Road Rage - tarinoita liikenteestä

Eikö tähän ollut joku siirtymäaika 2027 asti vai muistanko väärin?

1 Like

Täällä on selvästi kovaa vastustusta yksisuuntaisia pyöräteitä kohtaan ja monien yksittäisten paikkojen osalta varmasti ihan aiheesta. En nyt silti vetäis sitä johtopäätöstä, että kaikkien pyöräväylien pitäis olla kaksisuuntaisia, sillä yksisuuntaisilla väylillä on mahdollista tehdä todella turvallista ja sujuvaa pyöräverkostoa, kun niitä vaan on tarpeeksi ja oikeissa paikoissa. Jossain Köpiksessä ei taida katujen varsilla paljon kaksisuuntaisia väyliä ollakaan.

Ite oon todennut, että kiellettyyn suuntaan pyöräilijöille on jo ihan vaaran välttämiseksi aiheellista soitella kelloa ja tarvittaessa huomautella silloin, kun tulevat vastaan kuormapyörällä ilman käsiä kännykkään tuijottaen koko suku perässään.

7 Likes

Joo sillon on infra valmista heh

Omilla reiteillä ainakin kököimmät (ja eniten väärin ajetut) yksisuuntaset on semmosia missä toinen puoli katkeilee syystä tai toisesta. Nää kaikki katkee työmaahan jossa rakennetaan sitä pyörätietä muun rempan ohella. Eli ehkä tää tästä paranee?

Tää on iham typerä sääntö kö autoradatkin on lähtökohtasesti 2suuntasia ja lähtökohtaisesti vain 1suuntaiset merkataan, ellei tulla 1suuntaselta 2suuntaselle ni se 2suuntasuus merkataan siinä, eipä järin muuten. Mut noita pp-2suuntasia pitäs kylvää niinkö joka hitoksen paikkaan. Oon tätä meillä kyseenalaistanut muutamissa suunnitelmissa ja saanutkin vähän vähemmälle näitä turhanpäiväsiä tupla-/kertausmerkkejä

Ei taas oo keksijöillä ja päättäjillä ollu ideaa mutta tällä mennään ja merkkejä viljellään. Onse nykyaikaa. Ja kylttientekijä tienaa, lie hyvin saunottanut porukkaa Levillä.

4 Likes

Nimenomaan toi ilman käsiä (ja usein vielä puhelin käsissä) ajelu on se mikä saa ainakin minut huutelemaan varsin kuuluvasti näille. Ei oo todellakaan ok, varsinkaan jos vielä ajetaan väärällä puolella / keskellä väylää ja oletetaan et muut huolehtii ettei käy pahemmin.

1 Like

Tervetuloa vaan tänneki huuteleen.

Harrastan tätä päivittäin commuttoidessani. Silti väitän että olen enemmän kartalla kö ne ”kesäpyöräilijät” jotka äkkiarvaamatta ja yllättäen päättää kääntyä taakseen vilkaisematta, muutenvaan keskellä kaistaa/seilaten/vastustajan kaistalla ajavat ja varsinkin jos joku työmaa ja heidän puolella mursketta pinnassa ja mulla asfaltti, olettavat että mä ilmankäsiä puhelinta selaavana heitä väistän…ni en. jnejne

No, toisekseen, mullon onneks ne kuulokkeet että tuskin kuulen sitä huutelua.

1 Like

Kun ei oo kumpikaan käsi tangossa, niin ei tarvi isoa juttua et sulta lähtee se pyörä kokonaan hallinnasta. Silmään lentävä ötökkä, pikkukivi renkaan alla tai rengasrikko, tai lintu joka lentää kiekkoon. Sitte ootkin äkkiä vastaantulijan sylissä ja syy on kokonaan sinun.

Mikä siinä on niin vaikeeta, et pidät ajokkis kunnolla hallinnassa silloin kun kohtaat muita ihmisiä?
Mee ajeleen vaikka ajoradalla autojen sekaan jos pitää noin viileesti ajella väkisin. Vaaranna vaan oma terveytesi, kiitos. Ylimielistä ja typerää käyttäytymistä.

Ja miksi helvetissä se puhelin pitää olla kädessä? Kerro yksikin hyvä syy.

4 Likes

Kiitos tästä.

Menen autoradalle tarvittaessa.

Piisandloov :smile:

1 Like

Tuli mieleen semmonen mitä yksi meidän oppiaineen pidetty opettaja kerran sanoi kun olin aloitteleva opiskelija: “yliopistotutkijan ja fuksin ero on että tutkija tietää ettei tiedä mitään, ja fuksi ei vielä tiedä mitä kaikkea ei tiedä.”

