Kestääkö tämmöset alurunkoset semmosta, että jos vaikka vähän vauhdikkaammin kiinnittää pyörää kaiteeseen ja pyörä sattuu siinä kaiteeseen kolahtamaan, niin tuleeko heti dentti? Voiko olla huoleti vai pitääkö koko ajan olla varovainen? Tämmöstä oon katellu: Salsa Stormchaser Single Speed Bike - 700c Red - Foxcomp
Riippuu pyörästä. Mulla on yksi, jonka viistoputki antaa kyllä periksi, jos sormella painaa keskeltä putkea vähän kovempaa. Siitähän se ohuinta on. Veikkaan et Salsa Stormchaser ei ole putkiltaan sieltä ohuimmasta päästä, että kyllä se vähän huonoa kohtelua kestää
1 Like
Kovaa paskaa. Ja nyt takas jatkamaan lukemista →
Kiinnostava. Onkohan se part two olemassa jo jossain?
Ei noita tommosia papereita taida ihan hetkessä saada aikaiseksi, tuo kuitenkin on vasta viime vuodelta. Eiköhän ne seuraavat osat tuonne ilmesty jos ilmestyy.
Mitähän hiilikuiturunko tykkää asetonista? Poistin just edellisen omistajan riekaleisen sisuskumichainstaysuojan ja alla oli pakkausteippimäistä valkosta teippiä, lähti irti pieninä hituleina nyppimällä. Teipin kaikki liima kiinni chainstayssa.
ei se hiilikuitu/epoksi varmaan mitään välitä mutta maali/lakka saattaa pehmetä. Kokeile jonnekin näkymättömään paikkaan eka vähä.
Falck Rossin vois olla.
Eipä oikeastaan ole mitään takuuvarmaa keinoa. Paino toki antaa osviittaa. Auttaisko kuvat muhveista ja keskiöstä?
Tuolta voi toki sit katella jos onnistuu tunnistamaan rungon: https://www.sheldonbrown.com/seatpost-sizes.html
Mulla on luullakseni Falck-putkisessa Rossin Infinityssä tuumainen satulatolppa ainakin
hyvä topik, jotenkin jäänyt lukematta
Mainittakoon metka valmistustekninen havainto. Tuskin tämä yllättää palstan rakentelijoita, mutta mulle tuo oli ehkä uusi hoksaus. Rälläköin nimittäin ihan äsken jostain Rautaruukki-tarraisesta, läpiastuttavasta Nopsa ATB:stä emäputken irti, ts. runkoputket poikki. Tämä siksi, koska halusin vähimmällä vaivalla talteen hassusti maalatun, cromo-tarroitetun keulan. Tuosta raadosta olikin jo aiemmin irroitettu keskiömuhvi, ilmeisesti Fauber, päätellen Positroneista. Loppu takaisin metallijätteeseen.
Leikatessa tuli huomattua että viistoputki (tarkennetaan: alempi) olikin tuossa yllättävän tukeva. Tämä oli siis emäputkesta alkaen puoleen väliin saakka kaksinkertainen, eli siinä olikin leikkuujäljestä päätellen kaksi sisäkkäistä putkea. Seinämävahvuutta en mitannut, mutta silmämääräisesti tuo oli yksinkertaisenakin jo jotain parimillistä tavaraa. Huhhuh. Jäi sopivasti irtaalleen, kaipa tuosta saa jonkun jatkovarren tai mäiskintävälineen.
E: jälkeenpäin tarkastellen, kyseessä ei ollut Nopsa, vaan Terässiipi Titania. Liekö siis Helkama-vuosien aikainen tekele, vissiin jotain jotain semmoista niin. Putkien seinämävahvuus huolimattomasti tönäröitynä 1,5mm.
1 Like
Hauska ja asiallinen havainto.
Varmaanki ovat ihan järkipäiset suunnittelijat koittaneet saada vähän parempaa kiertojäykkyyttä tommoseen epäoptimaalisen epätimanttiseen geometriaan.
Kuitenskii oikein “ATB”-peli kyseessä, ni johan se täytys ollakkii jämpympi.
Perinteisellä mixté-ratkasulla tosin merkittävästi vähemmällä painolla (ainakin jonkin verran) enemmän kiertojäykkyyttä.
Kaikkea sitä oppii. Kiitosta vain!
Virvoitan metallurgianörttäyksen tän topin muodossa, kun tuli tällainen hämmentävä juttu vastaan:
“CAMUS tubes […] were all plain gauge seamed products, and of varying weights…and shapes. They were extremely easy to work and brazed and welded readily . The alloy steels used were less technically complicated more predictable and less demanding than many of those of their their competitors. […] The series of tubes were very popular with many custom builders, as they facilitated the production of unusual and often avantgarde frames at very reasonable cost.”
Eli onko tämä sitten hyvää rööriä kun kerta kelpasi artesaanivalmistajille, vai kelvotonta suoraseinäistä ja saumattua viemärituubaa??
Painosta ja tuntumasta olen lukenut Google kääntäjän avulla ranskankielisestä internetistä keskenään vastakkaisia arvioita, riippuu itsestään selvästi vertailukohdasta, onko kevyttä vai ei.
Kaikkea ne ranskalaiset keksii 
Niin, tasapaksuja vahvoja putkia on helpompi työstää ja taivuttaa kuin ohennettuja hentosia putkia. Se tekee niistä siihen käyttöön parempia putkia.
1 Like
Tämän tajusin. Oon kiinnostunut rungosta, josta myyjä ei sanoa juuri muuta, kuin että se on tehty näillä putkilla, niin lähinnä pohdituttaa, onko se sit laadun merkki vai ei, tai tekeekö pyörästä raskaan ja jäykän 
Koitan puhua myyjää punnitsemaan rautansa, mutta ns. “mixed feelings” matskuista tässä vaiheessa.
Onks se runko unusual tai avantgarde?
1 Like
Ne putket ei tee siihen laatua tai jäykkyyttä, vaan se miten runko on suunniteltu ja toteutettu.
Painoa niissä on mutta sekään ei yksin tee pyörää raskaaksi.
1 Like
Toisaalta kyseinen runko sijoittuu jonnekin rando - “light touring” -akselille, eli tukevuus on varmaan tervetullutta sen puolesta.
Mitä vertasin samankokoisiin ja -ikäisiin, mutta maineikkaammista putkista rakennettuihin runkoihin speksejä, tämä olis 250-400 grammaa painavampi, eli ei kovin paha pitäis olla.
Eikös se tuollainen 400 grammaa ole aikalailla yleensä parempien ja “huonekaluputkien” välinen ero, jos kuvitellaan että samanlainen runko väsättäisiin molemmista matskuista. Omasta mielestä aivan mitään merkitsemätön ero ja sen perusteella en ostopäätöksiä tekisi suuntaan tai toiseen.
2 Likes