jatkan tähän tosta rööki-topikista…
konkeli - 13:44, 21.3.2011 » ^voi tietty funtsia kans sitä, että jos kroppa on tottunut hiilareihin ja saa sit aimo läjän proteiinia kitusiinsa, niin kyllähän siinä tovi menee, että energiatasot palautuu normaaleiksi. Sit voi tietty kans miettiä, että tuleeko sitä sit ahdettua itsensä lihanhimoissa tukkoon ja saattaahan se dyykattu kana kans olla ihan roskiskuntoista... Ja ettei nyt kuulosta jotenkin jeesustelulta, niin esim. kanatuotteiden kanssa saa olla pirun tarkkana, en dyykkais, vaikka muuta hyvää saattais löytyäkin.elävä ravinto ei tarkoita automaattisesti vähäproteiinista ruokaa.... esimerkiksi siemenet ja pähkinät sisältää usein enemmän protskua kuin liha (varsinkin "liha" jota on jatkettu ties millä mitä nykyään suurimmassa osassa valmis- ja puolivalmisruuista on). ja kattelin tässä aikani kuluksi idätetyn viljan ravintoarvoa ja idättämättömässä siemenessä proteiinia on 12-17% (vehnä) ja jonkun epäilyttävän hippisivuston mukaan proteiinipitoisuus nousee parhaimmillaan 300% idätyksen aikana...
mutta joo kaikki on myös paljon tottumuksesta kiinni ja siksi näitä juttuja on vähän vaikea arvioida eri ihmisten välillä, jokainen tietää vaan miltä itestä tuntuu…
Rosvopaisti kiinnostaa. Josko seuraavana kesänä olisi aikaa kaivaa monttu ja odotella siemaillen kylmää laageria.
rosvopaisti saa muuten uuden merkityksen kun nistien vakioammatti tuntuu olevan sisäfileiden pölliminen…
Afa - 14:11, 21.3.2011 » jatkan tähän tosta rööki-topikista....^jalostamista ja ruoan muuntelua käytetään lähes kaikessa eläinperäisessä tuotannossa (suomessa) aika kiitettävästi. maito pastöroidaan (Ja siis pastörointihan kehitettiin siksi, että se oli taloudellisesti kannattavaa kun maito ei "pilaantunut" niin nopeasti) lihan, kanan -ellei ole luomua- koostumusta muutellaan ja liha pumpataan täyteen mm. tärkkelyksiä,nostatusaineita,emulgointiaineita, jotta siitä tulis pehmeämpää, mureampaa, maistuvampaat. Puhumattakaa nsiitä, et mitä niile eläimille syötetään kun ne on ollut elossa. Oon ollut lomittajan töissä tehotuotantoloissa ja näky ei ole kaunis. Epämääräisiä paiseita lehmmillä jaloissa ja ruokana toimii epämääräset kemialliset vitamiinivalmisteet. It is sick.. puhumattakaan ilmastoon vaikuttivista seurauksista! Kukaan nähnyt Earthlngsiä? Kannatan sen katsomista, vaikka itkettäisikin.konkeli - 13:44, 21.3.2011 » ^voi tietty funtsia kans sitä, että jos kroppa on tottunut hiilareihin ja saa sit aimo läjän proteiinia kitusiinsa, niin kyllähän siinä tovi menee, että energiatasot palautuu normaaleiksi. Sit voi tietty kans miettiä, että tuleeko sitä sit ahdettua itsensä lihanhimoissa tukkoon ja saattaahan se dyykattu kana kans olla ihan roskiskuntoista... Ja ettei nyt kuulosta jotenkin jeesustelulta, niin esim. kanatuotteiden kanssa saa olla pirun tarkkana, en dyykkais, vaikka muuta hyvää saattais löytyäkin.elävä ravinto ei tarkoita automaattisesti vähäproteiinista ruokaa.... esimerkiksi siemenet ja pähkinät sisältää usein enemmän protskua kuin liha (varsinkin "liha" jota on jatkettu ties millä mitä nykyään suurimmassa osassa valmis- ja puolivalmisruuista on). ja kattelin tässä aikani kuluksi idätetyn viljan ravintoarvoa ja idättämättömässä siemenessä proteiinia on 12-17% (vehnä) ja jonkun epäilyttävän hippisivuston mukaan proteiinipitoisuus nousee parhaimmillaan 300% idätyksen aikana...