En sit tiedä…

6 Likes

Menee ehkä fillaripolitiikkatopikin puolelle, mutta täällä nyt näistä yks-suuntasista väännetään niin lisään mielipiteeni tähän jatkoks.

Omastakin mielestä ne hankaloittaa pyöräliikennettä ja elämää turhan paljon. Mun mielestä iso osa Helsingin kevleistä pitäs muuttaa ihan pelkästään jalankulkijoille ja pyörät yms heivata vaan ajoradalle. Näin tehään maailman toimivissa pyörkaupungeissa kuten köpiksessä. Yllättäen myös New Yorkissa tää toimi tosi hyvin. Ylipäätään kaikki konfliktitilanteet autojen ja pyörien välillä tulee kevlien ja ajoradan risteyksissä kun kaikki on aina ihan pihalla väistämissäännöistä yms ja sit kaikkia vituttaa ja syy löytyy toisests ryhmästä.

Kaikki ajoradalle vaan, jossa kaikilla on samat säännöt ja valmis infrakin jo olemassa. Ei tarttis laittaa rahaa uusiin kevleihinkään ku riittäis vaan pyöräkaistan maalaaminen ajoradan reunaan. Talvikunnossapitokin hoituis samalla vaivalla. Viel ehkä kaupunkialueella rajotusten pudottamine kolmeen kymppiin no avot!

Mun mielestä kuitenkin kaikki tollaset baanat eli pyöräilyn moottoritiet on ok kun ne on niin selkeästi erillään muusta liikenteestä ja oikeesti toimii pääosin ihan järkevästi.

Tässä on tietty sellanen oma lehmä ojassa, että mä ajan joka päivä yks suuntasta pari sataa metriä väärään suuntaan. Jos haluisin ajaa oikein ni mun pitäis kotiin tullessa yksien valojen sijaan odottaa kahdet valot, ajaa 200m ylimäärästä ja sit vielä ylittää leveä katu eli odotella että pääsen ylittämään. En vaa suostu siihen että joka päivä tulis ylimäärästä liikennevaloissa seisokselua valehtelematta 10-20min 200m päästä kotirapusta kun tuun kotiin koulusta/töistä/harrastuksista.

Jos tulisin himaan mistä suunnasta tahansa ajoradalla ni ei tarvis venaa ku yhet valot kun ajoradallahan voi kääntyä risteyksestä ilman että pitää eka venaa valot yhteen suuntaan ja sitten toiseen.

8 Likes

Entiä, mut miten mää nään tän ni eise että sulla on 0kättä 1käsi tai 2kättä tangossa, tää kaikki voi sattua JUST sulle JUST sillon tai JUST se juoppokuski tai JUST se meteoriitti tai avaruusromu voi tippua sunpäälle ja tappaa sut ni miks just mun hetkellisen ohitustilanteen ”kädettömyys” ois sem suureempi riski kö mikään muukaan. Se että ne 1 tai 2 kättä tekis susta yhtään parempaa tai valppaampaa kuskia ei oo se juttu jos sulla ei oo tilannetajua ja minkäännäköstä käsitystä mitä teet.

Ne lipat mitä oon vetäny ”kädettömänä” ja kännissä ja läpällä, on täysin omaa syytä ja muita vahingoittamatta ja ikääkin on jo +50 että en ihan heti laskis itteeni riskiryhmään, mut nää taitaakin olla just näitä kunkin kokemusperäisiä juttuja. Sä oot sitä mieltä että mä olen se riski siellä liikenteessä ja vice versa.

Jos kukaan ei osaa pelata sääntöjen mukaan ja ennakoida ja ennustaa edes vähän tulevaa liikenteen perussääntöjen ja ihmisten perus käyttäytymisen mukaan, sattuu niitä törmäyksiä.

Kädetön voit olla liikenteessä ilman et sulla on kädet tangossa.

Ps. Jos tilanne näyttää pahalta (=vastaantulija/samaan suuntaan menijä seilaa, ei ymmärrä ympäristöään, on aliska tms ”vaarallinen” paikka jne) ni kyl mää ne kädet tankoon laita ja sormet jarruile ihan varalta, että en kuitenkaan ihan ohjuksena mene tuolla muiden seassa vaikka sen kuvam äkkiä tästä saakin.

E: kö on tällain työmaakierto ni pitääks mun väistää sitä vastaantulevaa pöräilijää koska kuuntelen kuulokkeilla muzaa ja ajan ilma käsiä?


Ja mihin ihmeeseen mä sitä väistän kö toi kova pinta on kuiten mun puolella? Ennemmin sillä vastaam tulevalla “lähtee mopo käsistä” ton irtonaisen mursekeen takia. Sitä mä pelkään enemmä kui et mä flippaan tossa tilanteessa. -ja tietty se pelkää et just MÄ flippaan koska ”ajan ilma käsiä” ennekö se. Näinhä se menee.

