa.
Semmone että menee keskustan läpi ja kaupunkina puhutaa oulusta. Joskus on päivii ku käy pari h koulul nii sama jäähä painaa töitä sen jälkee🤷♂️ ^^ Wolt on huomattavasti lepsumpi asioissa ainaki tullu semmone fiilis takin vaihdon jälkee
Lainauksessa oli sekä Foodoran (Ahnger) että Woltin (Järvinen) edustajien sitaatit. Kirjallisena tommoset viralliset linjaukset voisi kiinnostaa erinäisiä ay-tahoja/viranomaisia, jotka ovat vääntäneet oikeudessa tosta yrittäjä vs. työntekijä -tulkinnasta.
Siis en kyl oikeest ees tiie mistä ja miks täst nyt väännetää, mut sitaattien sisältö on must tässä aika ratkaseva. Ahnger sanoo vaa et ne ei halua puuttua yrittäjien toimintaan, mut toi ei spesifisti kommentoi esimerkiks varusteita.
Henk. koht. ei ainakaan kiinnosta että pitääkö ajaa ruuat pinkissä logollisessa repussa vai Trasherissa. Mutta jos firma väittää eri oikeusasteita myöten, että heille keikkaa heittävät on itsenäisiä yrittäjiä/alihankkijoita mitälie, ja että eivät halua puuttua yrittäjien toimintaan, mutta sitten epävirallinen näille yrittäjä-alihankkijoille kerrottava virallinen linja on, että meidän firman kuskit ei muuten sitten mitään muiden firmojen keikkoja heitä, niin meno melko härski IMO.
Tuolta joskus mainitsemastani Munchiesta oon joskus tilaillut, mutta kuljetus ei oo ikinä onnistunut, ja itsenoutotilaustenkin kanssa on ollut aina jotain säätöä.
No toihan on ihan selkee elintarvikehygieninen juttu, että kylmät pitää pysyy kylminä ja lämpimät lämpiminä, siten ymmärrettävää ton safkalaukun käyttö. Mutta sillä ei liene väliä minkä firman eristetty pussukka kyseessä.
Puhutaan julkisuuteen itsenäisistä yrittäjistä ja ollaan niin vaan alustaa ja mahdollistajia, mut sit firman sisäinen politiikka sisältääkin kaiken maailman työnjohtoa ja ohjausta ja lähettikumppaneille vaatimuksia yhdestä sun toisesta asiasta. Oma kokemus siis Foodoralta vuosilta 2016-2020 lähettikumppanien palkollisena tiimiepäesihenkilönä, eli @Carl :in kanssa samoissa hommissa, koska kaikki lähettikumppanithan on oman elämänsä esihenkilöitä, eiks je? tähän perään joku passiivis-agressiivinen überkiva hymiösarja niinku näiden firmojen viestintäpolitiikkaan kuuluu
Tästä on käyty PAM:in kanssa paljon keskusteluja J4C-kampanjan aikaan, mut ei siitä sit syntyny mitään. Jonkun yksittäisen lähetin olis käytännössä pitäny henkilökohtaisesti kantaa se risti että haastaa firman/firmat oikeuteen ja sit katotaan miten käy, koska Suomessa ei ole joukkokannemahdollisuutta. Melkonen daavid ja goljatti-asetelma, ihmekös ettei ketään sit lopulta halunnu hypätä siihen mankeliin vaikka muutaman ehdokkaan kanssa oli jo ymmärtääkseni prosessin valmistelu tulilla PAM:in lakimiesten tukemana.
Ammattiyhdistyksillä ei oo työkaluja käydä näiden kimppuun koska kyse on nimellisesti kahden yrityksen välisestä erimielisyydestä, vaikka erimielisyys koskee käytännössä sitä että ollaanko työntekijä vai ei. Toisen resurssit on miljardiluokkaa ja toisen 14e/h+alv jos käy tuuri, LOL. Ketään viranomaista ei näytä hirveesti kiinnostavan omatoimisesti valvoa Suomen työlainsäädännön toteutumista, joka muuten on pakottavaa oikeutta eikä tulis vaatia minkään oikeusasteen kautta erikseen haettavaa päätöstä sen toteutumiseks. Tällai tää kaikista prekaareimman työntekijän oikeusturva täällä toteutuu. Hieno systeemi
AVI:lta meni puoltoista vuotta antaa lausunto sen jälkeen kun niille oli kampanjan toimesta valitus lähetetty. Lausunnossa todetaan se ilmiselvä, että lähettien työ täyttää olennaisilta osin työsuhteen tunnusmerkit, mut onhan tää vuosi pitkä aika eli kaikki on varmaan jo unohdettu. No, onhan tässä ollu muutakin.
Jos jotain hyvää niin ilmaisen rahan ajat on taustapeilissä, sortunee tällaset startup-pöhinä puliveivaukset omaan rahoitukselliseen mahdottomuuteensa kun alkaa tappion teko ad infinitum tarkoittamaan taas jotain eikä sitä tulostuskonetuoretta rahaa tuu enää ovista ja ikkunoista.