Kaupassa myytävä liha edes ole lihaa ja hyvässä lykyssä se myytävä karjalanpaistikin on 69 prosenttisesti lihaa 
…alkaa olla oikeasti skidisti kuumottavaa et mihin päin ruokateollisuus ON menossa. Missä vaiheessa itsekkyydestä ja ahneudesta tuli syy satuttaa muita olentoja? Onneks tofua ei satu, ja kaiken lisäksi maistuu hyvälle!
Ensin tärkein perusasia: proteiinit
Pahaa hallaa vegetarismille ovat tehneet käsitykset, joissa kasvisruoan ajatellaan olevan sitä, että liha korvataan porkkanapihvillä. Valitettavasti esim. koulujen keittiöissä tämä käsitys elää ja toteuttaa itseään. NÄIN EI MISSÄÄN NIMESSÄ OLE. Jos proteiinin korvaa salaatilla, tulee lähes varmasti heikko olo ja alkaa väsyttää ja puutoksia alkaa ilmetä.
Lihan sijalle on otettava riittävän proteiinipitoisia ruokia ohjelmaan. Näitä ovat muun muassa:
- soijapapu
- muut pavut, linssit ja herneet
- pähkinät ja siemenet, erityisesti hamppu
- täysjyväviljat, leseet ja vehnänalkiot
- lupiini
- seitan (sisältää runsaasti mutta laadultaan vähän yksipuolista proteiinia)
Jos haluat laajentaa proteiinitietouttasi, tutustu http://www.fineli.fi/ -sivustoon. Sieltä löydät muitakin ravintoarvoja - joko tuotekohtaisesti tai sitten voit etsiä esimerkiksi vegaaniseen ruokavalioon sopivat 25 parasta proteiinilähdettä.
Pari yleistä käytännön vinkkiä
-
Useimmat kasvisruoat ovat lihaversioita edullisempia. Tämä tieto motivoi.
-
Helppo taktiikka on usein tehdä ennestään itselle tuttuja ruokia, joissa vain korvaa lihaosuuden kasviproteiinilla. Esimerkiksi makaronilaatikosta, lasagnesta, lihapullista, possusuikalevokista, intialaisesta kana-kasviscurrystä… ja vaikka mistä mistä muusta saa näin ollen helposti kasvisversion.
-
Jos tykkäät syödä ulkona, voi olla hyvä idea käydä kokeilemassa eri paikoissa kasvisruokavaihtoehtoja. Näin saat ehkä uusia vinkkejä ja ideoita siitä, minkätyyppistä ruokaa kannattaa kokeilla. (silvoplee hakiksessa, kutosen takana myös vegaaniruokala arkisin tarjoo kunnon kotiruokaa. flemarilla kahvila keidas-torkeen hyvä brunssi!)
-
Yleisesti ottaen mausteita kannattaa käyttää enemmän. Esimerkiksi soijan kanssa monen virhe on alussa maustaa liian vähän (laskettakoon tässä jo kasvisliemikin tms. mausteeksi).
Käytännön vinkkejä ruoka-ainetasolla
-
Monille selvästi helpoin alku on korvata jauheliha soijarouheella.
Soijarouhetta ei kannata liottaa, vaikka pakkaus niin käskee! Tee mieluummin vaikka tämän ohjeen mukaan. Useimpien mielestä ilman liotusta valmistaminen tuottaa paaaljon maukkaamman lopputuloksen ja säästää aikaa ja vaivaa. -
Kanasuikaleiden ja possupalojen tilalle löytyy soijasuikaleita ja -paloja. Mausta vaan kunnolla. Ja kun soijarouhe on hallussa, niin tiedoksi, että nämäkin voi valmistaa liottamatta.