Et sitten varmaan ole ydinkeskustan ulkopuolella Kööpenhaminassa liikkunut, jos et ole huomannut sikäläisen pyöräliikenteen perustuvan hyvin pitkälti juuri yksisuuntaisiin pyöräteihin. Toki erillisiä pyöräteitä käytetään vain pääkaduilla, ja muualla tosiaan ajetaan ajoradalla, ja helsinkiläistyylisiä jalkakäytävästä pelkällä liikennemerkillä tehtyjä pyöräteitä ei ole (Helsingistäkin niitä on jo sentään yksitellen alettu vähitellen poistaa tästä vai viime vuodesta alkaen).

Helsingissä pitäisin kantakaupungissa yksisuuntaisten suurimpina ongelmina verkon keskeneräisyyttä (toivottavasti ohimenevää mutta tuskin nopeasti) ja katuja joilla liian iso estevaikutus (lue: liikaa kaistoja/autoja). Nuo 100 m väärään suuntaan vs useammat liikennevalot -tapaukset tapaan ainakin itse ratkaista yleensä suunnilleen kävelyvauhtisella jalkakäytäväpyöräilyllä (älkää kertoko kenellekään).

3 Likes

Mä mietin sellasta asiaa kuin turvallisuudentunteen kommunikointi liikenteessä. Itellä on lähtökohtasesti semmonen ajatus liikenteessä olemisesta että en oo siellä pelkästään liikkujana vaan myös viestijänä. Eli millasta turvallisuudentunnetta kommunikoin niille muille tienkäyttäjille. Katsekontakti, kehonkieli, tilannenopeus jne. on varmaan ne tehokkaimmat viestintätavat pyörällä liikkuessa.

Eli ite jotenkin aattelen että semmoset asiat kuin sopiva tilannenopeus, aktiivinen liikennettä seuraava katse, käpälät ohjaustangolla jne viestii muille että moi toinen ihminen, näen sinut ja haluan sinulle hyvää. Siitä tulee turvallinen olo kanssaihmiselle.

Ja sit taas luurit korvilla, nenä puhelimessa, liian kova tilannenopeus jne viestii just sitä päinvastaista.

Eli: kun ajelee yksin tyhjää tietä, näillä seikoilla ei oo niin väliä kunhan itse tietää (luulee) hallitsevansa ajoneuvon. Mitä enemmän sit on kohtaamisia, sitä enemmän tarvitaan tällasta kommunikointia, sanatonta ja joskus myös sanallista.

Ehkä tossa kuvan tilanteessa vois ottaa hyvissä ajoin katsekontaktia vastaantulijaan ja vaikka moikata/nyökätä/hymyillä sille tms? Ja jopa laittaa ne käpälät tangolle turvallisuudentunteen viestimisen nimissä?

Kaikki otti päähän
eikä Eikka huomannutkaan
jarruttaa kun tuli
mäen päältä riihen mutkaan.
Nyt on iloinen Einari se
kun pyörä ei narise.

34 Likes

Erinomaisesti ilmaistu, iibislintu!

Mä muistan aikoinaan paasanneeni omalle kakaralleni miljardi kertaa esim. kadullakävelemisen (ja miksei pyörälläajamisenkin) perusperiaatteista just tolla samalla kulmalla.
Että jos kävelee vaikka kapella kantakaupungin jalkakäytävällä omalla vasemmalla puolellaan tietä ja vastaan tulee omalla oikeallaan kävelevä toinen ihminen, niin pitää vaihtaa jo helvetin hyvissä ajoin sen vastaantulijan linja vapaaks. Ja se syy on just toi että sen vastaantulijan ei tarttis arvailla kohtaamisen lähestyessä että no niin kukakohan tässä nyt sitten väistää.

Opetus meni kai sitten lopulta perille. Pointsi oli siis että pyrkis kaikin tavoin aiheuttamaan mahdollisimman vähän riesaa muille ihmisille kun kerran täällä vitun kaupungissa joudutaan elämään vieri vieressä päivästä toiseen.

2 Likes
4 Likes

Empatiataidot ne tärkeitä on, myös liikenteessä.

4 Likes

Tarkennuksena vielä, että toimin samoin kun sinä. Oma kotikatu on just tuollanen jalkakäytävä, josta puolet on lohkastu ykssuuntaseks pyörätieks, joka on nyt myös sentäs korostettu punasella värillä. Mulla olis tosi korkee kynnys polkea metriäkään vastapalloon esim hämeentien tyylisellä yksisuuntaisella ja en siinä välttis samalla lailla toimiskaan.

