P: Coxcomppaamalla yksilöllisiä grippejä

Merimiehet ovat aikoinaan käyttäneet köysiä ja naruja erinäisten kohteiden päällystämiseen mastoista pienempiin tinkeli tankeleihin. Tästä käytetään nimitystä coxcombing tai ringbolt hitching. Olen vääntänyt coxcompingin coxcomppaukseksi, kun sanalle ei näköjään ole virallista suomenkielistä nimeä.

Coxcomppasin Rotta Automotoon juuttinarusta gripin bullhorniin, mistä tarinaa: (lainaus)

Tästä innostuneena ryhdyin tekemään coxcomppaus -testejä muilla materiaaleilla. Tässä kaksi kaksi testiä 4 mm paracordista ja 3 mm tervanarusta toteutettuna:

https://imageshack.com/i/p5hzVlhMj

Paracord-testin seksikäs väriyhdistelmää tulee siitä, kun en saanut muita värejä tähän hätään hankittua. Pitää laittaa tilausta sisään useammasta värimallista.

Naru ei pysy kovin hyvin, jos sen vain pyörittää putken ympärille. Selkeästi parempi pysyvyys saadaan, kun naru punotaan putken ympärille jollain coxcomping -tekniikalla.
Tässä esimerkiksi kuvalinkki kahdesta punontatekniikasta: http://www.netplaces.com/knots/decorative-knotting/coxcombing.htm. Käytin kolmen alemman kuvan coxcombing-tekniikkaa bullhorniin.

Stongan ympärille on suositeltavaa pyörittää kaksipuolinen teippi pysyvyyden takaamiseksi, esim. Scotchin kirkas 2-puolinen teippi. Punonta yhdistettynä kaksipuoliseen teippiin tiivistää narun tiukasti putken ympärille.

Punontaa voi harrastaa eri materiaaleilla. Modernimampaa lookkia voi hakea esimerkiksi paracordilla. Käyttämällä eri värisiä paracord -naruja voi saadaa hienoja kuoseja aikaiseksi. Ei kun siitää vaan askartelemaan.

Jos syntyy omia coxcomppauksia, niin laittakaa tarinaa ja kuvia jatkoksi…

Kuulostaa epäilyttävältä ja epämukavalta mutta näyttää aivn oklta. Mikä on omasta mielestäsi tuntuma tämmöisissä?

Juuttinarussa tuntuma parasta mitä on itselle tullut vastaan: pitää hyvin ja tuntuu miellyttävältä (kuin isoäidin neulomat lapaset). Myös tervanaru pitää hyvin. Sen pinta hiukan nihkeä ja kova, mikä saattaa jakaa mielipiteitä. Allekirjoittanutta tuntuma ei haittaa ja lievä tervan tuoksu saa hyvälle tuulelle.

Paracord on aika liukas materiaali. Kun testailin mallia, niin punos lisää pitävyyttä. Vaikea sanoa paracordin toimivuudesta. Pitää testata enemmän käytännössä jatkossa.

Puuvillaparagord ja kyllästys greenlandwaxillä voisi olla aika jeppis.

Mikä materiaali kestäis hyvin kosteutta, tai vaihtoehtoisesti, millä jotain juuttinarua sopisi kyllästää? Parafiinilla?

Ihan vilpittömästi, miksi pitäisi kestää kosteutta?
Tää on ihan hauska topiks ja kysynkin vielä, onko joku neulonut nahkaa gripeiksi joskus? Veneiden ruoreissa näkee usein hirvennahat päällä sillain simppelisti neulottuna. Tsekkikää www.custommarineleather.fi, sieltä näkee ohjeet.