Tästä toivottavasti tulee joskus Jyvionille ruokailta-aihe, olen jo pitkään meinannut. -
Näennäisen kiireisiin tai armottoman väsyneisiin päiviin löytyy kaupan valmisteista apua myös kasvisruokavaliossa: mm. pizzoja, soijanakkeja ja -nugetteja pakastimesta, falafelpyöryköitä, maustettuja kasvispannuja…(itiksen puotinharjussa on sellanen ku mandalan- elintarvikeliike. sieltä saa 3 kiloo falafelipyörykoitä pilkkahintaan, ja ne pyörykät maistuu aivan videon hyvälle! siinä fidan vieressä!)
-
Kannattaa ilman muuta tutustua papuihin ja linsseihin! Kuivat pavut vaativat liotuksen ja pitkän keiton, mutta linssien keittoaika on huuhtelun jälkeen 8-30 min joten ne valmistuvat ihan muun ruoan ohessa. Esimerkiksi linssipihvejä tai -pyöryköitä kannattaa myös kokeilla lihapullien tai pihvien tilalla.
-
Seitan on makkaramainen ja monien mielestä maukas herkku (ei sovi keliakiaa sairastaville!). Osta gluteenijauhoa esim. Ekolosta, sekoita 1:1 suhteessa veteen - tätä ennen voit lisätä sekä kuivaan että märkään osaseen mausteita, esim. kasvislientä, pippuria, yrttejä. Taikina pilkotaan, keitetään ja esim. paistetaan. Marinointi tekee tosi hyvää. Seitanista saat oivan korvikkeen esim. karjalanpaistiin makkarasoppaan ja pyttipannuun. Omasta mielestäni seitan oli tosi tosi limasta ja vähä härskin makusta, mut kaikkeen tottuu! hinta ei ollut kauheen kaunis, parempi kuitenkin ettei tingi laadusta (: -raha kiertää kuitenkin laittoi sen mihin laittoi.
täs vielä pari linkkiä mitkä koen annettaviksi:
maidon valmistuksesta/artikkelit.php
earthlings 8.5
JA VIELÄ KOSKA OLEMME URHEILIVIA IHMISIÄ:
(jos joku ei tiedä tarpeeksi, niin on aina hyvä antaa lisätietoa )
Proteiinilähteitä kasvikunnasta
Hampunsiemenet sisältävät näistä lähteistä eniten erilaisia aminohappoja eli ne ovat monipuolisin proteiinilähde. Siemenessä on proteiinia 20-25 %. Siemeniä voi syödä sellaisenaan, kuorittuina tai paahdettuina, ja ekokaupoissa myydään erilaisia kehitetympiäkin hampputuotteita jauhosta pihviaineksiin.
Kaura sisältää proteiinia esimerkiksi hiutalemuodossa 14,5 % ja kauran proteiinikoostumus on laadullisesti varsin hyvä ja monipuolinen. Se sisältää runsaasti mm. lysiiniä, metioniinia ja kysteiiniä.
Pavut & linssit ovat tunnetuin kasviproteiinilähde soijan ohella. Niissä on yleensä varsin mukavasti proteiinia (kuivana 20-25 %) ja esimerkiksi härkäpavussa on erityisen hyvin lysiiniä. Useimpia papuja täytyy liottaa yön yli ennen keittoa ellei omista painekattilaa; kuitenkin mung- ja adukipapuja voi keittää lyhyemmälläkin liotusajalla. Linssejä ei tarvitse liottaa ennen keittämistä. Palkokasvivalikoima on erittäin laaja eko- ja usein myös etnisissä kaupoissa. Suomessakin muuten kasvaa härkäpapua (joka tosin sekin on tarkkaan ottaen ksavibiologisesti virna), eli suomalaisiakin papuja löytyy joistain kaupoista!
