Ilmeisesti Mankkaanlaaksontien ja Kokinkyläntien risteyksen alittavalla kelvillä. Ei ollut tuttu paikka niin katselin kurvissa että mihin pitäisi kääntyä, vähän hipaisin etujarrua kun pyörittelin päätä ympäriinsä niin en huomannut että just sattu sepeliä kohdalle.
1 Like
on toi kyllä muutenki semi tymä alikulku näkyvyyksineen mut et vittu sepeliä?
forces/fortress. Mankkaa ottaa ja pizzastakin pitää maksaa.
Jonnet ei muista Pizza bossia
en tainnut käydä siellä tarpeeksi usein 
tai sit en ees muista mistä puhun… kävin jossain mestas pari kertaa syömässä “isot ranut” minkä kuvittelen voineen olla pizza boss.
Joka tapauksessa en muista, oli se relevanttia tai ei.
onkohan tuota sepeliäkin ollut tossa alikulussa vähän väliä täysin asiaankuulumattomina aikoina… …?..
En muista koska se OG lopetti, mutta vuosituhannen vaihteen alkupuolella tais olla. Samalla nimellä oli sit jotain myöhempiä geneerisiä virityksiä
Edit. Eihän tää ollutkaan Twitter tai edes kebub-lanka,
1 Like
4 viikon kesäloma takana ja ensimmäinen työpäivä edessä. Lauantaina Ghettoblasterit ajanut ns. Täysii ilman mitään ongelmia. N. 200m lähdön jälkeen päädyn leveähkölle polulle jossa alamäkeä ja eteen hyppää tuntemattomaksi jäänyt pieni eläin joka lähtee juoksemaan karkuun pyörääni mutta ei näytä ehtivän eturenkaan alta pois. Siispä typerästi vedän etujarrusta vähän liian innokkaasti ja etukiekko jotenki vinoon ja liukasta ja jotain ja pam ilmeisesti otb: pää osuu maahan ja tuntuu pahalta. Hetken siinä istun maassa keräten itseäni ja yritän muistella että mihin olen menossa ja missä olen. Hiljalleen tajuan ja soitan puolisolle varmistaakseni että olinhan töihin menossa ja että en varmaan mene. Taluttelen pyörän takaisin kotiin ja perillä totean että kypärä halki ja olkapää aivan saatanan kipeä.
Siitä päivystykseen sitten, onneksi työterveyden kautta nopeasti Mehiläiseen ja röntgeniin. Ei murtumaa solisluussa mutta nivelessä jotain pientä damagea ilmeisesti. Lisäksi lievä aivotärähdys. 3pv sairaslomaa ja Panacodia paketti. Käsi ei nouse hirveesti vyötärön yläpuolelle ja olkapää on todella kipee.
Pyörään ei nopeasti katsottuna tullut mitään, että se on positiivista ja tietty se että en mä olis oikeastaan töihin halunnutkaan vielä palata.
Tästä jäi oikeastaan vain se viisaus mieleen että jarruttomalla en olis kaatunut koska olisin varmaan hidastanut jaloilla tehokkaammin. Eli jarru pois?kö? Toivottavasti ei oo mitään pysyvämpää tai pitkäaikaista vammaa. Tässä voi sairaslomalla vaikka speksailla jotain uutta kypärää.
6 Likes
Tän ongelman voi korjata myös harjoittelemalla etujarrun käyttöä erilaisilla alustoilla.
Varmaan ns. harjoitellut on moni, ja varmaan monella äkillisessä hätäjarrutustilanteessa reaktio on kuitenkin vähän erilainen kuin harjoiteltu, ellei niitä nyt kauhean tiheällä syötöllä tuu. Ei tietysti varmasti haittaa opetella tuntemaan oman jarrun käyttäytymistä eri tilanteissa, mutta sen varmaan tietää kaikki.
Joo, voishan sitä ja itseasiassa tässä oli vielä sellainen että vaihdoin ton etujarrun alle viikko sitten ja se tosiaan oli aika lailla äkäisempi kuin vanha.
Vaikka hätäjarrutustilannetta ei voi täysin riskittömäksi ennalta tehdä, harjoittelu parantaa selviytymistaitoja oleellisesti just sitä kautta että se reaktio on lähempänä harjoiteltua mallia kuin paniikinomaista puristusta.
Ja joo kyllä tän kaikki varmasti ymmärtää, mutta moniko tekee? Enkä siis tarkoita että käyttää ajamisen ohessa etujarrua ja sitä kautta tottuu ja oppii tekemään tavallisen jarrutuksen, vaan ihan asiakseen ottaa vauhtia ja jarruttaa maksimit, sitten taas vauhtia ja uusiksi. Ja uusiksi. Ja hiekalla. Ja asvaltilla.