Ei kiinnosta käytettävyys, nää on siistejä! Ite myös miettiny kaikenlaisia diy-grippejä mutta en oo ihan vielä päässy sinne asti. Mitenhä joku terva toimis?

monark - 18:42, 26.2.2015 » Ihan vilpittömästi, miksi pitäisi kestää kosteutta?
Oon kuullut, että jotkut ajaa (sateellakin). Eikä mulla oo niin isoja kouria, että niillä pitäis koko dropista kiinni ja siten suojaisi narua kastumiselta samoin kuin perse suojaa satulaa.

Mutta sen puolesta oot oikeassa, että en mä tiedä, onko tuollaisen juuttinarun kastuminen ongelma. Venyykö se tai meneekö vituiksi, onko siitä ikävä pitää kiinni, jos on märkä. Ehkä ei. Ehkä pitäis vaan kokeilla kantapäämetodia, eikä kysellä internetissä tyhmiä.

Kosteudenkeston suhteen samat kysymykset kuin lammaspaimenella, eli että mitä, jos sataa? Venyykö, löystyykö punos vai onko käymättä kuinkaan?

Noin muuten: aivan hienoa askartelua ja hyvä topiikki!

Ei ne oikeet köydet siä vesilläkään muutu käyttökelvottomiksi ihan heti merisumusta, veikkaan et pito lähinnä paranee märkänä

Vahatut tangonpäät… Niistä on hyvä pitää kiinni. :slight_smile:

Nahkaa oon kokeillu, mutta se on vähän turhan ohutta. Ehkä pienikätiselle.

Ensin olin et näyttää hiton epämukavilta, sit luinki et mummon lapaset. Täyskannatus!

Tollanen luonnonnaru, kuten esim hamppu, kiristyy (kutistuu) kosteana, ellen aivan väärin muista. Mun mielestä paatin, jolla olin töissä, kaideköysiä ei meinannu saada auki sateella, kun ne veti niin kireelle. Niin tai näin, veikkaan, että noi keinokuidut ei reagoi muuten, kuin muuttumalla liukkaiksi. Ei ne ainakaan pilaannu…

vanttera - 20:46, 26.2.2015 » Ei ne oikeet köydet siä vesilläkään muutu käyttökelvottomiksi ihan heti merisumusta
monark - 20:53, 26.2.2015 » Tollanen luonnonnaru, kuten esim hamppu, kiristyy (kutistuu) kosteana
täts it.

jatkoon.

Kai ne luonnonkuituköydet turpoaa kosteina ja venyy. Kuivaessaan sitten taas kutistuu. Tiedän koska villissä lännessä sidottiin rosvo märällä köydellä puuhun kiinni ja odotettiin, että sen pää poksahtaa.

Ite mietin aikoinaan NJS-riseriin samuraimiekkasidosta → Tsukamaki, sitten muistin, ettei ole NJS-leimattua riseria.

^No nyt!

Taikamiekat ei oo enää mitään. En kesänä teen mun rollereista SAMURAIMIEKKOJA!

#toptubepad

entäs TAIKASAMURAIMIeKAT=???

itseasias samurait ei mielestäin oo niin siistejä ees… nehän oli vaan valtion kätyrisotilaita! ei mitään vapaita sieluja ja oman polkunsa kulkijoita, vaan instituution ylläpitäjiä ja aateliston palvelijoita! itse asias fak samurais!

toisaalt sit ne miekat on aika siistejä… ehkä voi digata niist miekoist vaik ei diggaa samuraist…

Joo onhan ninjat siistimpii ku samurait. Ninjamiekka kiinnosta.

Samuraihommat nyt oli semmosta kansallisen tason puuhastelua, eivät kertaakaan joutuneet ees testaamaan osaamistaan mitään ulkopuolista uhkaa vastaan koska jumalten tuuli. Helppo kai se on olla kovis oman maan rajojen sisäpuolella ku muut ei saa kantaa miekkaa.

maza- - 21:23, 26.2.2015 » Joo onhan ninjat siistimpii ku samurait. Ninjamiekka kiinnosta.
Nyt puhut totuuden kielellä.

(lähde)