Sain työkaverilta varastossa 15 vuotta lojuneen Raleighin retkipyörän, joka oli kohtuu rottaisassa kunnossa. Hölmöyksissäni en ottanut koko pyörästä kuvaa.
Vekotin on ilmeisesti Raleigh Rialto ja jos wikipediaan on uskominen, se on tehty marraskuussa vuonna 1975 Nottinghamissa.
Alkujaan punainen pyörä oli suihkittu valkoiseksi.
Takavaihtaja oli tiessään ja etuvaihtajana toimi simplex merkkinen muovi(?)häkkyrä, jollaista ei vielä ole muualla tullut vastaan. Vaihtajavivusto oli kohtuullisen jumissa, ennen parin päivän Wurthin Rost Off kylpyä.
Vekotin on ollut 10 vaihteinen, mutta ajattelin siitä sinkulan rakennella (nolla budjetti ehkä paremmin mahdollinen). Alkuperäisosia ajattelin käyttää niin pitkälle kuin mahdollista, kuten ah niin upeat kiilakammet!
Takakiekko on jossain vaiheessa vaihtunut ja todella surkeassa kunnossa, pelastin siitä ainoastaan weinmannin kehän. Etukiekosta sain pelastetuksi Sturmey Archerin navan, mutta kehä oli niin läpiruostunut, ettei sillä tehnyt mitään.
Tarkoituksena olis käyttää ainakin alkuperäistä perverssin hienoa etunapaa.
Napa pestynä:
Vähän kiillotettuna ja huollettuna:
Weinmannin keskivetojarrut, toinen kiillotettuna ja toinen alkuperäisenä. Pultit on tosin vaihtunut jo hiukan siistimpiin kuusiokoloihin:
Kuvat on otettu jo aikoja sitten ja jos laadusta on jotain sanomista, niin olen pahoillani, mulla on ZTE blade ei iPhone 4 ja kameraa en kanna töissä. Pyörä on tosiaan saatettu tähän pisteeseen työpaikalla kahvitaukohommina ja runko on jo hiekkapuhallettu ja maalattu puolikiiltävällä punaisella. Kuvia tämänhetkisestä tilanteesta rungon kanssa huomenna, jos muistan ottaa.
Kiitosta vain kaikille. Kuvista tuli vahingossa noita “tiisereitä”, kun otin kuvia joistain yksityiskohdista, kun piti pyydellä tunnistusapua. En sitten ikinä saanut aikaiseksi edes kunnon kuvaa kokonaisesta pyörästä ja nyt se on myöhästä.
Hienoa mace, sitten voitkin kertoa näyttääkö runko tutulta, kun tämä Rialto on nyt vaan omaa päätelemättömyytä:
Muistin jopa ottaa niitä kuvia tänään…
Haluamastani tarroista decalsseista löysin kuvan netistä
ja tulostin ne työpaikalla, mutta ensimmäinen ajatus “maalaan ne tarraan” meni reisille
(ei onneks tullu kuvaa)
ja toinen idiotismi “leikkaan ne keltaisesta heijastintarrasta” meni kanssa ketuiks, mutta jos ei parempaa (ilmaista) keksintöä löydy, käytän tätä:
Huomatkaa yksi onnistunut kirjain… oikean puolen E…
Tuon ikäluokan Rialtot on todella veemäisiä standardeiltaan. Keskiö ja ohjainlaakeri ovat Raleighin ikiomaa standardia. Ja jos pyörää aikoo ajaa niin itse en käyttäisi kiilapulttikampia metriäkään, ne vaativat metallurgian tutkintoa.
Kuvista päätellen zerospeed on kuitenkin ns. tekijämiehiä, eli siitä vaan. Nämä ovat olleet Suomessa yleisiä fillareita, mutta arvokkaasti entisöityinä niitä ei todellakaan näe liian usein.
Hmmm… Itsellä ei kiilakammista ole minkäänvaltakunnan kokemusta, ellei lasketa näiden irroittamista. Entistämiseksi en menis kyllä tätä kutsumaan, kun näillä näkymin laitan siihen Recordin decalssit (eipä nuo alkuperäsetkään hullummat oo, ehkä mieli muuttuu), joksi sitä aluksi luulin ja alkuperäistyylisiä kiekkoja tuskin saan kasailtua tällä budjetilla.
Alkuperäisen tyylisen keulamerkin saan toivottavasti tehtyä tällä tyylillä.
Aineet löytyy, kun piti tunturiprojektiin tehdä keulamerkki (AMA-lanka sitten, kun saa tehtyä oikeelle puolelle vielä sträpin ja tulee kunnon kuvauskeli).
Tässä nyt sit niistä vielä aihiokuvat:
Mukava oli ajella, melkoinen lerppu. Todettakoot vielä että mulla oli osat ihan mistä sattuu, stemmi tais olla oikeasti Rialtosta, samoin kammet ja etulimppu. Tai mistä mä tiedän, pyörä löytyi kirjaimellisesti ojasta.
On nyt vähän projekti taas varmaan jäissä hetken aikaa kunne keksii kiekot ja tarrat jotenkin, mutta sainpahan stemmin kiiltäväks.
Ennen (aikas ikäviä koloja):
ja jälkeen:
“jos ei siitä nää peilikuvaansa, niin se ei kiillä tarpeeks”
Kyllä se vahvasti Rialtolta vaikuttaa.
Mulla oli yksi mikä meni ruosteen takia metallikeräykseen.
Eturatas oli tasan sama ja pumpun pidikkeet vaakaputkessa meni just noin.
Myöhemmin Raleigheissa jarruvaijeristopparit tuli vaakaputken päälle.
Huuto.nettissä on se tarrakauppias joka myy Raleikin tarroja, myös monivärisiä käsin kasattuja emäputken tarroja. Mullakin saattaa olla 1 Raleikin keulamerkki, mutten muista onko se Englannin vai Amerikan.
Vesq etuvanne oli isompi, kun perus 28" vanne, mutta eikös niiden 27" ja 28" kanssa ollukki jotain outoo…
Ja Laku kävin kattomassa niitä decalsseja, mut ei ollu noita mitkä olisin halunnu.
Saat. Eli mitä rujommassa kunnossa sitä, rajummat paperit. Mä alotin kasikymppisellä hiekkapaperilla, 180, 240, 400, viimenen hiomapaperi mulla oli 600 vesihiomapaperi mutta paremman saa, jos olis vielä 1200:sta lopuks. Sitten se salaisuus: lumppulaikka ja kunnon hiomatahna. ← Meillä on töissä mirkkelimallin lumppulaikka ja hyvät tahnat, niin saa kiiltoo, mutta uskosin onnistuvan dremelilläkin.
Hiomista kasikymppisellä paperilla niin kauan, ettei enää oo kolhuja ja muilla aina niin kauan, että edellisen paperin naarmut on kokonaan häipynyt. Aika hinkkaamista.