Pähkinät sisältävät varsin monipuolisen proteiiniyhdistelmän lisäksi runsaasti hyvälaatuisia rasvoja. Pähkinöiden proteiinipitoisuus vaihtelee melko paljon; esim. maapähkinä sisältää proteiinia noin 25 %, hasselpähkinä 14 %. Pähkinöitä voi napostella sellaisenaan tai käyttää ruoanlaitossa, jolloin ne kypsennettäessä usein hieman pehmenevät.
Seitan (vehnägluteeni) on koostumukseltaan varsin makkara-/lihamaisena pidettyä ja herkullista “vegelihaa”, mutta vehnäproteiini on laadultaan köyhää (eikä tietenkään sovi keliakiaa sairastaville!). Rikkipohjaisia aminohappoja, kuten metioniinia, seitanissa on kuitenkin ilmeisesti hyvin.
Siemenet ovat pähkinöiden kanssa samaa sarjaa: hyvälaatuista rasvaa ja paljon suojaravintoaineita sisältäviä luonnon proteiinipommeja. Hampunsiemen mainittiin erillisenä; muita hyviä siemeniä proteiinin saantiin ovat mm. seesaminsiemenet (27 %) ja auringonkukansiemenet (19-23 %).
Soija (tarkkaan ottaen hernekasvi, ei papu, vaikka soijapavuksi sanotaan) on eniten ruokajalostajien käsiin päätynyt kasviproteiinilähde: soijaa saa nykyään papujen lisäksi mm. soijaproteiinirouheena, -suikaleina, -kuutioina, -pihveinä, -maitona, -jogurttina, tofuna… jne. Soija sisältää kaikki välttämättömät aminohapot. Suuren suosionsa takia se on myös kiistelty; tämä kysymys olisi kokonaan oma aiheensa. Sanottakoon kuitenkin, että itselleni asiaa seuratessa on tullut sellainen olo, että suurinta osaa “antisoijamateriaalista” on ollut rahoittamassa jokin lihateollisuuteen kytkeytyvä järjestö.
Myös joissain vihannestyyppisemmissä kasviksissa on runsaastikin proteiinia: kaalit, pinaatti ja nokkonen ovat hyviä proteiinilähteitä - nokkosessa proteiinia on yli 5 %. (Älä kerää nokkosta autotien vierestä!)
Lähteitä sivun teksteille on kaikkialla: tärkeimpinä Fineli-ravitsemustietokanta, Wikipedia, Frantsilan kasviskeittokirja, Härkäpapua sarvista -kirja ja erilaiset tietosivut kasvikunnan tuotteiden tarkemmista aminohapposisällöistä.
Ps. onko kukaa nikinä maistanut Tempehiä? Maistuu kuolemalle.
edit: linkit ei toiminu.
Itsehän tein viikonloppuna kaalikääryleitä ensimmäistä kertaa. Vähän perunasosetta ja puolukkasurvosta kylkeen. Aijai!
Luulin et tääl puhuttiin safkasta. Oliki vaa jotain jänistenruokien ryöstöä.
Jättäkää niille citypupuillekki jotai. Jookosta?
Oon umpilaiska kokki, joten teen uunissa melkein kaikki safkani. Mun lemppariksi on muodostunu tämmönen “hiilariton pitsa.”
- 400g jauhelihaa
- Pitsa-aineksia
- Tomaattipyreetä/salsaa
- Raejuustoa/juustoraastetta
- Katkarapuja
- Salamia/kinkkua
- Jalapenoja
- whatevöö
Jauheliha kaulitaan pannulle mahdollisimman ohueksi (400g jauhelihasta saa helposti normikokosen pannun ihan kauttaaltaan peitettyä ku vähän jaksaa kaulia ja parsia reunoja) ja lisätään pikkusen suolaa. Uuniin 200 asteeseen 20minsaksi jonka jälkeen
- Ylimääräset rasvat kaadetaan pois
- ainekset heitellään päälle
- törkätään uudestaan uuniin ja lasketaan lämpötila 150 ja annetaan olla 15-30min riippuen miten malttia on.
Pitsa ulos, oreganoa päälle ja naamariin.
Diggaan tehä tän kans bataattimuusia johon sekotan tomaattimurskaa = tulee erikoisen makuinen ketsupinkorvike.