Tää on kyl yks rovio jonka äärellä aion tanssia.
Jottei menis ihan shitpostaukseks niin oli mulla laukkuasiaakin @bemavaipena
Ite Foodora-aikoina ajoin sellasella Foodoran gen1 lähettirepulla jonka ne oli tuonu mukanaan Ranskasta tms. kun ne tänne rantautu. Se ei ollu viel semmonen boksimallinen.
Se oli mun mielestä tosi hyvä reppu ruuankuljetukseen ja näytti ihan siistiltä vaik mun yksilö oliki pinkki ja ranskankielisiä logoja täynnä. Se pysy tosi hyvin muodossaan ruuankuljetuksia varten kun siinä oli jäykkä pohja ja sen sisällä sellanen puolijäykkä thermobägi joka tuli repun kaa kombona. Se loi hyvän vaakatasoisen alustan pitsalle tai tuplakuljetukselle kun veti siitä vetskarin kii. Pitsat ja lisäkassit meni firman lerppathermobägissä sen repun “oman” thermobägin päällä. Ainoa ongelma oli Skifferin lankkupitsat jotka piti aina säätää tangolle semmosella repun thermobägin mukana tulevalla “haarukalla”, kun ne ei mahtunu vaakatasoon reppun sisään (mulla oli se 40l versio, 80l versioon saattais lankkupitsa mennäki).
Näitä saa brändäämättöminä hpa-shopista edelleen, repun sisään menevän pikkubägin joutuu nykyään näköjään ostaa erikseen. Tässä linkit tuotteisiin:
Täähän on selkee, mut tää vastuun ketju on vähän suspekti täs IMO
Jos oltais ihan selvillä vesillä niin se menis niin et jokainen lähettiyrittäjä on itse omana yrityksenään vastuussa tän toteutumisesta ja sitä valvoo valvira tms. taho joka näitä muutenki valvoo.
Nyt kun sitä vastuuta ottaa tossa määrin alustafirma niin herää vähän kysymyksiä taas lähetin aseman alisteisuudesta työnjohdollisille toimenpiteille ja muuta sellasta kivaa työntekijähömppää.
Miten on asiat näin päin vittua että Suomessa tänä pänä aktiivisesti ja tietoisesti joidenkin roskapuljujen taholta murretaan ja rikotaan työlainsäädäntöä ihan pokkana eikä viranomaista kiinnosta vittuakaan. Ja miks ay-liike vaan olkia kohauttelee.
Aaargh. Aivan sietämätöntä paskaa.
Mun mielestäni on oikean orjuuden – jota nykymaailmassa edelleen esiintyy – vähättelyä kutsua Suomessa toimivia ruokalähettejä orjiksi, vaikka heidän asemansa huono onkin ja vaatii puuttumista.
The Tokyo Metropolitan Government Labor Relations Commission ruled on Nov. 25 that Uber Eats delivery workers have the right to form a labor union and seek collective bargaining.
This is the first time in Japan that these rights have been recognized for gig workers who take one-off jobs posted online.
The Uber Eats Union, which consists of delivery workers, demanded collective bargaining with companies including Uber Japan regarding compensation for accidents that occur on delivery runs and transparency in how payment is determined. But the companies rejected their demands.
In March 2020, the union asked the labor commission for help over what it alleges are unfair labor practices.
But Uber said delivery workers are not regarded as normal workers who are protected by the Labor Union Law. It argued that they are sole proprietors and can choose their time and place of work, and even refuse a job offer.
The labor commission accepted the union’s claim and ordered the companies to respond to requests for collective bargaining.
ite kans tossa naureskelin että heti ilmoituksessa annetaan ymmärtää kyseessä olevan työsuhde työnantajaan ja kuinka silloin työntekijä “… saa[t] kilpailukykyistä palkkaa”
Just kuulin tuosta liitossa työskentelevältä kaverilta ja entiseltä Justice4Couriers-aktiivilta. Todella hyvä juttu. Toivotaan, että saavat väkeä organisoitua, koska työsarkaa liitolle tuolla alalla löytyy, kuten @Henristig tuossa yllä asian erittäin osuvasti esitti.
Ruokalähettien järjestäytymisestä oli tosiaan puhe PAM:in kanssa joskus 2018–2019 muistaakseni, ja sen jälkeen PAM on ymmärtääkseni tukenut muutamaakin lähettiä, jotka ovat menneet hakemaan työntekijästatusta oikeusteitse. Niistä ainakin yksi minusta päätyi lähetin tappioon, mikä oli itselleni aika yllätys, kun AVI:n kanta oli niin selkeä siihen. (Ja siis, mun arkijärki ei edelleenkään ymmärrä, että miten ruokalähetit eivät muka olisi työntekijöitä.) Eli tätä taustaa vasten on kiinnostavaa, että nyt on perustettu virallinenkin ammattiosasto.