En oo pyöräillyt köpiksen keskustan ulkopuolella ja kokemus new yorkistakin rajoittuu vaan muutaman päivän kaupunkipyörällä suhailiun manhattanilla. Se kokemus siitä on vaan niin hyvä miten hyvin kaikki toimii kun kaikilla on yhteinen jaettu tie ja samat säännöt. Tietty vaikka manhattanin asemakaava, se että iso osa teistä on yksisuuntaisia ja yleinen liikennekulttuuri helpotti tätä. Omasta mielestä Helsingissäkin helpointa on ajella vanhoissa keskusta-alueen kortteleissa, missä on kapeat jalkakäytävät ja kaikki muut on ajoradalla samoilla säännöillä.

Yksisuuntaisen polkupyöräinfran lisääminen ihan varmasti helpottaisi kulkemista, mut ei mun mielestä poista sitä mikä musta on se ydinongelma eli se miten pyöräinfran ja autojen kohtaaminen on se yleisin syy vaaratilanteisiin ja epäselvyyksiin liikenteessä. Hyvä esimerkki vaikka tuo uusi kaisaniemen tunneli.

Voitais heittää lisää rahaa ja kehittää uusia pyöräteitä yms. Mut kun ei mun mielestä tarvis. Meillä on jo koko helsingin kattava tieverkosto, joka voitais pienillä sääntöviilauksilla valjastaa ihan kaikkien käyttöön. Se auttais myös tohon mun toiseenkin pointtiin eli huollon paranemiseen. Ajoradathan tunnetusti pysyy talvisin mintissä kun kevlillä saadaan kyntää plöanteita, lunta, jäätä yms vastaan. Hyvänä esimerkkinä tästä esim hämeentien pyörätie, joka talvisin lähinnä lumenkaatopaikkana, koska kapeaa ajoradasta erilleen nostettua väylää on paljon vaikeampi aurata.

Kyllä mä koen, että pyöräinfran tekeminen on hyvä juttu, mua vaan turhauttaa miten miljoonien projektit aina jää jotenkin vajavaisiksi, luo vaan lisää hämmennystä ja vaaran paikkoja tai sit toimii vaan osan vuodesta.

2 Likes

Nyt vaan odottelemaan että joku jäävi saapuu paikalle kertomaan miksi on aivan ehdottoman välttämätöntä tilailla Kiinasta reunakiviä ja suunnitella ja rakentaa korkeuseroja ja latoa käsityönupukiviä ja korjailla kaatoja ja viemäreitä ja teidentäyttöjä versus että maalattais ajoradan reunaan viiva.

6 Likes

Uukoossa on aika paljon tämmöistä maalattua pyöräkaistaa ja ne on ihan ns normaalia paremmpalle pyöräilijällekin välillä aika karmaisevia. Pienet asuinkadut, joilla on vähän liikennettä ja hyvin matalat nopeusrajoitukset, ja sen sorttinen muotoilu joka pakottaa muutenkin ajamaan hitaammin (mutkia tms) toimii ilman erillisiä pyöräteitä tosi hyvin. Yhtään isommat tiet, vaikka niissä olisikin matala nopeusrajoitus, on vähän vaihtelevasti kauheita tai ihan ookoo. Näissä ihan samalla tavalla tulee ongelmaksi risteykset, joko niin että joku kääntyy päälle (päätieltä sivutielle, auto ohittaa ja kääntyy heti eteen) tai sivutieltä päätielle kun kuljettaja ei osaa nähdä että siellä on se fillaristi nyt kuitenkin tulossa niin kuin kuuluu. Lisäksi liikenteen yli kääntyminen voi olla karseaa jos on vastaantulevaa liikennettä ja pitää uskaltaa ottaa oma tila sen taukoa odotellessa (olettaen ettei ole jotain jakajaa siinä missä odotella turvassa).

Isojen kaupunkien ydinkeskustat on siitä helppoja, että niissä ajonopeudet on ruuhkan takia todella alhaiset, eli vaikka vähän osuu niin yleensä ei käy kummoisestikaan.

Oma haasteensa on isommat autot kuten bussit ja rekat, vaikka ne noudattaisi rajoituksia ja muuta niin se on helvetin kuumottavaa kun ne ohittaa puolen metrin päästä jos siinä ei ole mitään fyysistä estettä välissä (joka sekin tuo lähinnä henkistä turvaa).

Periaatteessa olen sitä mieltä että itelleni omaan käyttöön toimii parhaiten järjestelmä missä pyöräilijät on autojen seassa, mutta vaatii aika paljon liikennekulttuurilta että se houkuttelee hitaampia tai haavoittuvampia sinne sekaan myös. Kärjistäen voisi esittää, että järjestelmän toimivuuden voi tarkistaa katsomalla että onko pyöräilijät pääasiassa nuorehkoja miehiä, jotka uskaltaa sinne mennä, vai ihan kaikkia muitakin.

13 Likes