Njooh höpönassut.
Raaka-aineet ahdistaa: Riisin, nautakarjan ja jossain määrin soijan valmistus aiheuttaa kasvihuonekaasuja. Vihannekset ovat puksutettu Pohjolaan jostain kaukaa ja taas on hiilidioksidia punpattu turhan päiten taivaalle. Jos taas otetaan lähiruokaa, se on työntekijöitä ruoskimalla ja epäeettisesti tuotettu.
Nälkälakko taitaa olla ainoa tapa välttyä kauheuksilta.
Jos palataan paasaamisesta ruokaan. Eikä sekoiteta sitä paasaamista nyt SAATANA siihen sapuskaan.
Jokainen aikuinen varmaan osaa tehdä omat eettiset tai vastaavat päätökset ruoka-aineksiensa kanssa.
Tästä ilosta paljastettakoon naamarin mangosalsa-resepti:
1 Habanero (ei keisari Nero)
Mangoa
Tomaatteja (kaltattuja)
Sipula
Valkosipula
Timjamiinia
Suoloja
Pippuria
…salsasta tulee salaattimainen.
Sitten meikän salsan salaisuus:
Chiliä maun takaa
Tomaattimurskaa
Tomaattipyrettä
…ja halutessaan vähän tuoretomaattia
Ananasta (jos ei ananasaa niin kandee laittaa pikkaisen sokuria)
Sipula
Valkosipula
Etikkaa
Suoloja
Pippuria ja muita mausteita.
Pikkaisen soijakastiketta
Parasta nautittuna Xtra-nachojen kanssa seuraavana päivänä oluen kanssa.
Kalaa japanilaisellä sävyllä:
-
osta hyvää merilohta (ei pyrstöä, vaan paksummasta kohtaa) kalatiskiltä, pyydä ammattitaitoista myyjää poistamaan nahka ja leikkaamaan kala sopiviksi isohkoiksi paloiksi
-
paista kuumalla pannulla nopeasti rapea pinta molemmille kaikille puolille
-
upota palat heti kylmään veteen, jotta lämpö ei kypsytä kalaa pintaa syvemmältä
-
nauti puikoilla wasabin, soijan ja (japanilaisen) majoneesin kera
-
kylkeen voi keittää jotain epäortodoksista, kuten pastaa tai couscousia.
-
TOIMII
Tässä mun:
4 kpl isoa paahtoleipää
3 kpl kananmuna
4 siivua pekonia, esim “ameriikan pekoni”
suolaa
rasvaa
Oman mieltymyksen mukaisesti juustoja (cheddar on jees), majoneesia ja vaikka hamburgerikastiketta ja ketsuppeja.
Rasvaa pannua aina tarpeen mukaan.
Paista pekonit.
Tee reiät kahteen leipään, heitä pannulle ja riko kumpaankin reikään yksi kananmuna ja heitä suolaa.
Paista kyseiset viritykset.
Paista yksi kananmuna sellaisenaan suolan kanssa.
Paahda loput 2 leipää kunnolla.
Kasaus:
Pohjalle paahdettu leipä.
Väliin juustoa, pekonia, juustoa.
Munaleipä.
Juustoa, kananmuna, juustoa.
Munaleipä.
Juustoa, pekonia, juustoa.
Paahdettu leipä.
Arvioi, pysyykö tuotoksesi kasassa pyöriessään tovin mikrossa. Jos laitoit ketsuppia tms kivasti lämpeneviä sörsseleitä, lämmitä kauemmin ja anna jäähtyä hiukan kauemmin.
Jäähdyttelyn jälkeen nappaa leipä hyväksi katsomallasi tavalla kouraan, käännä ylösalaisin ja mutusta.
Käy piitkällä lenkillä tasataksesi kalorisaldoa.
Tekee papupataa… Koska aikataulu on tiukka, niin hauduttaminen tapahtuu puolittamalla aika ja pitämällä levyä täysillä!