Sheldon Brown suositteli muistaakseni just niin että harjottelee etujarrun käyttöä niin kovaa että takarengas alkaa just leijumaan, vai riittiköhän kentkes se että pito takarenkaalta häviää. On kyllä tullu harjoiteltua mut ei se käsi vaa suostu simulaatiossa painamaan niin kovaa et lähtis vauhdin kanssa takarengas ilmaan 
1 Like
Tämä on just mitä tarkoitan. Ja jos nyt ei takarengas ilmaan nousisi niin ainakin skidaamisen pitäis muuttua superkevyeksi. Vissiin takarengas ilmassa ei ole tehokkain tapa pysäyttää kaksipyöräistä, vaan vähän sais takarenkaallekin jäädä töitä. En tiä, kuha harjoittelee.
Irtohiekalla on hyvä harjoitella otteen hölläämistä kun pito häviää. Siitä on mahdollista palautua, eturenkaan lipsahdus ei tarkoita väistämättömiä pannuja. Mutta hiton vaikeaa se on.
Kannattaa unohtaa tollaset jarruttamisen harjottelut ja vaan keskittyä siihen syöksymiseen tangon yli supermiesasennossa. Sen ku masteroi nii mikään tilanne ei tule yllätyksenä.
Edit. Enemmä tosissaan suosittelisin kaikille pyöräpoolon peluuta, sillä siinä tulee jarruttelut, trackstandit ja kaatuilut kaikki harjoteltuu yhdellä kädellä. Harmi ku siinäki pitää olla kalustoa ja sääntöjä nykyää.
5 Likes
Pukkihyppy tangon yli on monta kertaa muuttanut metsässä kaatumisen jaloille putoamiseksi. Etenki 26” renkailla ja vanhanaikaisilla geoilla (keulakulma 69 tai jyrkempi, 100mm stemmi) tää oli säännöllisesti tarpeen. Täytyy tietää koska endo tulee menemään yli ja tehdä bail out ajoissa.
Jarrutehon säätelyä ehkä merkittävämpi OTB-ehkäisijä on painonsiirto taakse tai ainakin eteenpäin lipsumisen estäminen. Useinhan pyörä ei muuten olisi kipannut nokalleen mutta reisien osuminen tankoon tekee sen aika maltillisestikin jarruttaessa.
1 Like
Skuutti ajo päin punaisia suoraan eturenkaaseen. Ryminällähän siitä mentiin aslafttiin. Onneksi ei käynyt ku materiaalisia vahinkoja.
12 Likes
Huh. Onneks club mate ehjä; ja kuski.
1 Like
Ohoh, hyvä, että oot kunnossa. Toivottavasti skuuttikuskilla on iso lompakko ja saat kunnon korvaukset.
3 Likes
Se oli joku teini kokkolasta ekaa kertaa Helsingissä. Puhuin sen faijan kanssa tänään puhelimessa ja oli ihan hyvä puhelu 
menee vakuutusyhtiön kautta.
21 Likes
Tänään ensimmäinen kävi ensimmäinen vähän turhan jännittävä tilanne reilun vuoden mittaisen kiinteällä ajelun jälkeen. Laskettelin Metsäläntietä Haagaan päin hieman himmaillen, kun en muista mistä kohtaa kurvaan Keskuspuistoon päin. Yhtäkkiä menee takarengas lukkoon, katson alaspäin ja huomaan ketjun tippuneen eturattaalta ja olevan aivan solmussa takana. Siinä sitten “skidailen” ja saan itseni pysähdyksiin. Paikoillani kuitenkin pannutan polvet ruvelle, kun en säikähdyksestäni osaa irroittaa jalkoja polkimista.
Katselen sitten kelkkaa hetkeen ja huomaan takakiekon olevan aivan kiinni vasemmassa chainstayssa. Hieman potkaisin kiekkoa että vähän kääntäisi suuntaansa keskemmälle ja otin pari polkaisua (fiksua). Ei tuntunut kunnolliselta, joten taluttelin Haagan pyörähuoltoon, jossa vain totesivat rataspuolen kiristyksen olleen liian löysällä.
Maksellaan tästä nyt oppirahoja, että voihan tuota kelkkaa tarkastella ja kiristellä enemmänkin kuin sen toissa kesäkuisen ensikasauksen sekä maaliskuisen huollon verran.
1 Like