Ei kai tässä voi muuta todeta kuin, että muutos vaatii hemmetisti työtä ja se tapahtuu hitaasti (paitsi sitten kun patoja murtuu ja alkaa tapahtua). Ja varmaan isot ammattiliitot, kuten PAM ovat väistämättä hitaita laivoja, eli en ihmettele, että tässä on kestänyt vuosia.
Sinänsä nyt on otollinen hetki, koska ruokalähetit ovat alkaneet järjestäytyä itse, mikä on aina parasta järjestäytymistä, ja ruvenneet järjestämään omaehtoisia lakkoja. Se on minusta todella tärkeää ja toivon, että lähetit saavat käytettyä tuota uutta ammattiosastoa sen tukena, saavat siltä apua, mutta jatkavat suoraa toimintaa.
Kai se on niin, että valmista ei tule koskaan, ja kaikki tapahtuu
On kyllä viheliäinen ongelma pääomalla. Riistääkö paperittomia ja pitää hinnat alhaalla ja koettaa pitää mainehaitat minimissä. Vai puuttuuko tehokkaasti väärinkäytöksiin, jolloin “partnereilla” on enemmän neuvotteluvoimaa ja palkkiot nousevat.
Päivän HS laittaa kyllä Woltin maajohtajan vaikeeseen tilanteeseen ja siitä minä nautin. Jos sääntelee, valtio tulkitsee työntekijäksi. Jos ei, niin tämänkaltainen hyväksikäyttö jatkuu.
Olipa erinomainen juttu. Woltin ja Foodoran vastausten lisäksi huomion kiinnitti poliisi, joka lopetti esitutkinnam, kun välittäjä oli jättänyt maksamatta vain “200–700 euron” palkkioita… No, tämä on aika hyvin linjassa sen suhteen, että monilla poliisilaitoksilla ihmiskaupparikoksia ei osata tai viitsitä tutkia (mistä Paavo Teittinen kirjoitti myös aikanaan).
Tämä on kyllä viheliäinen systeemi, joka kannustaa siihen, että hierarkian joka asteella on hyväksikäyttöä ja riistoa. Alustayritykset kiertävät yhteisesti sovittuja työelämän pelisääntöjä ja laistavat työnantajan velvollisuuksistaan pitämällä lähetit freelancereina. Ja sitten joku alihankkijayritys tai lähetti, jolla on tili, riistää paperittomia ja vetää välistä.
Tähän myötävaikuttaa myös Suomen todella tiukka maahanmuuttoopolitiikka ja oleskeluun tai perheenyhdistämiseen vaadittavat tulorajat, joiden vuoksi osan on ajettava sitä 12 tuntia joka päivä.
Aikanaam kuulimme Justice4Couriersin tiimoilta ulkomaisilta lähettiaktiiveilta tilinvuokrausilmiöstä, ja mietin, että kuinka yleistä on Suomessa. Hyvä, että nyt on selvitetty. Ja ymmärrän hyvin paperittomia, joiden on ajettava, mutta koko tämän hyväksikäytön mahdollistavat Wolt ja Foodora, jotka itsepintaisesti kieltäytyvät kantamasta vastuuta työntekijöistään. Ja vetämällä välistä, eli sysäämällä työnantajan kustannuksia työntekijöille, nämä Wolt ja Foofora asettavat esimerkin metjun keski- ja alapäissä toimiville riistäjille.
Tämä on lopulta hengenvaarallista: epätoivoisessa asemassa olevia ihmisiä pannaan työskentelemään 12-tuntisia päiviä, jotta saavat edes jotain toimeentuloa, mikä lopulta johtaa siihen, että hengen vieviä onnettomuuksia tapahtuu tai lähetti kuolee ylirasitukseen, kuten Pietarissa muutama vuosi sitten.
Justice4Couriers kirjoitti lähettikuolemista täällä ja tällä.
se oli kyl semmost mitä en haluu enää tehä. Tietty tos sun lainaukses oli kysytty woltilta eikä foodoralta nii ehk siel eri asenne en iha tiie.
Se pysy tosi hyvin muodossaan ruuankuljetuksia varten kun siinä oli jäykkä pohja ja sen sisällä sellanen puolijäykkä thermobägi joka tuli repun kaa kombona. Se loi hyvän vaakatasoisen alustan pitsalle tai tuplakuljetukselle kun veti siitä vetskarin kii. Pitsat ja lisäkassit meni firman lerppathermobägissä sen repun “oman” thermobägin päällä. Ainoa ongelma oli Skifferin lankkupitsat jotka piti aina säätää tangolle semmosella repun thermobägin mukana tulevalla “haarukalla”, kun ne ei mahtunu vaakatasoon reppun sisään (mulla oli se 40l versio, 80l versioon saattais lankkupitsa mennäki).