^Tuossa ei hyvin käy…
Ai niin, lähiruoasta tuli mieleen mun suosikki:
Ainekset:
lanttua, voita
Valmistus:
Pistetään lanttu kuutioiks ja paistetaan riittävässä rasvassa. Ripotellaan päälle suolaa.
mun lempparireseptit on aika helppoja:
- Mene satkariin tai bamboo centeriin
- Nyokkaa ovella tarjoilijalle
- Istuudu odottamaan
- Kas, pian onkin lautasellinen herkullista paneer chilia tai kung-po tofua (tai lounasaikaan paistettuja vihanneksia ilman sienia) valmiina
- Nauti
Kokkaaminenkin on kylla kivaa, mutta yksin asuvalle, monipuolista ja tuoretta ruokaa diggailevalle vaan on helpompaa, nopeampaa ja halvempaakin syoda ulkona. Perhepakkaukset ja kaikenlaiset valuepackit on varmaan ihan mahtava juttu jos on kasvavia muksuja taloudessa, mutta kylla mua harmittaa ostaa ruokaa jos/kun tiedan etten ehdi kayttaa edes pienimmasta saatavilla olevasta pakkauksesta kaikkea ennen sen vanhenemista.
Smurfin Habanero salsa on hyvin tutun kuuloinen(miinus timjami), tuli viime kesänä tehtyä aika samalla meiningillä faijan Habaneroista salsaa iso kulho, sitä syötiin sitten muutama viikko.
Tää viikko alkoi kikherne-currylla, nams.
Noi perhepakkaukset on kyl syvältä. Sama tilanne itellä. Ja vaikka sen perhepakkauksen saisikin syötyä kokonaan, ni ei vaan innosta vetää samaa safkaa neljä päivää putkeen.
*vaasan hapankorppu + pesto + taatelia siihen päälle = perfection!
*hernekeitto ketsupilla.
*kahvila keitaan aamubrunssi sunnuntaisin.
*kauppatorin kauppahallissa on kotimainen luomuliike kaarika k. Myy itsetehtyä vegaanista ruokaa. Ottakaa tattaripuuro kaikilla mausteilla (keskikokonen rasia n. 3 e) siihen tulee itsetehtyä vaniljakastiketta, omista marjoista tehtyä marjarahkaa, taatelisurvosta ja sitä itse liotettua tattaripuuroa, ei saatana on hyvää. sieltä tiskiltä voi myös ostaa kaikkea muutakin, ja tarjonta vaihtuu päivittäin. suosittelen varsinkin kesäpiknikeille!
Tämän illan rauhoitti nuudelijuttu + vihreä curry.
Vii voan (Hämeentiellä siinä Hakaniemen hallin tienoilla) myy eeppisen hyviä tahnoja ja kastikkeita, niihin vaan sitten ohjeita seuraten öljy+chili+kookosmaito+kasvikset/kalat/tofut/lihat ja riisi tai muu vastaava lisuke. Vaikuttaisi siltä, että meidän talouden käyttötahtia riittää vuoden verran tommonen 2,5e pönttö currytahnaa.
NBC:lle pisteet, valintana joko kung po- tai currytofu. Kuivamarinoidulla (eli kovalla) tofulla.
tempeh on HYVVÄÄÄÄÄÄÄ. ja vii voanista saa halvalla. jotkut väittää muuten että tempeh on ainoa muoto missä soijaa kantsii syödä, siinä pavussa on niitä myrkkyjä jotka ei kaikki poistu edes tofuksi tehdessä tjsp mut se tempehin hapatus poistaa ne kokonaan… en nyt jaksa heti aamusta ruveta kaivelemaan tarkempia infoja. mut muuten soija ei kauheesti enää nappaa kun sitä on pari vuotta käyttänyt liikaa. veikkaisin TODELLA monella olevan sama ongelma.
tempeh vaatii ehkä vähän tottutelua mut huolellinen valmistus auttaa kans. eka pitäs vissiin höyryttää (vähentää kai sitä “homeista” makua) ja sit marinoida ja sit viel paistaa ja maustaa reilusti